Onko naapuria pakko alkaa moikata jos hän moikkaa, ja aina keksiä jotain small talkkia?
Itseä kun ahdistaa tuollaiset. Kysessä ei edes ihan naapuri, mutta vastakkaisesta talosta. Yleensä kun kävelen, katson vain alaspäin, mutta tämä henkilö on yhtäkkiä alkanut moikkailemaan. Yleensä hän myös sanoo jotain aina säästä. En tiedä miten reagoida, jos alan moikata, niin sitten pitää kai moikata aina.
Kommentit (45)
sano moi ja jos kyselee enemmän, niin sorry, i dont understand :) , ei jummarra
Ei todellakaan. Naapurin mummo pyysi imuroimaan mattoaan, koska häntä itseään huimaa. Siihen loppui small talk.
Ai kauheeta! Muuta pois! Sitä tiedä mitä se suunnittelee.....
Oon huomannut että kaikki ihmiset ei osaa puhua, moikkaavat, itse pyrin sanomaan jotain. No en kaikille jotka tiedän että asuu samassa kerroksessa tai samassa taloyhtiössä.
Mistä olet saanut päähäsi ajatuksen että olisi pakko
Vierailija kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi ajatuksen että olisi pakko
ajattelin, että se menee siihen, että mun on jossain vaiheessa jäätävä keskustelemaan. Aikoinaan kun asuin porukoilla, niin seurasin äitini suhteita naapureiden kansas. Yleensä äitini joutui aina teennäisesti vetää jotain smalltalkkia, ja sitten ne naapurit alkoi pyytä palveluksia. Sitten äitiäni alkoi ahdistaa ne naapurit lopulta, ja pian piti aina "odottaa" sisällä, että naapuri oli mennyt sisään ennekuin pystyi lähteä ulos.
Kuuluu ( hyviin tapoihin) moikata/tervehtiä naapureita.
Mitään small talkia EI tarvitse sanoa. Tervehdys riittää.
Tervehtii ja menee eteenpäin. ELLEI ole sitten sellainen mukava ja samankaltainen naapuri, jonka kanssa on mukava rupatella, sehän on jopa suotavaa 😃....... yksinäisyys Suomen perusjuttuja.... Eikä ihme.
Koskaan ei voi tietää milloin itse kukin tarvitsisi juuri naapurin apua/seuraa tai tukea.
Tervehtiminen on vähintä mitä ihminen voi sanoa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea tilanne jos joutuu sanomaan toiselle ihmiselle moi.
Ei vaan musta tuntuu, että tää "naapuri" on yrittänyt aloittaa aina small talkkia kanssani, enkä halua ryhtyä siihem, että aina pitäisi keksiä jotain kun näen hänet.
Sanot hymyn kera että "moi, niin onkin kiva/sateinen/tuulinen ilma, mukavaa päivää!"
Et pysähdy sen kummemmin vaan kävellessäsi huikkaiset. Siinä vaiheessa kun olet lauseen loppuun sanonut hän on jäänyt jo selän taa ja voit unohtaa koko kohtaamisen.
Minä toimin nuin naapureiden kanssa joka päivä kun kotona olen. Täysi noteeraamattomuus on epäkohteliasta, mutta tuollainen pieni lause hymyn kera saattaa pelastaa jonkun päivän. Minusta kuulemma pidetään naapurustossa kun jaksan vastata edes tuon verran.
Olen välillä pois kotoa työn parissa pidempiä aikoja ja kuulemma yhdeltä naapurilta (ollaan ystävystytty) ja mieheltäni kysellään silloin säännöllisesti että missäs se hymyilevä ja aurinkoinen täti on kun ei ole hetkeen näkynyt. 😅
Eivät tuon enempiä häiritse kun olen ottanut ihan tietoiseksi tavaksi että tosiaan en pysähdy. Mun naama on kyllä sellainen että ihmiset muutenkin tahtovat jutella, esim bussipysäkillä... Ilmeisesti tuo "aurinkoisuus ja iloisuus" on se juttu joka juttelijoita kerää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea tilanne jos joutuu sanomaan toiselle ihmiselle moi.
Ei vaan musta tuntuu, että tää "naapuri" on yrittänyt aloittaa aina small talkkia kanssani, enkä halua ryhtyä siihem, että aina pitäisi keksiä jotain kun näen hänet.
Sanot hymyn kera että "moi, niin onkin kiva/sateinen/tuulinen ilma, mukavaa päivää!"
Et pysähdy sen kummemmin vaan kävellessäsi huikkaiset. Siinä vaiheessa kun olet lauseen loppuun sanonut hän on jäänyt jo selän taa ja voit unohtaa koko kohtaamisen.
Minä toimin nuin naapureiden kanssa joka päivä kun kotona olen. Täysi noteeraamattomuus on epäkohteliasta, mutta tuollainen pieni lause hymyn kera saattaa pelastaa jonkun päivän. Minusta kuulemma pidetään naapurustossa kun jaksan vastata edes tuon verran.
Olen välillä pois kotoa työn
Voin sanoa moi, mutta tuo loppu on minusta niin teennäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea tilanne jos joutuu sanomaan toiselle ihmiselle moi.
Ei vaan musta tuntuu, että tää "naapuri" on yrittänyt aloittaa aina small talkkia kanssani, enkä halua ryhtyä siihem, että aina pitäisi keksiä jotain kun näen hänet.
Homo se on ja yrittää iskeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea tilanne jos joutuu sanomaan toiselle ihmiselle moi.
Ei vaan musta tuntuu, että tää "naapuri" on yrittänyt aloittaa aina small talkkia kanssani, enkä halua ryhtyä siihem, että aina pitäisi keksiä jotain kun näen hänet.
Mene hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea tilanne jos joutuu sanomaan toiselle ihmiselle moi.
Ei vaan musta tuntuu, että tää "naapuri" on yrittänyt aloittaa aina small talkkia kanssani, enkä halua ryhtyä siihem, että aina pitäisi keksiä jotain kun näen hänet.
Mene hoitoon.
Käynkin hoidossa sosiaalisesta ahdistuksesta
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa moi, mutta tuo loppu on minusta niin teennäistä.
No sitten sanot vain moi. Ei tarvi olla samanlainen kuin minä, hymyn voit vielä yrittää tuohon taikoa lisäksi. Mutta tosiaan jos et halua jutella niin sitten et pysähdy. Ja esim jos pyörätelineillä on joku puhelemassa niin räpläät pyörän lukon kuntoon ja sinä aikana nuo tutut fraasit, kun pyörä lähtövalmiina niin toivotat kivaa päivää ja lähdet menemään. Mikään pakko ei ole jäädä pidemmin juttelemaan jos siltä ei tunnu, mutta täysi vastaamattomuus on todella omituista.
Mä pidän naapureinani kaikkia samalla kadulla asuvia. Moikkaan aina jos mulle moikataan. Minulla on huono kasvomuisti joten jos odotat sitkeästi että minä aloitan moikkailun, en sitä välttämättä tee. Mutta tervehdin tosiaan aina jos minua tervehditään.
Nuorena ahdistuin itsekin naapureiden moikkailusta enkä siihen välttämättä aina vastannut. Vanhempana olen tajunnut kuinka typerästi ja nolosti olen silloin käyttäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ja ahdistaa sen takia kun kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. En minä uskolla puhua ventovieraille.
Ammu itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu ( hyviin tapoihin) moikata/tervehtiä naapureita.
Mitään small talkia EI tarvitse sanoa. Tervehdys riittää.
Tervehtii ja menee eteenpäin. ELLEI ole sitten sellainen mukava ja samankaltainen naapuri, jonka kanssa on mukava rupatella, sehän on jopa suotavaa 😃....... yksinäisyys Suomen perusjuttuja.... Eikä ihme.
Koskaan ei voi tietää milloin itse kukin tarvitsisi juuri naapurin apua/seuraa tai tukea.
Tervehtiminen on vähintä mitä ihminen voi sanoa toiselle.
On sen erran outoa porukkaa että en tervehdi.
Jonkun kerran tervehdin mutta vastaaminen niin vaihtelevaa että katsoin paremmaksi lopettaa moisen veivaamisen.
Jollakin kerralla huutelivat kymmenien metrien päästä tervehdystä kuin ylimmälle ystävälle konsanaan liiankin tuttavallisesti ja toisella kertaa taas ei ollut tuntevinaankaan, saati vastanneet esittämääni tervehdykseen, niin helpompi kun ei tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ahdistaa sen takia kun kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. En minä uskolla puhua ventovieraille.
Ammu itsesi.
Miksi olet nuin ilkeä?
Haahhahhah! Voi näitä ap:n kaltaisia.
Itse tervehdin kesällä naapuritalon pihalla olevaa vanhuspariskuntaa ja jatkoin normaalisti matkaani. Ne kumpikin möllötti mua suu auki syyttävästi. Sitten se nainen sanoi: "Tollanen, se on just tollane." Mies siihen että: "No just tollane".
Huomasin kaivaessani avainnippua, että he toltottivat vieläkin siellä ulko-oven edellä. 🤣