HS: Laaja tutkimus: Pääkaupunkiseudun kouluissa vallitsee raadollinen luokkayhteiskunta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitä saadaan mitä tilataan.

Ei ammattikoulujen alasajo mikään sattuma ole. Eikä 2015 invaasi. Ei voinut olla kenellekään yllätys, että luokkahuoneiden korvaaminen hälyisillä avoimilla oppimisympäristöillä, oli ajatuksena susi jo syntyessään. Samassa luokassa on oppilaita, jotka eivät vielä 10 vuotiaana osaa lukea ja sitten on heitä, jotka osasivat lukea jo ennen kouluun tuloa. Opettajilta otettiin pois oikeus rangaista väärin tekevää oppilasta ja heidän päivät täytettiin erilaisilla hankehumpilla.  

Väittääkö joku, että tämä lopputulos on yllätys. Ongelmat olisi helppo korjata, mutta kun ei. Joku pieni kansanosa haluaa, että kaikki on samaa massaa. Siinä on varmaan joku huippu idea, mitä en nyt vaan ymmärrä.

Ihan sama, minä en halunnut uhrata omia lapsiani tällaiselle idiotismille, onneksi koulushoppailu oli mahdollista.

Lapsesi uhrataan kyllä tälle idiotismille, sillä lapsesi tulevat elämään yhteiskunnassa koulushoppailuun osallistumattomien lasten kanssa. Kaikkien lasten etu olisi siis myös sinun lastesi etu.

Ei uhrata! Nyt on hyvä meno, koulu, luokka, opettajat ja oppimistulokset. Myös harrastukset ja kaverit ovat kohdallaan, sekä välit sisaruksiin ja vanhempiin. 

Opiskelin joskus 80-luvun alussa kasvatustieteiden perusopinnot oman alani opintojen lisäksi, koska työskentelin muutaman vuoden opettajana. 

Kasvatussosiologian tentittäviin opintoihin kuului mm. Kalevi Kivistön lisensiaattityönä kirjoittama kirja, jossa käsiteltiin mm. opiskelijan perheen sosio-ekonomisen taustan vaikutusta opintojen laajuuteen, opiskelumotivaatioon yms. Lopputulema oli se, että tausta vaikuttaa valtavasti. Siis kannattaa valita vanhempansa, minä totesin kirjan luettuani. 

Tilanne ei ole muuttunut. Kaikkien oppilaiden tunkeminen samaan luokkaan on kaikkien elämän tuhlausta, jos mennään vain huonojen oppijoiden tahtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Hassua että pennut kiskoo mielestään jotain eliittirajoja toistensa välille jostain painotuksista. Ne erot on tehty eri vuosikymmeninä aina eri asioista. Joskus se oli vaatteet, joskus eväät, joskus vanhempien asema kyläyhteisössä. Nyt joku pellepainotus. Ikävintä, että muut lapset nielevät tämän syötin. Ei jollain sulkkis-sähly-nokkahuilupainotuksella ole paskan vertaa loppupelissä. Se minkä määrää on miksi aikuisena (huom. aikuisena) kouluttaudut ja millaisen työpaikan saat tai miten perustamasi firma menestyy. Muu on vaan turhaa länkytystä ja kavereide halpahintaista psyykkausta.

Käypä joskus jossain Helsingin eliittikoulujen käyneiden tapahtumissa tai alumni-juhlissa (vaikka SYK tai Ressu tai Norssi) niin kyllä siellä on ala-aste-yläaste-lukio -vuodet samassa ns. fiksussa seurassa tuottaneet aika monta yrittäjää, kansanedustajaa, kulttuurijohtajaa jne. Painotus ohjaa siihen, että tietynlaiset lapset kasvavat samassa porukassa, ja silloin polku lukioon, yliopistoon ja akateemisille aloille on viitoitettu selkeästi jo ennen teini-ikää. Siitä junasta ei tipu niin helposti Korson asemalle imppaamaan kuin tavisluokasta, missä tulevaisuus mitataan seuraavan perjantain kaljakassin ja piripussin hakuun saakka. Meitä oli Vantaan huonomaineisessa lähiössä pieni porukka mun lapsuudessa, jotka olimme niitä nörttejä ja hikareita, kummasti ne ainoat viisi joiden vanhemmista kukaan ei ollut eronnut ja kaikki asuivat omakotitaloissa. Miten sitä ajautuikin sellaiseen seuraan... Vihdoin lukiossa, kun sieltä pääsi yli ysin keskiarvolla pois ja valitsemaan parhaista keskustan lukioista, oli ihmeellistä, ettei koulupäivä mennyt selviytymiseen ja turpiinvedon välttelyyn käytävillä. 



Juuri kuten HS artikkelissa sanottiin. 

Tuo tutkimus on surullista luettavaa ja se mikä on vielä surullisempaa on se, että asialle ei ole juuri mitään tehtävissä. Segregaatiokehitys, oli se sitten koulun sisäinen tai koulujen välinen on tullut pisteeseen, jolloin sitä ei voida pysäyttää.

Alaa tuntemattomat tarjoavat ratkaisuksi  esim. "kurin palausta" mutta ne, jotka kentällä työskentelevät tietävät ettei se nykymaailmassa ole mahdollista. Miten esimerkiksi saadaan häiriköivä oppilas kuriin? Pitämällä ziljoona kasvatuskeskustelua? Laittamalla hänet sadatta kertaa haistattelemaan vaikkapa kuraattorille? Tekemällä x-määrä lasuja? Ja kun mikään ei auta, niin valtavan byrokratian jälkeen hänelle annetaan määräaikainen loma (erottaminen). Sen jälkeen homma jatkuu ennallaan. Jos tällaisen maalitaaluksi sattuu oma jälkikasvu niin kaikki ovat täysin voimattomia.

Koululaitoksella ei ole mitään keinoja laittaa ongelmaoppilaita kuriin.  Siksi vanhemmat toimivat, ja toimivat lapsensa parhaaksi valitsemalla vähintään painotetun opetuksen, ja yhä useammat meistä ainakin täällä pk-seudulla katselevat asuntoja ostellessaan tapettien sijaan kaupungin tilastoja, joissa näkyy aika selkeästi kannattaako tätä asuntoa harkita. Ne alueet joilta asunto kannattaa ostaa vähenevät valitettavasti koko ajan ja katse taitaa monilla olla pikkuisen pohjoisempaan päin tiettyihin kehyskuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

Pitää olla hyvin tarkkana mikä pikkukunta. Monella pikkupaikkakunnalla enemmistö on duunarit, joille ainoa vapaa-ajan mielekäs harrastus on päihteet. Itse olen pikkupaikkakunnalta ja sorsittu varakkuuden ja hyvien arvosanoj

Satakunta? 

Koulutus on tärkeä, mutta osaaminen ratkaisevaa.

Toki olen törmännyt näihin insinööreihin jotka ovat ylimielisiä työelämässä jossa kokemusta ei arvosteta vaan työhön otetaan paperit omaava kokematon henkilö, joka joutuu joka tapauksessa hankkimaan sen kokemuksen ja saa gredibiliteettiä vain sen kautta. 

Duunaritaustalla työnjohtohommissa kovemmalla palkalla, niin käyhän se ylpeyden päälle. Olen törmännyt ilmiöön muuallakin.Monet aliarvioivat kokemuksen/osaamisen vain sen perusteella että on istunut opiskelemassa muutaman vuoden. Miksi sitä sanotaan-typeryyttä?

tai oliko pelkkää supisuomalaista kateutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Hesarin vihersosialistisen agendan mukaan varakkaat on köyhdytettävä huono-osasisten tasolle ja ahkeruus ja arvosanat korvattava ja tasapäistettävä halvalla viihteellä, sukupuolisekoilulla ja sikailulla. "

Mahtaa maailma olla sinulle kummallinen paikka kun saat normaaleista lehtijutuista esiin tuollaisen maailmankuvan.

Sinä olet tyypillinen vihervassarimedian aivopesemä sosialisti. Oma ajattelu puuttuu kokonaan. Tee sinä vaan päivätyösi kiltisti ja ole ihmeemmin ajattelematta systeemin mieliksi.

Onko sinusta "omaa ajattelua" siis se että pidät Hesarin artikkelissa kuvattua tieteellistä väitöskirjaa propagandana ja omaa tunnettasi asioista faktana?

Ja sinä olet niin yksinkertainen, että kuvittelet tieteen olevan neutraalia?

Siis esimerkiksi 60-luvun marxilainen sosiologia oli neutraalia ja totuuteen pyrkivää?

Meno joissakin kouluissa on sellaista, ettei ole ihme, että vanhemmat haluavat lapsensa sieltä turvaan. 

Onko siinä sitten jotain pahaa, että joku haluaa opiskella ja oppia?

Hs tutkija, aina unohtuu tausta!

Vierailija kirjoitti:

Sellaista peruskoulua ei ole mahdollista rakentaa joka onnistuisi tasaamaan tai poistamaan vanhempien ja oman perheen vaikutuksen. On epärealista ajatella, että koulussa olisi jokin mekanismi, jolla kaikki koululaiset saataisiin samalle viivalle. 

On sen vuoksi kummallista kun täytyy tutkia ja ihmetellä asiaa. Hedelmällisempää olisi laittaa resurssit siihen, että mitä sille tulisi tehdä. Siis oikeasti tehdä. Nyt puhutaan söpöjä ja höpöjä tasa-arvosta ja yritetään ratkaista ongelmia laskemalla muiden tasoa. Ongelma tulisi ratkaista siten, että miten nostetaan tasoa. Miten saadaan osa tekemään enemmän töitä. Viikonloppuja oli juuri HS hyvä juttu( tutkimus sekin)  siitä, että koulun olisi aivan pakko pakottaa osa lapsista / nuorista tekemään hommia. Nyt loisivat ja lusmuilevat ja pääsevät käytännössä lukutaidottomina ulos jatko-opintoihin. 

Juuri sitähän tällä haetaan mitä sinäkin peräänkuulutat. Tutkimusten mukaan sekoittaminen nostaisi heikoimpien tasoa haittaamatta parempien menestystä merkittävällä tavalla. Ja kun heikoimmat saadaan nostettua syrjäytymisleveliltä ylemmäs niin koko yhteiskunta voittaa siinä samalla.

Kyllä meillä lapset ja nuoret eriytyvät erilaisiksi ryhmiksi ihan sen mukaan, mitä he tekevät vapaa-ajallaan.  Mihin vanhemmat ohjaavat? Omaa jälkikasvua voi ohjata kirjastoon lukemaan kirjoja. Eikä maksa mitään! Omalle lapselle voi myös lyödä luurin käteen ja antaa jälkikasvun kasvaa kapulansa ohjaamana. 

Keskiluokka kasvattaa lapsensa oikeaan muottiin ja tiettyihin uskomuksiin. Koulussa on vaikea luoda uskoa tulevaisuuteen ihmisille, joiden vanhemmat elävät sosioekonomisesti heikoissa oloissa.

Ikävä sanoa, mutta ainoa keino estää vahva eriytyminen suuressa kaupungissa, on estää niiden pääsy kaupunkiin, joilla menee huonosti. Ei ihmisen sosiaaliluokka voi päälleliimata uudelleen, vaan se kulkee läpi elämän mukana ja vaihtuu toiseksi pitkän kehityksen myötä, jos vaihtuu.

Ei mitään uutta. Tutkimusten mukaan sosioekonomiset seikat vaikuttavat koko ajan voimakkaammin koulussa menestymiseen. Peruskoulu ei kykene näitä eroja poistamaan, vaikka niin koulupäättäjät valehtelevat. Pää pannaan pensaaseen, kun lähtökohtiin ei haluta puuttua. Syy on se, että ei halutakaan enää sosiaalista nousua alaluokista vaan painaa pysyvä kurjalisto Suomeen. Nykyinen hallitus on tämän ideologian ilmentymä! 

Vierailija kirjoitti:

Tuo tutkimus on surullista luettavaa ja se mikä on vielä surullisempaa on se, että asialle ei ole juuri mitään tehtävissä. Segregaatiokehitys, oli se sitten koulun sisäinen tai koulujen välinen on tullut pisteeseen, jolloin sitä ei voida pysäyttää.

Alaa tuntemattomat tarjoavat ratkaisuksi  esim. "kurin palausta" mutta ne, jotka kentällä työskentelevät tietävät ettei se nykymaailmassa ole mahdollista. Miten esimerkiksi saadaan häiriköivä oppilas kuriin? Pitämällä ziljoona kasvatuskeskustelua? Laittamalla hänet sadatta kertaa haistattelemaan vaikkapa kuraattorille? Tekemällä x-määrä lasuja? Ja kun mikään ei auta, niin valtavan byrokratian jälkeen hänelle annetaan määräaikainen loma (erottaminen). Sen jälkeen homma jatkuu ennallaan. Jos tällaisen maalitaaluksi sattuu oma jälkikasvu niin kaikki ovat täysin voimattomia.

Koululaitoksella ei ole mitään keinoja laittaa ongelmaoppilaita kuriin.  Siksi vanhemmat toimiva

Tarpeen vaatiessa otetaan käyttöön ruumiillinen kuritus. Turkissa häiriköt saavat vieläkin karttakepistä sormille. Jollei muuten vartijat saavat antaa kaasua ja pampusta. Jotta häirikkö ymmärtää paikkansa. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä asiaa ajetaan nyt kovasti medioissa. Aina puhutaan musiikkiluokista esimerkkinä. Muitakin painotusluokkia on esim matematiikkaa - ollaankohan sitä kuitenkaan karsimassa. Toisekseen Helsingissä on yksityiskouluja - niille tämä olisi kultainen tilaisuus kahmia oppilaita, jos kaupungin kouluista tulisi kaikkialla tasapäistettyjä ja lähikouluun ei pääsisi. Sitten olisi uusi ongelma käsillä

Matikkapainotus tarkoittaa vain yhtä viikkotuntia ekstraa. Ei ole siis mitään matikkaluokkaa. Käytännössä omalla lapsellani on joka toisessa jaksossa 2h malua, ja joka toisessa jaksossa "vapaata".

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä lapset ja nuoret eriytyvät erilaisiksi ryhmiksi ihan sen mukaan, mitä he tekevät vapaa-ajallaan.  Mihin vanhemmat ohjaavat? Omaa jälkikasvua voi ohjata kirjastoon lukemaan kirjoja. Eikä maksa mitään! Omalle lapselle voi myös lyödä luurin käteen ja antaa jälkikasvun kasvaa kapulansa ohjaamana. 

Sinulla on hyvä ajatus ja nillitän nyt turhasta, mutta kirjastoissa on aivan yhtä hullu meininki kuin kouluissa. Parempi tulla kotiin tai mennä kaverille kuin kirjastoon. Siellä penskat vaan räplää kännykkää ja möykkää.

Vierailija kirjoitti:

Hassua että pennut kiskoo mielestään jotain eliittirajoja toistensa välille jostain painotuksista. Ne erot on tehty eri vuosikymmeninä aina eri asioista. Joskus se oli vaatteet, joskus eväät, joskus vanhempien asema kyläyhteisössä. Nyt joku pellepainotus. Ikävintä, että muut lapset nielevät tämän syötin. Ei jollain sulkkis-sähly-nokkahuilupainotuksella ole paskan vertaa loppupelissä. Se minkä määrää on miksi aikuisena (huom. aikuisena) kouluttaudut ja millaisen työpaikan saat tai miten perustamasi firma menestyy. Muu on vaan turhaa länkytystä ja kavereide halpahintaista psyykkausta.

70-Luvulla vielä insinöörin ja pankkivirkailijan muksu kuvitteli olevansa ns parempaa väkeä, eihän ne ole kuin duunareita, ja oli heidän tyhmyyttään jos äänestivät kokoomusta kun naapurin kaupunginjohtaja ja kirurgikin äänesti.

Ei sitä insinöörin lapsesta välttämäti kummempaa tullut kuin keittiöapulainen tai lääkärin lapsesta opettaja. Että silleen.

30-luvulla eväät kertoi asemasta paljon, pienviljelijän muksuilla ollut mitään, edes kenkiä jalkaan mutta ison talon naapurin muksu lahjoi opettajaa kananmunilla, lihalla, mitä maataloissa yleensä oli omasta takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vasemmistolainen ideologia ei ymmärrä sitä, että lahjakkaiden ihmisten työ auttaa kaikkia. Ilman lahjakkuutta, työtä ja kilpailua ei olisi rautateitä, autoja, taiteita, tieteitä ja kännyköitä. Vasemmiston ajattelun sumentaa kateus, katkeruus ja pahantahtoisuus menestyneitä kohtaan. Se on ideologian Karl Marx-tehdasasetus. Vallankumous ei synny ilman vastakkainasettelua.

Tosi hyvin koottu sulta.

Tosiaan sosialismi on myrkkyä yhteiskunnalle ja yksilöille.

Sosialismi perustuu kateuteen, katkeruuteen ja vihaan. Suomen ongelma on liiallinen sosialismi hallinnon kaikilla tasoilla.

"Lopputulema oli se, että tausta vaikuttaa valtavasti. Siis kannattaa valita vanhempansa, minä totesin kirjan luettuani. "

Missä se valintapiste sijaitsee? Ja voiko palauttaa jos ei tykännytkään?

"Ja sinä olet niin yksinkertainen, että kuvittelet tieteen olevan neutraalia?!!"

Ja sinä olet niin yksinkertainen että sinusta tutkimus ei ole neutraali jos et satu pitämään lopputuloksesta?

Tieteen neutraaliutta pitää toki koko ajan arvioida ja tutukimuksia katsoa kriittisesti. Mutta senkin tarkastelun pitää perustua objektiivisiin arvioihin ja faktoihin, ei mutuun.

Hassua että nykyoikeisto aina ensin peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaa päätöksentekoa mutta on silti ensimmäisenä leimaamassa milloin minkin tutkimuksen täysin tunneperäisenä reaktiona ja ilman yhtään faktaa vääräksi.