Oletteko huomanneet tämän: nykyään kaikki haluavat yliopistoon
Olen opettaja ammattikorkekoulussa ja oikein havahduin, kun uusi oppariryhmä alkoi. Kymmenestä opiskelijasta yhdeksän haluaa jatko-opiskelemaan yliopistoon ja siksi tavoittelee mahdollisimman hyvää arvosanaa. 
 
Vielä joitain vuosia sitten opiskelijoilla ei ollut näin täsmällistä tavoitetta. He puhuivat silloin lähinnä siitä, että haluavat pitää mahdollisuudet auki. Ja 15 vuotta sitten vielä harvempi puhui tällaisia.
 
Oletteko huomanneet saman? Mitä on tapahtunut?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Ei se yliopistokaan mitään takaa ihmisestä. Amkoota parjattu sen vuoksi, että sen voi luovia oppimatta yhtään mitään mutta ihan hyvin yliopistonkin pystyy luovimaan kurssit läpi ja gradun hyväksytyksi ja osata saman verran kuin merkonomi.
minä muistan yliopistoajaltani monta tenttiä, jotka pääsin läpi vain sisällysluettelon lukemalla. Todettakoon, että monimuuttujamenetelmät eivät olleet sellainen.
Se onkin aika surullista, että nykyään esimerkiksi sairaanhoitajaksi haluavat ovat useimmiten joko yli 50-vuotiaita alanvaihtajia tai sitten niitä, joilla ei äly riittänyt edes lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tytöt haluavat lääkäriksi. Omassa tuttavapiirissä 3-4 sellaista, jotka haluavat lääkäriksi. Näistä ehkä yhdellä on pienet mahdollisuudet onnistua, muilla tuskin. Kannattaisi myös miettiä muita vaihtoehtoja, koska joillekin tuosta lääkiksestä on tullut ihan tajuton pakkomielle.
No, onhan se tutkinto nykypäivänä sen lisäksi, että arvostettu, niin takuu myös kovapalkkaisiin hommiin ja päälle vielä takuu, ettei työttömyyttä tarvitse pelätä.
Totta, mutta realiteetit pitäisi olla tiedossa. Jos yo-todistus on täynnä aata ja beetä, niin lääkis ei ole silloin oikea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tytöt haluavat lääkäriksi. Omassa tuttavapiirissä 3-4 sellaista, jotka haluavat lääkäriksi. Näistä ehkä yhdellä on pienet mahdollisuudet onnistua, muilla tuskin. Kannattaisi myös miettiä muita vaihtoehtoja, koska joillekin tuosta lääkiksestä on tullut ihan tajuton pakkomielle.
Monet opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Esimerkiksi Romaniassa, Latviassa tai Virossa. Kaikki halukkaat pääsee opiskelemaan, rahalla. Tutkinto on EU-alueella suoritettu niin se kelpaa Suomessa. Tytöt ei halua olla huonopalkkaisia hoitajia vaan hyväpalkkaisia lääkäreitä.
Kyllä ja hyvä, että opiskeleekin. Esteeksi muodostuu usein raha. Tuo ei ole mitään halpaa hupia, eikä kaikilla ole realistisesti mahdollista lähteä ulkomaille opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tytöt haluavat lääkäriksi. Omassa tuttavapiirissä 3-4 sellaista, jotka haluavat lääkäriksi. Näistä ehkä yhdellä on pienet mahdollisuudet onnistua, muilla tuskin. Kannattaisi myös miettiä muita vaihtoehtoja, koska joillekin tuosta lääkiksestä on tullut ihan tajuton pakkomielle.
Monet opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Esimerkiksi Romaniassa, Latviassa tai Virossa. Kaikki halukkaat pääsee opiskelemaan, rahalla. Tutkinto on EU-alueella suoritettu niin se kelpaa Suomessa. Tytöt ei halua olla huonopalkkaisia hoitajia vaan hyväpalkkaisia lääkäreitä.
Kyllä ja hyvä, että opiskeleekin. Esteeksi muodostuu usein raha. Tuo ei ole mitään halpaa hupia, eikä kaikilla ole realistisesti mahdollista lähteä ulkomaille opiskelemaan.
Romaniassa elää opintotuella, eikä se lukuvuosimaksu ollut aikanaan kuin kymppitonnin luokkaa. Siihen saa opintolainaa.  Onko hinnat nousseet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan: kyse tradenomi-opiskelijoista.
ap
Kilpailutilanteesta kyse. Yliopisto on maineeltaan kovempitasoinen. Sinne pääseminen vaatii parempaa opintomenestystä, jota hakuprosessi mittaa. Lopputyö on vaativampi kuin amk:n soveltava kirjallinen tuotos.
Kyse on myös opiskelija-aineistosta. On stimuloivaa olla älykkäiden, maailmasta ja opiskelusta kiinnostuneiden ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä heijastuu myös opettajiin ja koko yliopiston ilmapiiriin. Siksi kaikki haluavat pyrkiä parhaimpiin mahdollisiin opinahjoihin omalla alallaan. On ihan eri asia opiskella juristiksi Helsingissä tai Lapissa.
Olen huomannut. Kirjastot ovat nykyään täynnä pääsykokeisiin lukevaa nuorisoa.
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi nämä nuoret eivät mene yliopistolle suoraan? Ihan hölmöä viettää amkissa 3 vuotta ja oppia siinä ajassa yliopistotutkinnon ekan vuoden asiat.
Eivät pääse. Liian huono todistus ja kyvyt ja istumalihakset eivät riitä pääsykokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan: kyse tradenomi-opiskelijoista.
ap
No markkinointitradenomit työllistyvät lähinnä kaupan kassalle, tai Giganttiin myymään mummoille ilmaa. Ehkä ihan hyväkin, että miettivät jatko.opintoja. Pääsykokeet takaisin.
Minua ärsyttää että tällä palstalla tradenomin tutkinnon suorittanut asetetaan surkeaan asemaan. Tarkoitan tällä että ihminen ilman mitään koulutusta voi mennä vaikka lemmikkieläinliikkeeseen töihin mutta tradenomi on se joka menee provikkapalkalla gigantin kierrätyspisteen puhelinmyyntiin. Tässä ei ole mitään järkeä.
Oikeassa elämässä tietämiäni merkonomin tutkinnon suorittaneita työllistyneet: Sisustusliike, sihteeri oikeusaputoimistossa tmv., 2 x toimistotyö (palveluliiketoiminta), toimistotyö seurakunta.
Tradenomi-tutkinto työllistyneet: Toimistotyö (palveluliiketoiminta), pankki x 3 (joista edenneet spesiaalitehtäviin), vakuutusyhtiö, valtion toimisto, työtön (työllistynyt myöhemmin työkokeilun kautta paikalliseen organisatioon.).
Haluan tuoda esille että kaupallinen ala on laaja ja monet opiskelijat työllistyvät. Siitä alkaa urakehitys ja portaittainen eteneminen työelämässä. Nykyään trendaa optimoidut, vähällä vaivalla ratkaisut. Ehkä nuoret ajattelevat että pääsevät helpoiten ja nopeimmin huipulle lukemalla heti maisterin tutkinnon.
Aina on haluttu siistejä sisätöitä, mutta nyt etätyötkin ovat yhä vahvemmin aito mahdollisuus. Monelle ei mikään palkka kompensoisi lähitöitä: joo, putkarina tienaa ihan kivasti, mutta entäs sitten?
Syynä on
1. Itsenäisyyden tarve: ei haluta tehdä töitä muiden sanelemana, halutaan luoda oma urapolku, tehdä töitä silloin kun itselle sopii
2. Laiskuus ja mukavuudenhalu: vapaa-aika on tärkeämpää nuorille joten etätyöt on ainut hyvä vaihtoehto, amk-aloilla etätöitä ei aina voi tai saa tehdä kuten vaikka kauppatieteilijänä. Etätöiden avulla vuorokauteen saa jopa 2 h lisää omaa aikaa, yleensä jopa enemmän, koska ei kukaan oikeasti siellä kotona tee töitä 8 tuntia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Deittisovelluksissa jos kerrot että sulla on amis tai amk koulutus niin naiset lopettaa tutustumisen siihen.
Eli johtuu naisten statusfetissistä.
Juu, en halua opiskella omaa elämääni, työtä tai itseni kehittämistä varten. Väkisin yliopistoon koska naisilla statusfetissi. Tämä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se yliopistokaan mitään takaa ihmisestä. Amkoota parjattu sen vuoksi, että sen voi luovia oppimatta yhtään mitään mutta ihan hyvin yliopistonkin pystyy luovimaan kurssit läpi ja gradun hyväksytyksi ja osata saman verran kuin merkonomi.
Mutta yliopistoon ei pääse lukion tai amiksen valmistumisrimaa hipoen. Nykyään arvosanat korostuvat korkeakouluihin hakiessa. Silloin heikompi korkeakoulu paljastaa usein, ettei ihminen ole päässyt muualle.
Vaikka amk:sta voi olla hyötyä, sieltä valmistuminen osoittaa, ettei ole testannut, olisiko pärjännyt yliopistossa. Olisiko edes päässyt sisään.
Siksi, koska yliopistosta varmimmin ei valmistu mihinkään työelämään. Ainoastaan oppii parhaiten elämään tukien varassa ja täyttämään pätevimmät kela-hakemukset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tytöt haluavat lääkäriksi. Omassa tuttavapiirissä 3-4 sellaista, jotka haluavat lääkäriksi. Näistä ehkä yhdellä on pienet mahdollisuudet onnistua, muilla tuskin. Kannattaisi myös miettiä muita vaihtoehtoja, koska joillekin tuosta lääkiksestä on tullut ihan tajuton pakkomielle.
Monet opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Esimerkiksi Romaniassa, Latviassa tai Virossa. Kaikki halukkaat pääsee opiskelemaan, rahalla. Tutkinto on EU-alueella suoritettu niin se kelpaa Suomessa. Tytöt ei halua olla huonopalkkaisia hoitajia vaan hyväpalkkaisia lääkäreitä.
Kyllä ja hyvä, että opiskeleekin. Esteeksi muodostuu usein raha. Tuo ei ole mitään halpaa hupia, eikä kaikilla ole realistisesti mahdollista lähteä ulkomaille opiskelemaan.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että kaikilla on laittaa kymppitonni vuodessa opintoihin?
Titteli ja sosiaalinen status kiinnostaa naisia
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska yliopistosta varmimmin ei valmistu mihinkään työelämään. Ainoastaan oppii parhaiten elämään tukien varassa ja täyttämään pätevimmät kela-hakemukset
Joko tää on huono provo tai olet todella yksinkertainen.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että kaikilla on laittaa kymppitonni vuodessa opintoihin?
Mitä tarkoitat? Miten niin kaikilla ei olisi? En puhunut säästöistä.
Kaikki me olemme opintolainan kohdalla samalla viivalla. Olen oikeasti sitä mieltä, että lainaa saa lääkärin opintoihin. Ja lääkärin palkalla ne lainat maksaa ihan kivasti poiskin.
Ei minullakaan tilillä ole tuollaisia rahoja, mutta ehdottomasti kannustaisin lastani ottamaan lainaa, jos oikeasti lääkäriksi haluaa. 
 
Ei se yliopistokaan mitään takaa ihmisestä. Amkoota parjattu sen vuoksi, että sen voi luovia oppimatta yhtään mitään mutta ihan hyvin yliopistonkin pystyy luovimaan kurssit läpi ja gradun hyväksytyksi ja osata saman verran kuin merkonomi.