Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä terapiaa
10.03.2024 |
Jos on vaikka todistanut jonkun itselleen vieraan ihmisen tekemän itsemurhan, niin mistä siellä keskustellaan? Ymmärrän toki että asia saattaa järkyttää hetken, mutta siis käytännössä miten siitä riittää keskusteltavaa vaikka kymmeneksi tai useammaksikin kerraksi? Tämä ei ole trolliviesti, en vaan oikeasti ymmärrä.
Kommentit (237)
Mitenhän se ullanlinnan terapeutti hoitaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kyllä käsitellyt terapiassa traumojani ja traumaperäinen stressihäiriö joka on pilannut elämästäni paljon, on kutakuinkin poissa. Elämäni on muuttunut isosti. Samoin lasteni elämä. Että ei mikään pikkujuttu. Pelkkä jutustelu ei pitkälle auta, vaan toimiva terapiaprosessi edellyttää myös kehollista työskentelyä. Keho muistaa, kehossa on tunteet ja syvälle painettuna myös kaikki se mikä on ollut liian kipeää tuntea ja myös kaikki se mitä vaille on jäänyt. Terapia kestää kauan silloin kun se menee noihin syvempiin kerroksiin. Koska niihin on mentävä askel kerrallaan. Usein tässä päivässä tapahtuva esim järkyttävä kokemus herättää myös niitä syvälle painettuja.
Sama täällä olen saanut erittäin suuren avun terapiasta vaikka kovasti välttelin menemästä.
Mun mielestä ei ollut mitään ongelmaa, annoin vaan kaikkien käyttää itseäni hyväksi ja pitää mua rättinä mikä otetaan tarvittaessa käyttöön..
Muutama h terapiassa ja tajusin oman arvoni ja syyn miksi olin yrittänyt miellyttää kaikkia koko elämäni. Lapsuudesta tullut hylätyksi tulemisen pelko.
Voitte arvata kuinka paljon mun elämänlaatu parani kun nää hyväksikäyttäjät sai veks.
Nää hyväksi käyttäjät kyl varmasti vihaa terapiaa ja selittää kaikille et ei kannata mennä siinä menee pää sekaisin.
Ihmisillä on terapiasta tosi väärä kuva. He odottavat et nyt kun menen sinne tunnissa hoidetaan rahatilanne, erektiohäiriö ja parisuhde kuntoon. Se kertoo mulle mitä pitää tehdä..
Terapia ei ole mikään taikakeino mikä muuttaa luuserin menestyjäksi. Mutta terapiassa terapeutti voi kertoa sulle hyvällä tuurilla miksi sä olet luuseri. Sun oma valinta muutatko tapasi vai et.
Ei se terapeutti sun puolesta voi muutosta tehdä
Keskustelu ei välttämättä vie suoraan kosketukseen tunteiden käsittelyssä vaan saattaa jäädä mentaalitasolle jolloin mikään ei muutu.
Psykologian terapeutti/psykiatri, hänen oma kokemuspääoma, tietopääoma, filosofinen syvyys ja keinot eivät aina riitä eikä siten aina kykene viemään pahoinvoivaa ihmistä kohti transformaatiota.
Siksi se ei auta kaikkia.
Hahmoterapia voi olla hyvin toisenlainen lähestymistapa joka sopii toisille. Olen kuullut paljon positiivista siitä.
Toisille sopii alkusysäyksenä hyvin tietyt kemikaaliset substanssit jotka vie sisäiseen kohtaamiseen ja itseohjautuvaan transformaatioprosessiin joka ei poissulje monen keinon käyttämistä vuorotellen tai samanaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ei välttämättä vie suoraan kosketukseen tunteiden käsittelyssä vaan saattaa jäädä mentaalitasolle jolloin mikään ei muutu.
Psykologian terapeutti/psykiatri, hänen oma kokemuspääoma, tietopääoma, filosofinen syvyys ja keinot eivät aina riitä eikä siten aina kykene viemään pahoinvoivaa ihmistä kohti transformaatiota.
Siksi se ei auta kaikkia.
Hahmoterapia voi olla hyvin toisenlainen lähestymistapa joka sopii toisille. Olen kuullut paljon positiivista siitä.
Toisille sopii alkusysäyksenä hyvin tietyt kemikaaliset substanssit jotka vie sisäiseen kohtaamiseen ja itseohjautuvaan transformaatioprosessiin joka ei poissulje monen keinon käyttämistä vuorotellen tai samanaikaisesti.
Monella ne traumat on niin kovia ettei ihminen yksinkertaisesti pysty puhumaan tai ei edes muista niitä asioita. Miten terapeutti voisi sitten auttaa? Ei mitenkään.
Hypnoosi terapiasta olen kuullut pelkkää hyvää tälläisien ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ei välttämättä vie suoraan kosketukseen tunteiden käsittelyssä vaan saattaa jäädä mentaalitasolle jolloin mikään ei muutu.
Psykologian terapeutti/psykiatri, hänen oma kokemuspääoma, tietopääoma, filosofinen syvyys ja keinot eivät aina riitä eikä siten aina kykene viemään pahoinvoivaa ihmistä kohti transformaatiota.
Siksi se ei auta kaikkia.
Hahmoterapia voi olla hyvin toisenlainen lähestymistapa joka sopii toisille. Olen kuullut paljon positiivista siitä.
Toisille sopii alkusysäyksenä hyvin tietyt kemikaaliset substanssit jotka vie sisäiseen kohtaamiseen ja itseohjautuvaan transformaatioprosessiin joka ei poissulje monen keinon käyttämistä vuorotellen tai samanaikaisesti.
Hahmoterapiasta minäkin olen kuullut. Psykologi tai psykiatri ei muuten automaattisesti ole terapeutti. Terapiassa keskeistä on haluaako ottaa vastuun itsestään. Moni ei halua vaan jää mieluummin syyttelemään muita ja uhriutumaan. Silloin ei mikään terapia auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
96/98 kaikella rakkaudella et taida ihan kaikkea kertoa. Jotain omituista tossa on mikäli kaverisi on kertonut terapeutille että sä toit hänelle herkkuja.
Jotain todella omituista on, jos kaveri ei saa käsitellä ihmissuhteita terapiassaan konkreettisten esimerkkien avulla.
Terapia on heikoille, jotka eivät osaa itse käsitellä asioita. Yhä useampi tarvitsee terapiaa, koska on vieraantunut elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ei välttämättä vie suoraan kosketukseen tunteiden käsittelyssä vaan saattaa jäädä mentaalitasolle jolloin mikään ei muutu.
Psykologian terapeutti/psykiatri, hänen oma kokemuspääoma, tietopääoma, filosofinen syvyys ja keinot eivät aina riitä eikä siten aina kykene viemään pahoinvoivaa ihmistä kohti transformaatiota.
Siksi se ei auta kaikkia.
Hahmoterapia voi olla hyvin toisenlainen lähestymistapa joka sopii toisille. Olen kuullut paljon positiivista siitä.
Toisille sopii alkusysäyksenä hyvin tietyt kemikaaliset substanssit jotka vie sisäiseen kohtaamiseen ja itseohjautuvaan transformaatioprosessiin joka ei poissulje monen keinon käyttämistä vuorotellen tai samanaikaisesti.
Monella ne traumat on niin kovia ettei ihminen yksinkertaisesti pysty puhumaan tai ei edes muista niitä asioita. Miten terapeutti vois
Tähän tulee muutosta nyt jo maailmalla suosiota niittäneillä pykedeeliavusteisilla traumaterapiolla, joissa tosiaan on mahdollista ns läpikäydä oikeasti traumoja. Keskusteluterapia ei koskaan saavuta tarpeeksi syviä levelitä tähän.
Vierailija kirjoitti:
Terapia on heikoille, jotka eivät osaa itse käsitellä asioita. Yhä useampi tarvitsee terapiaa, koska on vieraantunut elämästä.
Mun käsityksen mukaan terapiassa käyvät kylläkin rohkeat ihmiset jotka haluavat pitää itsestään huolta ja ottaa vastuun omasta elämästään. Terapiassa käydään monien esi kysymysten kanssa. Ja oman heikkouden hyväksyminen on olennainen osa kasvua. Ei tarvitse nimitellä muita. Elämästä vieraantuneita ovat minun mielestäni juuri ne jotka ovat oppineet, että yksin pitää pärjätä. Vahvuutta on tarvita muista ja uskaltaa olla tosiaan myös se haavoittuvainen, epätäydellinen. Ihminen tarvitsee olemassaoloonsa ja kasvuunsa aina muita ihmisiä. Mutta historiamme on vääristänyt tätä käsitystä- sotatraumojen myötä meistä tuli vältteleviä ja yksin pärjääviä. Minusta on hienoa että ihmiset hakevat apua (minäkin olen hakenut) löytääkseen yhteyden takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia pohjautuu psykologiaan. Vaikka me ihmiset ollaan erilaisia. Meillä on silti hämmästyttävän paljon samanlaisia tapoja, ajatuksia, toimintamalleja ym ja tämä johtuu siitä että aivomme ovat identtisiä..
Kokenut/ hyvä terapeutti osaa kaivaa ne sun käyttäytymismallit/ virheet esiin ja saa sinut ymmärtämään itseäsi. Jolloin sinä voit korjata ongelmasi.
Ai oikein virheitä hän sielä kaivaa?
Sepäs mukavaa, pitänee varata aika.
No mun tarina. Pari pitkää suhdetta jotka on aina päättyneet siihen että akka alkaa valittaa/ mä alan dokaa ja erotaan tai mä petän ja erotaan.. En ole ikinä osannut ajatella mistä nää toimintamallit/ virheet johtuu.
Muutama käynti terapiassa ja mä tajusin paljon asioita. Uskoisin että nyt vasta 46v olen henkisesti valmis tasapain
Mikä se tarina tässä oli? Kertoisitko mitä tajusit, ja miten terapeutti sai sinut ne tajuamaan? Olisi hedelmällisempää niin.
Nämä terapiatarinat on aina tällaisia ympäripyöreitä, tajusin, ymmärsin, paranin, mutta ei mitään tietoa miten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia pohjautuu psykologiaan. Vaikka me ihmiset ollaan erilaisia. Meillä on silti hämmästyttävän paljon samanlaisia tapoja, ajatuksia, toimintamalleja ym ja tämä johtuu siitä että aivomme ovat identtisiä..
Kokenut/ hyvä terapeutti osaa kaivaa ne sun käyttäytymismallit/ virheet esiin ja saa sinut ymmärtämään itseäsi. Jolloin sinä voit korjata ongelmasi.
Ai oikein virheitä hän sielä kaivaa?
Sepäs mukavaa, pitänee varata aika.
No mun tarina. Pari pitkää suhdetta jotka on aina päättyneet siihen että akka alkaa valittaa/ mä alan dokaa ja erotaan tai mä petän ja erotaan.. En ole ikinä osannut ajatella mistä nää toimintamallit/ virheet johtuu.
Muutama käynti terapiassa ja mä tajusin paljon asioita. Uskoisin
Manipulointiahan se on, jos asiakas ei itse tiedä mitä hänessä tapahtuu, miten prosessi toimii ja mikä on terapeutin vaikutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia pohjautuu psykologiaan. Vaikka me ihmiset ollaan erilaisia. Meillä on silti hämmästyttävän paljon samanlaisia tapoja, ajatuksia, toimintamalleja ym ja tämä johtuu siitä että aivomme ovat identtisiä..
Kokenut/ hyvä terapeutti osaa kaivaa ne sun käyttäytymismallit/ virheet esiin ja saa sinut ymmärtämään itseäsi. Jolloin sinä voit korjata ongelmasi.
Ai oikein virheitä hän sielä kaivaa?
Sepäs mukavaa, pitänee varata aika.
No mun tarina. Pari pitkää suhdetta jotka on aina päättyneet siihen että akka alkaa valittaa/ mä alan dokaa ja erotaan tai mä petän ja erotaan.. En ole ikinä osannut ajatella mistä nää toimintamallit/ virheet johtuu.
Muutama käynti terapiassa ja mä tajusin paljon asioita. Uskoisin
No moni ei varmaan jaksa kirjoittaa kirjaa siksi nämä tarinat varmaan ovat melko lyhyitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
96/98 kaikella rakkaudella et taida ihan kaikkea kertoa. Jotain omituista tossa on mikäli kaverisi on kertonut terapeutille että sä toit hänelle herkkuja.
Jotain todella omituista on, jos kaveri ei saa käsitellä ihmissuhteita terapiassaan konkreettisten esimerkkien avulla.
Kaveri kertoo psykiatrille että hänen kaverinsa toi hänelle herkkuja.. psykiatrin ensimmäinen ajatus kaveri hyväksikäyttöä sua ja osoittaa valtaa...
Eiköhän siellä ole keskusteltu tästä kaverista aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia pohjautuu psykologiaan. Vaikka me ihmiset ollaan erilaisia. Meillä on silti hämmästyttävän paljon samanlaisia tapoja, ajatuksia, toimintamalleja ym ja tämä johtuu siitä että aivomme ovat identtisiä..
Kokenut/ hyvä terapeutti osaa kaivaa ne sun käyttäytymismallit/ virheet esiin ja saa sinut ymmärtämään itseäsi. Jolloin sinä voit korjata ongelmasi.
Ai oikein virheitä hän sielä kaivaa?
Sepäs mukavaa, pitänee varata aika.
No mun tarina. Pari pitkää suhdetta jotka on aina päättyneet siihen että akka alkaa valittaa/ mä alan dokaa ja erotaan tai mä petän ja erotaan.. En ole ikinä osannut ajatella mistä nää toimintamallit/ virheet johtuu.
Muutama käynti terapiassa ja mä tajusin paljon asioita. Uskoisin
Yritän nyt lyhyesti. Mulla oli toimintamalli ihmis suhteissa joissa yritin miellyttää kaikkia ja olla täydellinen, halusin hyväksyntää. No jokainen varmaan tietää ettei tuo ole mahdollista.
Kun en pystynyt tuohon toimintaan jota vaadin itseltäni, petyin itseeni ja lopetin nuo suhteet, tavalla tai toisella. Toi oli mulle niin ominaista etten koskaan ollut edes miettinyt onko toi normaalia.
Terapiassa tajusin ekan kerran että mä asetan suhteissa tavoitteita jotka ei yksinkertaisesti voi toteutua ja silloinhan mun yksikään suhde ei tule kestämään.
Alettiin terapeutin kanssa purkamaan lapsuutta ja sieltähän se triggeri löytyi..
Erittäin vaativa isä. Joka ei hyväksynyt missään epäonnistumisia ja näytti selvästi kun näitä tuli että on pettynyt. Ainut keneen isä ei näyttänyt näitä tunteita oli äiti. Syy tuohon oli se että äiti miellytti ja teki kaikkensa kokoajan saadakseen hyväksynnän isältä..
No toi ympäristö oli mun normaali. Musta kasvoi ihminen joka halusi kokoajan hyväksyntää. Pienikin kritiikki oli mailmanloppu ja samalla merkki mulle että muhun ollaan petytty. Mä janosin kokoajan hyväksyntää ja palvelin toista ihmistä oman hyvinvoinnin kautta.. Jossain vaiheessa suhdetta sitten en enää jaksanut vaan vihasin jo itseäni ja puolisoa koska koin olevani epäonnistunut jne..
Kun terapeutti sitten alkoi kyseenalaistaa ja kertoa havaintojaan mun oli tosi helppoa nähdä syy ja seuraus. Myös ymmärtää miksi mun elämäni suhteet eivät olleet kestäneet. Ja muuttaa noita toiminta malleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kyllä käsitellyt terapiassa traumojani ja traumaperäinen stressihäiriö joka on pilannut elämästäni paljon, on kutakuinkin poissa. Elämäni on muuttunut isosti. Samoin lasteni elämä. Että ei mikään pikkujuttu. Pelkkä jutustelu ei pitkälle auta, vaan toimiva terapiaprosessi edellyttää myös kehollista työskentelyä. Keho muistaa, kehossa on tunteet ja syvälle painettuna myös kaikki se mikä on ollut liian kipeää tuntea ja myös kaikki se mitä vaille on jäänyt. Terapia kestää kauan silloin kun se menee noihin syvempiin kerroksiin. Koska niihin on mentävä askel kerrallaan. Usein tässä päivässä tapahtuva esim järkyttävä kokemus herättää myös niitä syvälle painettuja.
Sama täällä olen saanut erittäin suuren avun terapiasta vaikka kovasti välttelin menemästä.
Mun mielestä ei ollut mitään ongelmaa, annoin vaan kaikkien käyttää it
Kertoisitko ihan konkreettisin esimerkein miten tämä tajuaminen tapahtui? Eli mitä sellaista terapeutti sanoi että huomasit olevasi hyväksikäytetty?
117. Monesti toi terapeutin homma on tosi helppoa. Ei tarvitse kuin kertoa miksi sä et saavuta jotain asioita ja ihminen tajuaa itsekkin. Ton jälkeen se on vaan itsestä kiinni jatkaako samaa vai muuttaako käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Terapia on heikoille, jotka eivät osaa itse käsitellä asioita. Yhä useampi tarvitsee terapiaa, koska on vieraantunut elämästä.
Ihmiset on erilaisia, mun eksää en saanut suostuteltua terapiaan joten oli pakko erota. Olisin ollut siihenkin valmis ja kysyin sitä häneltäkin ihan siksi että onpahan kysytty. Ei se kyllä olisi auttanutkaan koska ei hän muutu, ei hänellä ole nk. ongelmia vaan hän on sellainen kuin on ja pitää olla sellainen. Ei ketään saa kohtelemaan itseänsä terapialla hyvin eikä hänkään todellakaan olisi siellä kertonut miten käyttäytyy vaan olisi vain kieltänyt kaiken, tuhahdellut ja skitsonnut kotona lisää. Tämä on todellisuutta. Hän myös vaati minulta erityiskohtelua koska normaali kohtelu ei riittänyt. Hän nautti siitä että teen hänelle kaiken valmiiksi ja otan suihinkin aina kun hän haluaisi. Hän oli niin onnellinen mutta sitten lopuksi hän alkoi sekoilla arjessa hyvin paljon eikä hallinnut itseänsä joten lapset olivat vaarassa lisäkseni ja ero tuli sitten. Terapia on heille jotka haluavat puhua sekä heille jotka lisäksi tarvitsevat vinkkejä.
Ja sä voit haluta. Elämässä on kuitenkin myös tasoja ja asioita joihin ei ole ratkaisuja tai vastauksia. Ihmisenä kasvaminen kiinnostaa toisia, toisia ei.