Mitkä asiat yhteiskunnassa tai omassa elämässäsi pitäisi muuttua jotta tekisit lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä samasta aiheesta edes tarvitsee jankata tasaisin väliajoin? Kaikki eivät yksinkertaisesti vain halua lapsia. Piste.

 

Siksi pitää jankata, että jos ne päätökset eivät olisikaan niin ehdottomia. Joku päättää jo 20 v, ettei halua lapsia ja pysyy siinä, koska ei voi muka luopua tehdystä päätöksestä.

Kuitenkin esim 20 v ja 35 v ajattelee jo asioista hyvinkin eri tavalla.

 

Kuvitteletko urvelo, että voit jankkaamisellasi käännyttää ketään täysjärkistä ihmistä? XD Ennemminkin sellainen herättää vastareaktion, katsos niin ihmismieli toimii. 

Minä olin vela parikymppisenä, ja nyt nelikymppisenä olen lisäksi antinatalisti. Oikea vela ei muuta mieltään koskaan. Joku aidalla istuja voi muuttaa, mutta sellainen ei ole vela koskaan ollutkaan.

Paneeko tuollainen antinatalisti-aate myös ihmisen käyttäytymään toista ihmistä kohtaan epäkohteliaasti?

Et pystynyt kirjoittamaan omaa mielipidettäsi ilman, että alat nimittelemään toista epäkohteliaasti.

Minun pitäisi nuortua 50 vuotta.

Lastensuojelun ja psykiatrian osastojen lakkauttaminen.

Endometrioosin diagnosointi ja hoito varhaisessa vaiheessa.

Parisuhdestatuksen

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi nuortua 50 vuotta.

 

Vau, ysikymppinen täällä!

Lainaan tuosta toisesta keskustelusta mielenkiintoisen vastauksen, joka on aika lähellä omaa tilannettani. Ensin pitäisi löytää kumppani, että voisi edes alkaa haaveilemaan lasten hankkimisesta.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani uskottelivat minulle koko nuoruuteni, että kun kasvan aikuiseksi, minun tulee olemaan helppo perustaa perhe, koska kiinnostuneita naisia tulee olemaan jonoksi asti. Uskoin tähän, sillä olinhan tasapainoinen, kiva ja raitis, suorittamassa korkeakoulutukintoa, sekä harrastin maratonjuoksua, osallistuin yhdistystoimintaan, ja niin edespäin.

Kun olin 28-vuotias, yksikään nainen ei ollut vielä koskaan kiinnostunut minusta. En ollut koskaan yrittänyt erityisen kovasti, koska luulin, että asiat vain tapahtuvat kuten minulle oltiin uskoteltu, mutta tutustuin kuitenkin aina tilaisuuden tullen uusiin ihmisiin. Aloin tässä vaiheessa epäilemään minulle opetettuja asioita, ja ryhdyin etsimään aktiivisemmin seuraa netistä ja kaikenlaisista tapahtumista. Pyysin kavereilta apua, ja yritin jopa iskeä kadulla satunnaisia vastaantulijoita, kun keinot alkoivat loppua.

Etsimisen aikana hankin oman talon, joka olisi sopiva tulevalle perheelleni, etenin urallani, ja aloin harrastaa tavoitteellisemmin sellaisia urheilulajeja, joiden vaikutukset pystyi huomaamaan kehossani. Jatkoin tätä 5 vuotta, mutta en päässyt edes kertaakaan treffeille. Nyt minusta alkaa pahasti tuntua siltä, että en tule ikinä saamaan puolisoa tai lapsia. Tilanne on masentava, ja olen vihainen vanhemmilleni ja muille minua neuvoneille läheisille ihmisille siitä, että he valehtelivat minulle koko ikäni.

Eniten kaipaan kumppanuutta ja kosketusta, joita elämässäni ei ole lainkaan. Haluaisin löytää jonkun, jonka kanssa voisin jakaa kehoni ja mieleni, ja joka haluaisi tehdä kanssani samoin. Jatkan etsimistä, mutta tämä on syy sille miksi minulla ei ole tai luultavasti koskaan tulekaan olemaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi nuortua 50 vuotta.

 

Vau, ysikymppinen täällä!

Miksi ei voisi olla? 

Pitäisi löytää mies, joka 1) viehättäisi mua ja 2) sopisi isäksi ja 3) kantaisi päävastuun lapsen hoidosta ja jäisi kotiin,kun lapsi on 3kk ja vapauttaisi minut töihin.

Ihmiskunnan pitäisi palata ajassa noin 20 vuotta taaksepäin ja pysäyttää teknologinen "kehitys" Nokia 3310:iin.

Tarvitsisin terveen kropan jossa sitä lasta kantaa ja ennen kaikkea olisin tarvinnut tasapainoisen lapsuuden, jotta osaisin nyt itse olla tasapainoinen äiti.

Geeniperimä, miehen pitäisi synnyttää, taakka ja taloudelliset vaikutukset pitäisi olla samat isälle ja äidille. Siinäpä alkuun muutostarpeet. 

Olisin varmaan tehnyt lapsen tai pari, jos se olisi ollut mahdollista. Kroppa sanoi ei.

En tiedä, voisiko mikään muuttua niin paljon. Kolme lasta jo on ja niistäkin nuorin jo 19. Ehkä jos ero tulisi ja kylkeen tälläytyisi joku aivan upea 30+ nainen ja hän haluaisi ehdottomasti lapsia, niin ei kai siinä sitten mikään auttaisi Mutta vaatisi kyllä pitkää ylipuhumista ja jotain ihan hullua rakkautta tms

Se, ettei tarvitsisi olla raskaana, synnyttää eikä huolehtia siitä lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni lapsettomuus ei johdu olosuhdesyistä, vaan siitä sisäsyntyisestä selvyydestä, että en halua olla vanhempi. En halua omia lapsia, enkä voi mitenkään saada itseäni niitä haluamaan. Kyse on enemmän persoonallisuudesta ja identiteetistä, vähän kuin sekin, että olen hetero. En pystyisi muuttamaan itseäni homoseksuaaliksi, vaikka tekisin mitä, ja vaikka yhteiskunta tarjoaisi homosuhteissa eläville verovapauden ja maksetut lomat Karbialla kaksi kertaa vuodessa, en silti aloittaisi suhdetta naisen kanssa. 

Hyvin sanottu. 

Tuettu mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona 5 ikävuoteen asti. Asumiskustannusten puoliintuminen, maahan m ongelmien ratkaisu. 

Lisää vapaa-aikaa, lisää rahaa. 

Pitäisi varmaan tykätä lapsista mutta en voi sietää niitä. Hirveetä huutoa ja mekastusta ei kiitos.

Jos olis samat mahdollisuudet kun 80 luvulla niin tekisin lapsia. Duunarilla oli varaa hommata mökki, auto, asunto 20 vuodessa kolmen lapsen kera ja toinen vanhemmista kotona lasten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Itsekästä tehdä uusia lapsia, kun ihmisiä on valmiiksi liikaa.

Unohdit lisätä : Terveisin katkera lapseton