Onko sulla ollut stalkkeri häiritsemässä elämääsi?
Kommentit (803)
Vierailija kirjoitti:
"Mä en ole mikään vainoaja. Pystyn silti ymmärtämään, että jollekin voi tulla halu kostaa joku vääryys.
Asiat ei ole niin mustavalkoisia.
Esimerkiksi työpaikkakiusaajaa voi joku alkaa nokkimaan takaisin. Kiusaaja saattaa valitella miten häntä nyt vainotaan ja ollaan ilkeitä. Vaikka oikeasti hän olisi saanut ansaitsemansa näpäytyksen.
Jotku heistä jotka kokevat tulleensa vainotuksi voivat siis itse olla pahantekijöitä, mutta nyt alkavatkin uhriutumaan."
Tällaisista syistä minä vainoan, kostaakseni kokemani vääryydet. En ole ollut sellaisessa asemassa, että voisin puolustautua, mutta tällä tavalla voin niin sanotusti antaa takaisin. Ehkä olen psykopaatti tai sosiopaatti tai jotain, mutta enpä ole kuitenkaan työpaikkakiusaaja enkä muutenkaan ole kohdellut ketään asiattomasti. Vainoamista pitäisi tosiaan tarkastella laajemmissa kehyksissä: se uhri ei aina ole erityisen viaton.
Jos tarkastellaan laajemmassa kehyksessä, nyt et ole sinäkään viaton vaan syyllistynyt rikokseen. Periaatteessa logiikkasi mukaan vainoamasi henkilö on nyt oikeutettu kostoon sinua kohtaan. Näin kierre etenee. Näin sodat syttyvät. Ellet kosta ihmiselle, jolla on moraali ja periaatteita ja terve mieli.
Herää myös kysymys, mitä niin pahaa sinunkin uhrisi on tehnyt, että oikeutat kostosi? Se näissä kostoissa usein on, että ovat yleensä ylimitoitettuja. Se taas johtuu siitä, että kostaja on mielisairas, eikä hänellä ole arviokykyä tapahtumista, vaan esim. narsistille yksi pieni sana voi olla syvä loukkaus, maailman ja egon tuho..
Olen itse satunnaisstalkkeri. Jos esim huomaan yksin kävelevän nuorehkon naisen pimeällä, niin asemoidun hänen taaksensa ja alan huohottamaan häntä seuraten.
Juust siistii nähä kun ne alkaa pelkää ja kaivelee puhelinta tai avaimia. Jotkut jopa säntänneet pakoon :D
Vierailija kirjoitti:
Olen itse satunnaisstalkkeri. Jos esim huomaan yksin kävelevän nuorehkon naisen pimeällä, niin asemoidun hänen taaksensa ja alan huohottamaan häntä seuraten.
Juust siistii nähä kun ne alkaa pelkää ja kaivelee puhelinta tai avaimia. Jotkut jopa säntänneet pakoon :D
Voisit olla pelottavampi, jos opettelisit vaikka kirjoittamaan.
Vainoaminen ei ole ikinä oikeutettua vaan sillä kuka tällaista oikeutta itselleen suo on jokin häiriö itsellään ja voi olla pahakin häiriö päässään.
Mies joka vainosi minua oli entisen salasuhteen jälkeen, seksuaalisesti sadistinen oli ainakin. Piti saada kuristaa naista ennenkuin nautti seksissä ollenkaan. Lopetin yhteydenpidon mutta vielä 2 vuotta senkin jälkeen ilmestyi oven taakse. Nyt ei ole näkynyt koska ilmoitin asiasta poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Mies joka vainosi minua oli entisen salasuhteen jälkeen, seksuaalisesti sadistinen oli ainakin. Piti saada kuristaa naista ennenkuin nautti seksissä ollenkaan. Lopetin yhteydenpidon mutta vielä 2 vuotta senkin jälkeen ilmestyi oven taakse. Nyt ei ole näkynyt koska ilmoitin asiasta poliisille.
Ei siis ollut yhdessä sovittua tämä kuristaminen? Miksi vainoat jos halusit eroon? Vai oliko tilanne toisinpäin että mies halusi eroon ja nyt vainoat ja kostat jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse satunnaisstalkkeri. Jos esim huomaan yksin kävelevän nuorehkon naisen pimeällä, niin asemoidun hänen taaksensa ja alan huohottamaan häntä seuraten.
Juust siistii nähä kun ne alkaa pelkää ja kaivelee puhelinta tai avaimia. Jotkut jopa säntänneet pakoon :D
Tai sitten tympiintyneenä kääntyvät suuntaasi ja esim. tuuttaavat pullollisen kaasua, hiuslakkaa tai jopa Raidia suoraan naamaasi ja käskevät sinun painua v*ttuun.. ellei siihen mennessä ole 112 -sovelluksesta pyydettyä poliisia ole saatu paikalle (mikä kyllä olisi sinun etusi)..
Muutama stalkkeri: Poliisi, psykiatri, TE-toimiston täti, Sossu-täti ja vero-täti. Muuten on saanut olla aika rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Muutama stalkkeri: Poliisi, psykiatri, TE-toimiston täti, Sossu-täti ja vero-täti. Muuten on saanut olla aika rauhassa.
Ulosottosetä jäi vielä mainitsematta.
Vierailija kirjoitti:
Pasila-animaatiossa oli aikanaan jakso, jossa stalkkeri ahdisteli jotain laulajanaista. Stalkkeri oli maalannut mielessään ruusuisen kuvan kyseisestä naisesta ja tuo mielikuva mureni, kun nainen käyttäytyikin (tahallaan) ihan eri lailla: röhnötti sohvalla pieruverkkareiden kanssa kasvot näppylöiden peitossa ja kertoi ilmavaivojensa pahenevan massiivisten kuukautisten aikana. Stalkkeri sai tarpeekseen.
Sori ohi aiheen, mutta tää oli hyvä jakso :D Jemmica Laamanen ja hänen kappaleensa "heitä minut seinään sinä ihana villisonni" :D En tiedä, toimisiko tuo taktiikka sitten oikeassa elämässä.
Yksi stalkkeri oli sellainen, joka näki mua töidensä yhteydessä. Oli kaivellut mun tietoja työpaikkansa järjestelmästä ja toi tämän esille, kun ensimmäisen kerran lähestyi mua. Mulle hän oli siis täysin tuntematon, mutta tuli sitten tekemään tuttavuutta kertomalla mulle mun omia yhteystietoja ja muitakin työpaikan järjestelmistä löytyviä tietoja ikään kuin ylpeänä itsestään ja salapoliisin taidoistaan.
Mä olin yhteydessä hänen työnantajaan, joka onneksi otti asian vakavasti. Selvitti heidän järjestelmistään, että kyseinen henkilö oli todella käynyt katsomassa mun tietoja ja sen lisäksi myös silloisen kumppanini tietoja. Työnantaja teki rikosilmoituksen ja antoi potkut tälle henkilölle.
Potkujen jälkeen tyyppi alkoi lähestyä mua aktiivisemmin. Aina kun sattumalta (tai ainakin mun osalta se oli sattumaa) näimme, niin hän hakeutui jutulle sen varjolla, että halusi muka pyytää anteeksi ja selitellä tekojaan. Se olisi ollut ok tasan yhden kerran, mutta se oli sitä samaa jauhamista toistuvasti, vaikka sanoin jo ensimmäisellä kerralla, että mun osalta asia on loppuun käsitelty enkä halua olla missään tekemisissä.
Siinä tapahtui paljon kaikenlaista mitä en tarkemmin viitsi avata tunnistamisen pelossa, mutta lopputulema on kuitenkin se, että en onneksi ole nähnyt kyseistä tyyppiä hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse satunnaisstalkkeri. Jos esim huomaan yksin kävelevän nuorehkon naisen pimeällä, niin asemoidun hänen taaksensa ja alan huohottamaan häntä seuraten.
Juust siistii nähä kun ne alkaa pelkää ja kaivelee puhelinta tai avaimia. Jotkut jopa säntänneet pakoon :D
Tai sitten tympiintyneenä kääntyvät suuntaasi ja esim. tuuttaavat pullollisen kaasua, hiuslakkaa tai jopa Raidia suoraan naamaasi ja käskevät sinun painua v*ttuun.. ellei siihen mennessä ole 112 -sovelluksesta pyydettyä poliisia ole saatu paikalle (mikä kyllä olisi sinun etusi)..
Kyl mä sut ehin ottaa väkisin ennen pollareiden tuloa, älä huoli :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisen exän työkalupakkiin kuuluu myös stalkkaaminen. Erittäin kummallisia sattumuksia. Että joku näki oikein vaivaa kiusaamisen suunnitteluun. Otti selvää aikatauluistani ym. tarkoituksena pilata ja kiusata minkä voi.
Narsisti on kyllä kiva haukkumasana. Sillä on hyvä sivaltaa.Sen sijaan, että puhuisi vain entisestä kumppanista, niin pitää keksiä hänelle lisänimeksi joku diagnoosi.
Asiantuntijoiden mukaan stalkkerit sairastavat yleensä narsistista tai psykoottista pershäiriötä.
Yleisin diagnoosi taitaa olla OCD. Myös impulsiivisuus, tarve voimakkaisiin tunnekokemuksiin ja ylisosiaalisuus vaikuttaa.
Ei OCD aiheuta stalkkerointia. Se
Kyllä pakkomielteisyys on aika merkittävä tekijä. Ainakin alan kirjallisuuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse satunnaisstalkkeri. Jos esim huomaan yksin kävelevän nuorehkon naisen pimeällä, niin asemoidun hänen taaksensa ja alan huohottamaan häntä seuraten.
Juust siistii nähä kun ne alkaa pelkää ja kaivelee puhelinta tai avaimia. Jotkut jopa säntänneet pakoon :D
Tai sitten tympiintyneenä kääntyvät suuntaasi ja esim. tuuttaavat pullollisen kaasua, hiuslakkaa tai jopa Raidia suoraan naamaasi ja käskevät sinun painua v*ttuun.. ellei siihen mennessä ole 112 -sovelluksesta pyydettyä poliisia ole saatu paikalle (mikä kyllä olisi sinun etusi)..
Kyl mä sut ehin ottaa väkisin ennen pollareiden tuloa, älä huoli :D
Niinhän sä ressukka luulet..
Kyllä. Ex-työkaveri lähetteli vihjailevia viestejä vapaa-ajalla. Oli todella ahdistavaa, koska kyseinen nainen ei ollut yhtään tyyppiäni, mutta ei ottanut onkeensa, vaikka jätin hänet täysin huomiotta. Lopulta vasta muutto toiselle paikkakunnalle lopetti tämän.
Kyttää minua wa:ssa. Luulee varmaan etten huomaa. On nyt kytännyt minua taas yli vuorokauden. Puuh. En uskalla mennä wa:iin.
Stalkkeri seuraili minne menin, kauppaan etc. Todella ahdistavaa. Yritti juttusillekin. Pääsin eroon vasta sitten, kun muutin useamman sadan kilometrin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Kyttää minua wa:ssa. Luulee varmaan etten huomaa. On nyt kytännyt minua taas yli vuorokauden. Puuh. En uskalla mennä wa:iin.
Viestittele lentotilassa. Loppuu kyttääminen.
"Mä en ole mikään vainoaja. Pystyn silti ymmärtämään, että jollekin voi tulla halu kostaa joku vääryys.
Asiat ei ole niin mustavalkoisia.
Esimerkiksi työpaikkakiusaajaa voi joku alkaa nokkimaan takaisin. Kiusaaja saattaa valitella miten häntä nyt vainotaan ja ollaan ilkeitä. Vaikka oikeasti hän olisi saanut ansaitsemansa näpäytyksen.
Jotku heistä jotka kokevat tulleensa vainotuksi voivat siis itse olla pahantekijöitä, mutta nyt alkavatkin uhriutumaan."
Tällaisista syistä minä vainoan, kostaakseni kokemani vääryydet. En ole ollut sellaisessa asemassa, että voisin puolustautua, mutta tällä tavalla voin niin sanotusti antaa takaisin. Ehkä olen psykopaatti tai sosiopaatti tai jotain, mutta enpä ole kuitenkaan työpaikkakiusaaja enkä muutenkaan ole kohdellut ketään asiattomasti. Vainoamista pitäisi tosiaan tarkastella laajemmissa kehyksissä: se uhri ei aina ole erityisen viaton.