Lue keskustelun säännöt.
Miten rakentaa yhteyttä exän uuteen vaimoon?
10.03.2024 |
Meidän erosta on jo useampia vuosia. Exäni jäi asumaan meidän yhteiseen taloon, mikä on upea juttu, koska lapsilla säilyi oma tuttu koti. He olivat eron tullessa 7- ja 9-vuotiaita. Aina ovat viettäneet minun luonani suurimman osan viikonlopuista ja usein ovat myös viikolla yön tai pari. Exän kanssa tuo on sujunut ihan hyvin. Ei olla ystäviä, mutta lasten asioista on pystytty laittamaan viestiä. Jos on tullut äitiä ikävä, ovat voineet käydä yötä minun luona toisessa kodissaan, mutta silti se vanha tuttu koti on heille tärkein.
Nyt kun exäni on uusissa naimisissa, minusta tuntuu tosi pahalta, kun uusi rouva on niin töykeä. Jokin aika sitten vein lapsia (11 ja 13 v.) sinne ja yritin auttaa laukut sisälle, kuten ennenkin. Se ei mennyt kovin hyvin, koska uusi rouva ei ihan tykännyt, että tulisi eteiseen. Hän teki jo viime kesänä outoja juttuja. Kun toivat lapset minun luo ja olivat autossa pihalla, moikkasin tietysti molempia. Tämä uusi rouva oli silloin naisystävä, kun eivät olleet naimisissa. Hän ei tervehtinyt takaisin ja uppoutui puhelimeen. Ihan kuin olisin jotenkin loukannut, vaikkei mitään riitaa ole ollut. Hänen lapset suhtautuu minuun myös kuin olisin ilmaa. Olen ymmärtänyt, ettei lapset varsinaisesti asu exäni talossa, vaan käyvät viikonloppuisin. Ehkä on huonosti kasvatettuja, jos ei ole opetettu tervehtimään, mutta jotenkin aistin, että en ole hyväksytty.
Millä tavalla pitäisi tai voisi rakentaa yhteyttä, että kaikki olisi helpompaa? Hänellä ei ole syytä mustasukkaisuuteen, koska exäni ja minun parisuhde kuoli jo ennen eroa ja viimeinen vuosi yhdessä oli niin vaikea kummallekin, että ero oli lopulta helppo ratkaisu eikä jäänyt tunteita kummallekaan.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei tule kestämään tuo liitto. Jos te olette exän kanssa hyvissä väleissä ja tottuneet hoitamaan lasten asioita yhdessä keskustellen, vaikuttaa vähän liian erilaiselta luonteeltaan tuo hänen nykyinen akkansa. Ei millään pahalla, mutta eihän kaikkien luonne taivu uusperhe-elämään. Siinä vaaditaan monenlaista joustoa ja yhteistyökykyä.
Aloituksessa ap mainitsee ettei ole eksänsä kanssa kavereita, vaan lasten asioista viestittelevät välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus. Syy voi olla huono itsetunto, parisuhteen toimimattomuus tms. Kokee sut uhkaksi. Et sä hänen kokemuksilleen mitään voi. Kannattaa keskittyä huolehtimaan itsestäsi ja lapsistasi, ei mennä mukaan valtataisteluun. Kurja tietty et noin on. Mun erosta jo 10v ja ihan ollaan kaikki exät ja nyksät ja milloin kenenkin lapset ja lapsenlapset " vanhoja sukulaisia". Kukaan ei jaksa draamoja kehittää ja on tosi helppoa.
Ei, ei ole mikään noista syy. Olen terveessä hyvinvoivassa parisuhteessa, jossa toisella on lapsia. Puoliso hoitaa itse lapsiinsa liittyvät asiat ja kommunikoi eksänsä kanssa sen mitä pitää. Hyväksyy sen, että minä en kaipaa hänen eksästään ystävää ja hänelle asian on ihan selvä muutenkin. Saan määritellä itse millaisessa roolissa ja suhteessa olen eksään. Ihan aikuismaisesti osaan silti käyttäytyä, ja lapset ovat minulle kuin omia.
Eli oletko sinä tämä ap:n exän nyxä? Eihän siitä exästä tarvii ystävää haluta, mutta lapsille on kuitenkin perustavaa laatua oleva kiintymyksen kohde ja ihmisenä olemassa. Lapsille on tärkeää että heidän äitinsä on siellä toisessakin kodissa arvostettu ja olemassaoleva ihminen. Kyllä se on jokin itsetunto-tai valtataistelu-ongelma jos pitää toista millään tasolla väheksyä arvostamisen sijaan. Ja lapset vaistoaa kaiken, he elävät todellisuudessa, rivät missään teeskennelkyssä maailmassa. Varsinkin jos lapset on sulle noin tärkeitä, niin kyllähän se äitikin siellä kuviossa olemassa on. Käytännössä ja tunnetasolla.
Samoilla linjoilla kuin aiemmin kirjoittanut. Sekä isä että äiti ovat tärkeitä ihmisiä lapsille ja sillä on vaikutusta, miten lapset näkee ja kokee vuorovaikutuksen aikuisten välillä. Aistivat sellaistakin mitä ei ääneen sanota. Aikuisen ihmisen on syytä mennä itseensä ja miettiä omaa käytöstään, jos ei osaa olla kunnioittava tai edes neutraali.
Epävarmuudesta tuo minusta kielii, jos pitää käyttäytyä kuin typerys miehensä entistä vaimoa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tällainen uusi rouva. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun pitäisi saada yhtään mitään yhteyttä miehen exään.
Varsinkin suhteen alussa exä aiheutti paljon harmia. Hän ei esimerkiksi tuntunut ymmärtävän, että vaikka asuin hänen entisessä kodissa ja mieheni omistamassa talossa, tämä talo ei ole enää exän koti. Hän ei voi vain tulla meille kahville ja kaivaa kaappeja kuin omiaan eikä voi päättää edes oman lapsensa osalta miten MEIDÄN kotona sisustetaan.
Aloittajakin puhuu "exän talo" sen sijaan että puhuisi "exäni ja hänen uuden puolisonsa koti". Koska sitä tuo talo on, aloittajan exän ja hänen puolisonsa koti.
Joo, on hassua, jos ei voi eteiseen asti tulla, mutta siihenkin voi olla syynsä. Meillä esimerkiksi mies mieluummin hakee ja vie lapsen ja kuskaa unohtuneita tavaroita, koska ei halua exää pyörimään edes meidän eteiseen. Joskus hän siellä joutuu käymään, mutta onneksi harvoin. Exä kun ei vieläkään tunnu ihan täysin ymmärtävän, että tämä ei ole hänen kotinsa enää.
Moikkaaminen toki olisi kohteliasta, mutta eipä aloittaja tiedä mitä tällä uudella naisella oli menossaan. Kenties hän hoiti jotain tärkeää asiaa puhelimella. Ja jos ei, niin mitäpä sitten.
Sama koskee lapsia. Tervehtiminen on toki kohteliasta, mutta muuten aloittaja on täysin vieras ihminen näille exän uuden naisen lapsille eikä ole mitään syytä tulla sen tutummaksi. Miksi heidän siis pitäisi pientä nyökkäystä enempää kommunikoidakaan. Eihän me kommunikoida vaikka postikuskinkaan kanssa sen enempää, kun tämä tuo paketteja ovelle.
Mutta joo, meillä ainakin syy kommunikoinnin vähäisyyteen on se, että exä ei ymmärrä ettei tämä ole hänen kotinsa. Se on epämiellyttävää ja loukkaavaa. Siksi minä eikä mies halua häntä ovellemme.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tällainen uusi rouva. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun pitäisi saada yhtään mitään yhteyttä miehen exään.
Varsinkin suhteen alussa exä aiheutti paljon harmia. Hän ei esimerkiksi tuntunut ymmärtävän, että vaikka asuin hänen entisessä kodissa ja mieheni omistamassa talossa, tämä talo ei ole enää exän koti. Hän ei voi vain tulla meille kahville ja kaivaa kaappeja kuin omiaan eikä voi päättää edes oman lapsensa osalta miten MEIDÄN kotona sisustetaan.
Aloittajakin puhuu "exän talo" sen sijaan että puhuisi "exäni ja hänen uuden puolisonsa koti". Koska sitä tuo talo on, aloittajan exän ja hänen puolisonsa koti.
Joo, on hassua, jos ei voi eteiseen asti tulla, mutta siihenkin voi olla syynsä. Meillä esimerkiksi mies mieluummin hakee ja vie lapsen ja kuskaa unohtuneita tavaroita, koska ei halua exää pyörimään edes meidän eteiseen. Joskus hän siellä joutuu käymään,
Mites on sulla tuon myötätunnon laita? Mullakin on kokemusta hankalasta kumppanin exästä, ja myös itse olen varmaan ollut aika hankala ex. Mutta mieti vähän- sinä olet tullut hänen kotiinsa hänen paikalleen. Mikä voi olla musertavampaa? Ihan järkyttäviä tunteita varmaan herättää ihan fiksuissakin ihmisissä tuollainen, puhumattakaan siitä, jos on hankaluuksia käsitellä kipeitä tunteita. Voi olla ettei siitä tuskasta kokonaan pääse yli koskaan. Koti on naiselle usein tärkeä paikka ja symboloi monia asioita. Ehdotan että asetut hetkeksi exän asemaan- voi olla nimittäin aika tuskallinen asema. Ja ymmärrän hyvin ettet halua olla exän kanssa tekemisissä- silloinhan joutuisit myös kohtaamaan sen tuskan, mitä hän tuossa teidän kuviossanne kantaa. Helpompi on vaan ajatella että ex on hankala ja aiheuttaa harmia. Toinen vaihtoehto olisi olla inhimillinen ihminen häntä kohtaan. Mut se taitaa olla usein liikaa vaadittu....
No selkeää on että miehesi on kertonut hänelle oman versionsa ja näkemyksensä sinusta, ja tuo nainen uskonut kaiken.
Älä väkisin tuppaudu naisen seuraan jos on selkeästi antanut ymmärtää ettei halua olla kanssasi tekemisissä.