HS: Laaja tutkimus: Pääkaupunkiseudun kouluissa vallitsee raadollinen luokkayhteiskunta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Suomessa on sotien jälkeisenä aikana voinut minkä tahansa perheen lapsesta tulla "sydänkirurgi tai konserttipianisti". Se on suomalaisuuden ydintä, ja hirvittävä asia jos tuo nyt rssitään.

Kukaan ei ole painamassa älykkäitä alas ja estämästä heitä menestymästä, päinvastoin, on hienoa, jos lahjakkaat yksilöt saavat toteuttaa kaiken potentiaalinsa. Eikä kukaan väitä, että kaikista voi tulla mitä vain. Edellinen vastaaja oli kuitenkin asian ytimessä todetessaan, että minkä tahansa perheen lapsista pitäisi voida tulla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Tällä hetkellä tapa, jolla lapsia opetetaan, ei vastaa sen paremmin lahjakkaiden kuin vähemmän lahjakkaidenkaan lasten tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

 

Siskoni on lahjakas pianisti, mutta pelkää esiintymistä. Lapsena ja teininä tuttu näky olivat ne paniikkikohtaukset aina kun hänen piti esiintyä. Hänelle soittaminen oli harrastus, vanhemmillemme se oli ylpeydenaihe jonka he aina ottivat esille. Aikuisena ulkomailla teki työnsä ohella illalla esiintymisiä ravintolassa. Pianon paikka oli piilossa nurkassa, eikä esiintymistä varsinaisesti ollut. Kaunis musiikki kuului muttei näkynyt, mutta jos pianon paikka olisi ollut keskellä salia, ei hän olisi tullut paikalle soittamaan. Tuttavallani on aivan mieletön lauluääni, mutta hänellä sama ongelma: esiintymispelko. Laulaa enemmän kotona perheensä ja ystäviensä seurassa karaoken muodossa, mutta ei koskaan tuntemattomien saatikka esimerkiksi häissä mihin häntä on pyydetty esiintymään. 

"Kaunis ajatus, että fiksut oppilaat jotenkin auttaisivat vähemmän fiksujen oppimista. Valitettavasti näin ei käy vaan opetus menee heikoimpien oppilaiden tahdissa."

Kyse ei olekaan opetuksesta vaan esimerkistä. Kun heikommat oppilaat näkevät miten toiset oppivat paremmin niin se antaa heille kuvan siitä tasosta joka olisi mahdollista saavuttaa. Jos kaikki ovat luokassa tasaisen huonoja niin siihen se taso tahtoo kaikilla sitten jäädäkin.

Toki niille paremmille pitää antaa lisätehtäviä. Siitä olen ihan samaa mieltä. Mutta on ihan tutkimuksilla todettu että heterogeenisuus oppilasaineksessa parantaa niiden heikoimpienkin pärjäämistä. Ja juuri siksi koulujen erityminen huonoihin ja hyviin on niin huono asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että pennut kiskoo mielestään jotain eliittirajoja toistensa välille jostain painotuksista. Ne erot on tehty eri vuosikymmeninä aina eri asioista. Joskus se oli vaatteet, joskus eväät, joskus vanhempien asema kyläyhteisössä. Nyt joku pellepainotus. Ikävintä, että muut lapset nielevät tämän syötin. Ei jollain sulkkis-sähly-nokkahuilupainotuksella ole paskan vertaa loppupelissä. Se minkä määrää on miksi aikuisena (huom. aikuisena) kouluttaudut ja millaisen työpaikan saat tai miten perustamasi firma menestyy. Muu on vaan turhaa länkytystä ja kavereide halpahintaista psyykkausta.

Käypä joskus jossain Helsingin eliittikoulujen käyneiden tapahtumissa tai alumni-juhlissa (vaikka SYK tai Ressu tai Norssi) niin kyllä siellä on ala-aste-yläaste-lukio -vuodet samassa ns. fiksussa seurassa tuottaneet aika monta yrittäjää, kan

Ressun lukioon tullaan monista eri kouluista pitkin ja poikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

Varakkaissa perheissä ostetaan piano, viulu jne ts mahdollistetaan varhaisessa vaiheessa musiikkiopisto jne. Sitten lahjakas ei voi hyödyntää koska ei oo tarvittavia välinritä, ehkä myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuossa mitään uutta ole. Opiskelin itse painotetulla luokalla 3-9 luokat, ja ainakin omalle luokalle oli kerääntynyt hyväosaisten perheiden lapset. Sen huomasi mm. siinä, että suurin osa, sanoisin lähes kaikki, matkustelivat melko paljonkin ja usealla oli myös oma hevonen. Todella monella myös akateemiset vanhemmat. 

 

Lapsenahan sitä ajatteli painotettua luokkaa vain sitä kautta että on mukavaa kun saa tehdä enemmän sitä juttua mistä tykkää. Näin aikuisena kun miettii niin ei se ero vaikka musiikin tai kuviksen määrässä painotetun ja normiluokan välillä ole niin iso tai tärkeä, vaan ainakin itselläni ajatus on vaihtunut enemmän siihen suuntaan että se painotettu luokka antaa enemmän mahdollisuuksia ja kokemuksia. Esimerkiksi kun me olimme hyvin käyttäytyvä luokka ja saimme kerättyä rahaa niin kävimme usein luokkaretkillä ja ihan Keski-Eurooppaa myöten. Kotika

Poika itse halusi painotetulle mm fysiikka, tietotekniikka jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitä saadaan mitä tilataan.

Ei ammattikoulujen alasajo mikään sattuma ole. Eikä 2015 invaasi. Ei voinut olla kenellekään yllätys, että luokkahuoneiden korvaaminen hälyisillä avoimilla oppimisympäristöillä, oli ajatuksena susi jo syntyessään. Samassa luokassa on oppilaita, jotka eivät vielä 10 vuotiaana osaa lukea ja sitten on heitä, jotka osasivat lukea jo ennen kouluun tuloa. Opettajilta otettiin pois oikeus rangaista väärin tekevää oppilasta ja heidän päivät täytettiin erilaisilla hankehumpilla.  

Väittääkö joku, että tämä lopputulos on yllätys. Ongelmat olisi helppo korjata, mutta kun ei. Joku pieni kansanosa haluaa, että kaikki on samaa massaa. Siinä on varmaan joku huippu idea, mitä en nyt vaan ymmärrä.

Ihan sama, minä en halunnut uhrata omia lapsiani tällaiselle idiotismille, onneksi koulush

Hgissä jos asutte niin sitten Ressun lukioon, Norssin lukioon

Kaikista vahvimmat ja meihin eniten vaikuttavat skeemat ovat hylkäääminen, kaltoinkohtelu ja tunnevaje, eli miten olen tullut kohdatuksi, kohdellluksi tai nähdyksi, sekä vajavuus eli kokemus omasta arvotttomuudesta ja viallisuudesta.

Yhteistä näille skeeemoille on se, että ne eivät useinkaan palvele meitä enää tässä ja nyt. Näiden skeemojen aktivoituessa koemme usein häpeää, surua, pelkoa taii vihaa.

Voii olla joustava elii yhdessä tilanteessa jämäkkä ja itsenäisesti pärjäävä, mutta toisessa hetkessä haavoittuva, apua pyytävä ja vastaaanottava. " ei kannata yrittää, muuut ovat parempia, et kuitenkaan onnistu" 

Voit hyväksyä itsesi kaikkine vahvuuksinesi ja heikkouksinesi ja oppia erottelemaan eri tarinat itsestäsi ( työskentelemme sitä kohti että voisi rakentaa joustavan suhteen itseesi ja omiin tarinoihisi).Voit olla esim arka, mutta samallla voit olla myös kykenevä ja pystyvä.

Toisaalta-toisaalta suhtautumistapa on joustavampi ja useiin meitä paremmin palveleva kuiin joko-tai-ajatttelu. Kolikossa on aina kaksi puolta, ja mikään tarina ei ole koko totuuus sinusta.

Olkaamme itsellemme ja toisillemme armolllisia.

Armollisuuden, lempeyden sekä myötätunnon lisäksi vaaditaan kärsivälllisyyttä ja stoutumista uuden taidon harjoitteluuun.

Vierailija kirjoitti:

Milloinkas nuoret olisivat muka olleet kaikki taloudellisesti tasa-arvoisia?

Omassa nuoruudessani samalla luokalla oli sekä yksinhuoltajien lapsia että rikkaiden perheiden lapsia. Rikkaiden lapset olivat ainoastaan keskenään koulussa. Se oli ihan luonnollista ja siinä tottui siihen, että aina joku on rikkaampi. 

Ei kaikilla voi olla varaa merkkivaatteisiin ja etelänlomiin. Niin se vaan menee ja on aina mennyt. Edes luonto ei kestäisi sitä kuormitusta, jos kaikki olisivat mukana kulutusjuhlissa. 

Silloin kun olin lapsi/nuori niin ei ollut merkkivaatteita eikä etelänlomia. Olen päässyt paljon matkusteleen ja merkkivaatteista en välitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

Sivistys ohenee. Tärkeintä nykyään on saada olla tänään tämä, huomenna toinen ja toteuttaa itseään shoppailemalla turvallisessa tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samalla lailla ne koulut olivat erityneet omana kouluaikana aikana 80- ja 90- luvuilla. Viimeistään lukiot eriyttivät rikkaiden lapset lähiöiden penskoista ja amikseen menivät vain sosiaalitapaukset ja heikommin koulussa pärjäävät. Mitään erityipainotussluokkia ei siihen aikaan tosin ollut, jos ei tarkkista oteta huomioon.

Älä yleistä. Poikkeuksia oli paljon.

Poikkeuksia on, mutta hyvin vähän. Kyllä tämä on hyvin laajasti yleistettävä tilanne. Totta ympäri maan, kaupungeissa ja böndellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Peruskoulu ei kykene näitä eroja poistamaan, vaikka niin koulupäättäjät valehtelevat."

Tuskin kukaan niiden kuvittelee kokonaan poistuvan mutta kyllähän niitä eroja nyt kannattaa yrittää kuitenkin pienentää. 

mielellään vaikka tuplataan erot, jos se tarkoittaisi että suurin osa olisi maailmantasolla huipulla ja pohja nousee vain hieman.

Nimenomaan näin. Enemmän paukkuja lahjakkaiden tukemiseen. Tasapäistäminen on myrkkyä. Panokset menee hukkaan. Kaikista nyt vaan ei ole kaikkeen.

Vähän ot, mutta täällä moni puhuu painotusopetuksesta kuin se olisi sama kuin luokka. Oma lapseni on malu-painotuksessa. Ei ole mitään malu-luokkaa vaan painotusta on joka toisessa jaksossa 2 viikkotuntia.

Sama taideaineissa. Liikuntapainotus on ainoa, missä muodostuu luokka. Siihen on pääsykokeet. Näihin muihin vain ilmoittaudutaan.

-Hki

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Eikö joku vaikuttaja juuri äännähtänyt että valtion pitää tukea perheitä niin että jokainen lapsi pääsee harrastamaan haluamaansa harrastusta. Koska muuten syrjitään!

Nuoret voi olla niitä pahimpia paskiaisia.

Haluan Helly Hansenin rotsin ja heti!

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kun ei nähdä enää nälkää, niin intersektionaali näkee sortoa ja luokkayhteiskunnan Helly Hansenin takissa.

Sortavat näkymättömät rakenteet kaiken alla hankaavat koko ajan. "Kirjoittaisin eri lailla jos maailma olisi erilainen".

Kovin on helppoa näille tietää millainen (intersektionaalisen keinotekoisen ja tarkoitushakuisesti tuotetun sapluunan läpi katseltu) maailma on. Tuota itseriittoisuutta voi vain äimistellä. Tulee olo hyvin sisäsiittoisesta kuplasta, jopa lahkosta. 

Voi ainoastaan toivoa että joukkoharhoille tulisi päätös, kaikenlaisille. Nyt on taas sosialistinen utopiahaaveilu päässyt kunnolla vauhtiin ja nyivien epäilijöiden lyttäämisestä koetetaan saada kansalaisvelvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

Voi  tappaa aikaansa myös performoimalla valinnaista  sukupuoltaan julkisessa tilassa ja vaatia muiden herpaantumatonta huomiota, muuten iskee vähemmistöstressi ja toiseutetuksi tulemisen tunne, jonka täytyy olla aivan hirveää.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kun ei nähdä enää nälkää, niin intersektionaali näkee sortoa ja luokkayhteiskunnan Helly Hansenin takissa.

Onko HH lyhennys Helly Hansenista? Mä olen aina luullut, että se tarkoittaa Heil Hitler.

Aina sitä uutta oppii.

 Jos tankataan tunti toisensa jälkeen samoja suomenkielen sanoja, niin millä tasolla muu opetus luokassa etenee. Kouluihin jää usein juuri ne köyhien perheiden lapset, ja rikkaat siirtyy muualle.