Eikö ryhmäterapia ole järkyttävä tietoturvariski?
Ja joo joo, on vaitiolovelvollisuus, mutta ihmiset on ihmisiä, ja kun jatkuvasti kuulee ammattilaistenkin sekoiluista. Kun tulee riittävän mehukasta juttua niin alkaa sana kiiriä, ja vaikka tulisi jälkeen päin mitä rangaistuksia, niin vahinko on jo tapahtunut. Vielä kun huonosti voivat ihmiset kyseessä, niin arviointikyky ei välttämättä paras mahdollinen.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
No todellakin on, en ymmärrä sen fuktiota! Käytännössä omia traumoja ja kipukohtia on mahdotonta jakaa juurikin sen vuoksi, että ne mahdollisesti leviäisivät ympäri kyliä! Vaitiolovelvollisuus? News flash: ryhmässä jossa kävin, oli noin 70 prosenttia jengistä siinä kuosissa, etteivät olisi millään tapaa syyntakeisia jos manioissaan laulaisivat asioitani. So no!
Oliko kyseessä psykoedukatiivinen ryhmäterapia? En itse lähtisi ohjaamaan muunlaista ryhmää kaksisuuntaista sairastaville. Intensiivinen ja syvälle menevä ryhmäterapia ei sovi myöskään psykoosisairauksiin kuin psykoedukatiivisessa mielessä korkeintaan. Psykodynaaminen ryhmäterapia sopii vain kevyempiin mielenterveysongelmiin, sijoitusten purkaminen voi silloinkin aiheuttaa vainoahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, vaikka kyllähän vaitioloasiat käydään huolella läpi alussa. Kaikki osallistujat ovat samassa asemassa, mutta pienillä paikkakunnilla varsinkin uskon, että tuollainen asia mietityttää. Kun taas pk-seudulla en ainakaan itse olisi huolissani. Etunimi vain tiedossa jne. Hoito on erittäin tehokasta ryhmässä, joten jos itse tarvitsisin apua, menisin kyllä. Huomattavasti tehokkaampi tiettyihin ongelmiin kuin yksilöterapia. Edellyttäen, että terapeutti on rautainen ammattilainen. Ryhmänohjaajan koulutus kesti kuusi vuotta, kun se oli itselle ajankohtainen. Se kertoo jotain.
Kyllähän täälläkin on ryhmät usein kaupunginosittain, että samassa ryhmässä voi istua useampikin samasta rapusta.
Vertaistuki on kuitenkin yksi parhaista todetuista hoitomuodoista. Hoksaaminen, etten ole ainut asian kanssa. Tai sitten saa ykskaks rapussa sen ennen tuntemattoman naapurin empaattisen katsee
Kyllä, vertaistuki on erittäin hyvä ja samoja elementtejä löytyy myös ryhmäpsykoterapiasta, jota tuossa itse kommentoin. Vertaistukiryhmiä on monenlaisia, suurinta osaa ohjaajat vapaaehtoiset, joilla on taustayhteisön pieni koulutus takana, mutta jos toiminta on asiallista, heillä tulee olla työnohjaus.
Latvakakkoset pelkurit kilpaa pelkäämässä mitä eivät ymmärrä ja onnittelemassa toisiaan oikein pelkäämisestä.
On se jännä et on vähän vaikeeta. >__>
Itse olen ollut kahdessa erilaisessa ryhmäterapiassa. Toinen painoittui sosiaalisiin suhteisiin ja toinen oli kuvataidepainoitteinen. Vaikka siellä puhuttiinkiin omista ongelmista arjessa, niin kovin yksityiskohtaisiin keskusteluihin ei menty. En edes tiennyt kaikkien koko nimiä. Ymmärrän tietoturvariskin, mutta se varmaan riippuu ryhmästä. Löysin myös hyvän ystävän tuolta sosiaalisiin suhteisiin keskittyneestä ryhmästä, ollaan oltu ystäviä yli 20 vuotta nyt.
Harva menee varmaan terapiaan saadakseen juoruilla muiden jutuista. Monelle kova paikka edes myöntää käyvänsä terapiassa.
Kyllähän täälläkin on ryhmät usein kaupunginosittain, että samassa ryhmässä voi istua useampikin samasta rapusta.
Vertaistuki on kuitenkin yksi parhaista todetuista hoitomuodoista. Hoksaaminen, etten ole ainut asian kanssa. Tai sitten saa ykskaks rapussa sen ennen tuntemattoman naapurin empaattisen katseen tai jopa kysymyksen "miten voit?"
Ne kantaa pitkälle.