HS: Laaja tutkimus: Pääkaupunkiseudun kouluissa vallitsee raadollinen luokkayhteiskunta

Jaa, eikö se Hesarin lemmikki olekaan aina se pahnanpohjimmainen??

Mitä asialle pitäisi tehdä? "Huono-osaiset" tuomitsee ja katsoo enemmän nenänvartta pitkin kateellisuuspäissään "varakkaita ja harrastavia" kuin toisin päin. Samoin halveksuvat ahkeruutta ja hyviä arvosanoja. Tottakai jokainen järkevä haluaa lapsensa kannustavaan ja positiiviseen ympäristöön eikä keidenkään mt-ongelmaisten riepoteltavaksi.

Luksusmerkit eivät todellakaan ole ylimpien luokkien juttu, kun puhutaan nuorista. 

Elämä on.

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

No johan on termi taas keksitty, tulevaisuushorisontti.

Normi Hamasin Sanomien artikkeli jossa yritetään m@mup€rseilyä selittää että "kyllä ne suomalaisetkin".



0/5

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

Huomiotta on jäänyt se, että pääkaupunkiseudulla näitä painotusluokkia on monenlaisia: ihan varmasti musiikkiluokan porukat ovat erilaisia kuin luonnontieteellis-matemaattisen luma-oppilaat, jo ihan luonnostaan. 

Suurena virheenä pitäisin sitä että näistä oppiaineista erityisesti innostuneita estettäisiin kehittämästä osaamistaan ihan normaalin koulunkäynnin sisällä lopettamalla nämäkin erityisluokat. Ei tarvitse olla valmis lahjakkuus vaan annetaan tavallisille oppilaille mahdollisuus päästä omalle tasolleen. Jos tasapäistetään kaikki, monet entisajan ns kasinoppilaat alisuoriutuvat.

Tasoa pitää laskea estämällä opiskeluhaluisia pärjäämästä.

Nykyään kun ei nähdä enää nälkää, niin intersektionaali näkee sortoa ja luokkayhteiskunnan Helly Hansenin takissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

 

Sama havainto. Omassa nuoruudessa työväenluokankin lapset saattoivat olla hyviä koulussa ja lähteä siitä sitten luokkaretkelle. Oma tausta on juuri tällainen. Nykyisin työväenluokassa halveksutaan koulutusta ja menestymistä. Lasten opiskeluun ei panosteta. Saatetaan jättää ihan ala-astelaisetkin omilleen koulun suhteen. Opetetaan myös erilaisten sosiaalitukien varaan jättäytymistä sen sijaan, että kouluttauduttaisiin ja yritettäisiin menestyä maailmassa. Työskentelen lasten ja perheiden kanssa, joten en havainnoi vain omaa tuttavapiiriäni. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

Pitää olla hyvin tarkkana mikä pikkukunta. Monella pikkupaikkakunnalla enemmistö on duunarit, joille ainoa vapaa-ajan mielekäs harrastus on päihteet. Itse olen pikkupaikkakunnalta ja sorsittu varakkuuden ja hyvien arvosanojen takia. Lukioluokastani vähemmistö jatkoi yliopistoihin ja olisi ollut mahdotonta muodostaa mielekästä lukupiiriä. Harrastusmahdollisuudet olivat myös hyvin rajalliset.

Lapset kuulee aikuisten puheet ja matkii niitä.

Nykylapsista kasvaa todella jakautunut ja laajaan yhteistyöhön kykenemätön sukupolvi. Tällä hetkellä Suomessa tärkeimmät arvot on oman erinomaisuuden korostaminen, köyhempien ilkkuminen ja alistaminen, ihmisen arvon määrittely vain ja ainoastaan rahan kautta, ultrapinnallisuus yms.

Oikeasti rikkaat lapset todennäköisesti tulevat pärjäämään perheen rahan ja suhteiden kautta.

Keskituloisten lapset joutuvat jo taistelemaan.

Köyhät ovat lähinnä potkupalloja muille.

Arvot ja asenteet kovenevat pelottavaa tahtia.

Itsekkyys ja kovat asenteet muita kohtaan ovat lisääntyneet Suomessa. Toisia ihmisiä ei ymmärretä eikä edes haluta yrittää ymmärtää. Tärkeintä on oman edun tavoittelu sekä ajatus siitä, että itse ansaitsee kaiken ilman että kellään on asiaan mitään sanomista.

Esim. nämä jatkuvat uutiset siitä, kuinka nykyään vanhemmat raivoaa, lähettelee tap-pouhkauksia ja vaatii erityiskohtelua opettajilta. Esim. Lapsi on heitellyt ruokaa koulussa ja saa huomautuksen. Koko muu luokka ja opettaja todistivat tapahtumaa. Vanhemmat ottaa opettajaan yhteyttä ja raivoaa, että meidän lapsi ei ole sellaista tehnyt. Vanhemmat jankuttaa tätä kantaa vaikka olisi videot ja kaikki tilanteesta. Faktat ei uppoa millään vaan erityiskohtelua vaaditaan narsistin intohimolla.

Mahtava tulevaisuus edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

Tavallaan kai tämä köyhien suhtautuminen on realistista ja kyllä sitä näissä Kelassa, TE-toimistossa ja sosiaalitoimistossa asiointia ja sosiaalitukia ja niiden opettamista pitäisi opettaa, sillä se vastassa oleva todellisuus on julmaa. Myöskään koulutus, AMK-tutkintokaan ei nykyään takaa työpaikkaa, vaan tuollainen alaluokkainen köyhän elämä voi olla karua todellisuutta ihan korkeakoulututkinnon suorittaneella. Kyllä se ns. parempi väki enemmän pihalla on, jos joutuukin työttömäksi ja hakemaan yhteiskunnan tukia. Nämä haukutut köyhät eivät ole vieraantuneita todellisuudesta siinä, missä tämä kulisseja viimeiseen saakka ylläpitävä ns. parempi väki. Halusin itsekin suorittaa yliopistokoulutuksen, olla hyvä koulussa, saada hyvän työn ja toimeentulon ja pystyä huolehtimaan itsestäni, mutta tätä ei itselleni suotu. En päässyt yliopistoon tai saanut työtä. AMK-tutkinnon olen suorittanut, mutta siltikin kohdallani tuo elämä köyhänä moniongelmaisena työttömänä on todellisuutta. Kyse ei ole siitä, että olisin tämän valinnut ja todellakin olisin halunnut muuta. Liian moni asia on mennyt pieleen, eikä muutosta ole enää tulossa.

Se lähihoitajan koulutus on usein pakon sanelemaa. Parempi väkikin voisi opiskella lähihoitajaksi niin ymmärtäisivät paljon paremmin todellisuutta. Tällä paremmallakin väellä voivat kulissit kuitenkin romahtaa ja edessä olla omallekin kohdalla nämä halveksitut lähihoitajan opinnot. Oikeasti vahingonilo on tällaisissa tapauksissa suurta.