Oon vasta 42 ja näytän ihan harmaalta mummelilta jo
Eniten ärsyttää tuo veltto leuanalusiho ja se, että oon ihan väritön. Miten te kestätte sen, että ulkonäkö rapistuu?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset ollaan haaleita. Tuon huomaa, kun asuu useamman kuukauden ulkomailla. Kun tulee takaisin on ihan, että missä kaikki pigmentti ihmisistä on? :O
Ei kaikki ole. Mulla on tumman ruskea tukka ja tumman ruskeat silmät.
Onko sillä niin väliä? Terveelliset elämäntavat ja ihonhoito riittää.
Palstalla kukaan ei ikinä voi näyttää ikäistään nuoremmalta, se on mahdottomuus. Tosielämä sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä niin väliä? Terveelliset elämäntavat ja ihonhoito riittää.
Riittää mihin?
Liikunnalla ja oikeanlaisilla venytyksillä voi kaula-niska-hartia -aluetta treenata ja parantunut ryhti näkyy pään asennossakin.
Vierailija kirjoitti:
Koomista. Tuon ikäiset hankkivat lapsiakin. Olet nuori.
Harva 42v hankkii lapsia. Ja ei sen ikäinen enää nuori ole.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla kukaan ei ikinä voi näyttää ikäistään nuoremmalta, se on mahdottomuus. Tosielämä sitten erikseen.
Ei näytä irlissäkään.
Vierailija kirjoitti:
Minua luultiin viimeksi tällä viikolla n.35v ikäiseksi ja olen 48v, olen kuulemma jotenkin "niin nuorekas" (toki nukun mahd paljon, en ole koskaan tupakoinut/grillannut itseäni auringossa ja sk50 päivävoide käytössä maalis-syyskuu aikana). Päälläni oli mustat kapeat housut, mustavalkoraidallinen puuvillapaita ja sen päällä vaaleanharmaa pohjemittainen edestä avoin mohairneuletakki eli perusvaatteita mielestäni. Ehostus on kevyt, huulisävy, poskipuna, kulmat kuosissa, kosteutuksesta huolehdin, saunon paljon, juon vettä, Bybin bakuchiol-seerumi minulle loistava.
Suhtaudu vanhenemiseen luonnollisena asiana, koska sitä se on. Ja on onni saada vanhentua, itse olen jo vanhempi kuin äitini oli kuollessaan, pistää asioita perspektiiviin.
Hah hah, on aivan normaalia, että ikäarviot heitetään alakanttiin. Itsekin olen sitä tehnyt. Muakin on 37-vuotiaana luultu alle parikymppiseksi, mutta silloin kun olin alle 30 luultiin yli nelikymppiseksi...eli otapa näistä nyt selvää. En oikeasti aina osaa itsekään arvioida jonkun ikää, se on kiinni jo siitäkin paljonko ihminen on saanut viime aikoina levättyä, onko stressiä yms. Aurinkosuojavoiteita käytän kyllä minäkin sekä panostan ihonhoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Hirveen näköinen naama
Vierailija kirjoitti:
Minua luultiin viimeksi tällä viikolla n.35v ikäiseksi ja olen 48v, olen kuulemma jotenkin "niin nuorekas" (toki nukun mahd paljon, en ole koskaan tupakoinut/grillannut itseäni auringossa ja sk50 päivävoide käytössä maalis-syyskuu aikana). Päälläni oli mustat kapeat housut, mustavalkoraidallinen puuvillapaita ja sen päällä vaaleanharmaa pohjemittainen edestä avoin mohairneuletakki eli perusvaatteita mielestäni. Ehostus on kevyt, huulisävy, poskipuna, kulmat kuosissa, kosteutuksesta huolehdin, saunon paljon, juon vettä, Bybin bakuchiol-seerumi minulle loistava.
Suhtaudu vanhenemiseen luonnollisena asiana, koska sitä se on. Ja on onni saada vanhentua, itse olen jo vanhempi kuin äitini oli kuollessaan, pistää asioita perspektiiviin.
Nolo!!!
Mun pelastus on se, että ihoni on paksu ja rasvainen nuorena. Nyt 49 vuotiaana ei ole rypyn ryppyä vielä, vaikka nuorena inhosin ihoani. Silmäluomeni leikannut plastiikkakirurgi sanoi, että minulla on erittäin kiinteä ihotyyppi. Mikään ei roiku vielä.
Olin myös lapsenpyöreä pitkään, nelikymppisenä suli ylimääräinen pyöreys ja minua alettiin kehua kauniiksi, joka yllätti. Joka viikko saan positiivista palautetta ulkonäöstäni esim töissä, mutta luulen että saan palautetta koska olen ystävällinen ja auttavainen. Ihmiset haluavat olla kivoja koska itse kohtelen muita hyvin.
Viidenkympin jälkeen aloin näyttää ihan muumiolta. Saa olla rauhassa miesten katseilta.
Olen 40v nainen, jossa alkaa näkyä ikääntymisen merkkejä. Keskityn nykyään ikääntymisen päivittelyn sijaan kehon toiminnallisuuteen. Kuinka paljon voikaan vielä tässä iässä kuntoa kasvattaa ja elämäntavoilla vaikuttaa omaan hyvään oloon. Paljon! Olen alkanut kokea iloa omasta kehostani, vaikka se ei olekaan kauneusihanteinen mukainen. Varsin toimiva kuitenkin.
Itse 30 ja myös vahva muumioituminen käynnissä. Ei tässä ole kyllä ehtinyt elää päivääkään hyvää elämää joten väkisin se alkaa näkyä naamassa. Jospa 35-40v panostaisi vähän kauneuskirurgiaan, matkustelisi yksin, adoptoisi ehkä ipanan ja/tai pelastaisi kissoja ja siinä se. Sellaista se elämä on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua luultiin viimeksi tällä viikolla n.35v ikäiseksi ja olen 48v, olen kuulemma jotenkin "niin nuorekas" (toki nukun mahd paljon, en ole koskaan tupakoinut/grillannut itseäni auringossa ja sk50 päivävoide käytössä maalis-syyskuu aikana). Päälläni oli mustat kapeat housut, mustavalkoraidallinen puuvillapaita ja sen päällä vaaleanharmaa pohjemittainen edestä avoin mohairneuletakki eli perusvaatteita mielestäni. Ehostus on kevyt, huulisävy, poskipuna, kulmat kuosissa, kosteutuksesta huolehdin, saunon paljon, juon vettä, Bybin bakuchiol-seerumi minulle loistava.
Suhtaudu vanhenemiseen luonnollisena asiana, koska sitä se on. Ja on onni saada vanhentua, itse olen jo vanhempi kuin äitini oli kuollessaan, pistää asioita perspektiiviin.
Miten aina, kun joku kirjoittaa jostakin mielipahastaan, niin joku pöljä rientää paikalle kertomaan ettei minulla ainakaan ole tuota mielipahaa
Olen samaa mieltä. Ja vielä nuo kaikki luettelemiset meikeistä ja vaatteista. Ketä kiinnostaa, ei ketään. Kalsarien väri ja malli jäi kertomatta.
Mistäs sinä tiedät kenenkään kelpaamiset?