Mistä ahdistus johtuu?
Menin tapaamaan ystävää, piti lähteä ulkoilemaan yhdessä. Hän ei voikaan lähteä kävelylle, kun ahdistaa.
Yritin kysyä, mitä tapahtunut. Ei mitään, häntä vaan ahdistaa. Ei hän osaa eikö halua puhua siitä.
Auttakaa nyt tyhmää ymmärtämään, kun hän ei halunnut keskustella, että miksi yhtäkkiä voi toista alkaa vaan ahdistamaan määräämättömästä syystä?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me voida sitä täällä tietää. Arvosta sitä että hän kertoi sinulle ja hyävksy se. Ahdistus voi olla hyvin fyysistä pahaa oloakin vain joten ethän ole epäkohtelias hänelle tai ala ajattelemaan hänestä pahaa. Ole ystävällinen ja ilmaise huolesi hänelle mutta älä pakota kertomaan jos hän ei halua puhua siitä ahdistuksestansa.
Olin vaan yllättynyt, hämmentynyt ja huolissani. Olisin halunnut auttaa jotenkin, mutten tiedä, miten.
Ahdistus on useimmilla osa elämää, ihan samalla tavalla kuin väsymys. Mutta jos se haittaa arkea, silloin pitää hakeutua hoitoon. Ja eikä toinen voi paljon auttaa, kun antaa tukea ja ymmärrystä.
Pahimmillaan ahdistus vie ihmisen toimintakyvyttömäksi.
Mihin hoitoon? Ahdistukseen voidaan kokeilla lääkkeitä jos se on enemmänkin psyykkistä sekä pelkotiloja mutta aina se ei ole sitäkään. Joillain taas psyykkisesti ongelmaisilla tai sairailla se on enemmän osa arkea mutta ei siihen ole hoitoa mutta onneksi ei ole silloin fyysistä koska siihen fyysiseen ei ne lääkkeet sovi mutta kannattaa olla voinnin suhteen tarkkana sillä jos kunto romahtaa niin sairaalaan on mentävä kiireellä.
Voi ahdistaa ihan vaikka ympärillä olevat ihmiset tai liikenteen melu ja siksi ei halua laittaa itseään kuormittavaan tilanteeseen ahdistuksen ollessa pahempana. Joillain sellainen saattaa laukaista vaikka paniikkikohtauksen.
Jos tuollainen tilanne tulee jatkossa, niin voithan vaikka kysyä että haluaisiko ystävä tehdä kävelyn sijaan jotain muuta. Ehkä kahvitteluseura kodin rauhassa kelpaisi. Tai halutessasi voit vaikka tarjoutua käymään kaupassa hänen puolestaan, jos hänen on vaikea poistua kotoa. Kerrot että ei haittaa, vaikkei kävely onnistu. Kerro, että voi puhua sinulle jos tulee sellainen tunne.
Vierailija kirjoitti:
Voi ahdistaa ihan vaikka ympärillä olevat ihmiset tai liikenteen melu ja siksi ei halua laittaa itseään kuormittavaan tilanteeseen ahdistuksen ollessa pahempana. Joillain sellainen saattaa laukaista vaikka paniikkikohtauksen.
Jos tuollainen tilanne tulee jatkossa, niin voithan vaikka kysyä että haluaisiko ystävä tehdä kävelyn sijaan jotain muuta. Ehkä kahvitteluseura kodin rauhassa kelpaisi. Tai halutessasi voit vaikka tarjoutua käymään kaupassa hänen puolestaan, jos hänen on vaikea poistua kotoa. Kerrot että ei haittaa, vaikkei kävely onnistu. Kerro, että voi puhua sinulle jos tulee sellainen tunne.
Tämänlaiset ihmiset ovat oma lukunsa, tässä ei puhuta ahdistuksesta varsinaisesti. Ahdistaa voi mikä tahansa. On täysin luonnollista ahdistua esimerkiksi pakottamisesta. Ahdistuminen voi estää tapaturmia - voit ahdistua ja olla menemättä paikkaan joka ei ole sinulle hyväksi. On niin monenlaisia asioita joten tulee todellakin ymmärtää kaikkea monimuotoista elämää. Kuvailemasi kaltainen ihminen tarvitsee tukea lähimmiltä selviytyäkseen ja häntä kannattaa ymmärtää. Muistakaa ne rajanne sillä jotkut ripustautuvat herkästi jos tukea sekä turvaa on saatavilla helposti. Kannattaa tukea itsenäiseen elämään jotta tukijakaan ei rasitu liiaksi. Hetki kerrallaan.
Kaikki ahdistus johtuu vain ja ainoastaan kognitiivisista häiriöistä omassa ajattelussa.
Uskomme omia ajatuksia, vaikka muiden sanomana emme samaa asiaa uskoisi. Luomme kaikki omat tunteemme sillä, mitä ajattelemme maailmasta ympärillämme. Usein lapsena opitaan ympäristön aikuisilta ajattelutapoja, joissa on niitä kognitiivisia häiriöitä ja vaikka moinen ei reilua olekaan, niin aikuisena on sitten omalla vastuullamme työskennellä ne pois ajatuksistamme.
Minä tein niin vuosituhannen vaihteessa. Apunani oli tämä kirja:
https://www.finna.fi/Record/helmet.1172756
Vielä tärkeämpää oli tämä tieto:
https://arfamiliesfirst.com/wp-content/uploads/2013/05/Cognitive-Distor…
(Valitettavasti en äkkiseltään löytänyt suomenkielistä vastaavaa.)
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta.
Pahimmillaan ahdistuneisuus muistuttaa kuolemaan, hajoamiseen tai yksinjäämiseen liittyvää kauhunomaista ja lamaavaa pelkoa.
Ahdistus voi johtua yhdestä asiasta tai monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Se voi johtua elämäntilanteesta, ulkoisista tekijöistä tai sisäisistä ristiriidoista.
Ahdistuksen taustalla on usein tunteita kuten pelkoa, huolta, murhetta, epävarmuutta, häpeää, itseinhoa, vihaa, yksinäisyyttä..
Ahdistuneisuus voi olla myös monien elimellisten (esim. sydänsairaus, diabetes) sairauksien oire tai erilaisten lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus.
Oliko ahdistuksessa vielä jotakin epäselvää? Lisäksi pakko mainita että kyllä alkaa ahdistamaan tämä kylmä ilkeiden ihmisten maa joka on hyvin turvatonta jo lapsille. Kumppaneissa ahdistaa tunnekylmyys, omistushaluisuus sekä mustasukkaisuus ja sairaalloinen vaatiminen sekä kontrolloimisen tarve. "Keep it simple stupido" - lainasin nyt muistamaani replaa toisesta ketjusta.
Syitä ahdistukselle on lukuisia, mutta aina sille ei löydy selkeää syytä. Kyse ei ole välttämättä siitäkään että ystävyydessä olisi jotain vinossa. Antaa toiselle tilaa ja aikaa, kuuntelee jos haluaa siitä kertoa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hän itse tietää mutta sinä et ole tarpeeksi hyvä ystävä jotta kertoisi sinulle.
Minua esim ahdistaa sodan pelko jo niin että se estää elämästä normaalia elämää, mutta en minä siitä kenellekään kerro. Perun vain kaikki mahdolliset tapaamiset mitkä voin.
Miten se, että ei poistu kotoaan, edesauttaa mitenkään siihen, ettei joku sota syttyisi, jos olisi syttyäkseen?Etkö nyt ymmärrä, haluaa olla kotona koska on paha olo. Ei se lähde sillä että väkisin lähtee ulos. Voi tulla pakokauhutilanne ja pakko palata kotiin oleilemaan. Puhu ja yritä ymmärtää.<<< Kotona yksin ahdistus kasvaa.Miten kykenet tällä valittaa,todella ahdistunnut ei some liiku valittamassa? Suku ja ystävät ei enää kuntele.Soita mieli ry,Tai Helainki mission.Sivustot löytyy netistä.Asuit missä päin Suomea tahansa: Numeroihin mitä siellä on,voi jopa nimettömänä soitaa 24 h.7 päivää.Onko rahat loppu,vai kalja,rööki ja rahapäivästä ei viellä tietoa?
Itselläni ahdistus on tila jolla ei ole erityistä syytä, mutta sen pahenemiselle äärimmäisyyksiin on aina löydettävissä syitä.
Kiitos lukuvinkeistä, kun on itsensä tutustumisessa päässyt alkuun on varmasti hyvä tutustua "itsensä puitteisiin".
Elimistö reagoi siihen mikä on ympäristössä pielessä, että ihminen osaa saattaa itsensä turvaan vääriltä henkilöiltä tai vääränlaiselta ympäristöltä. Tai joku sisältö. Ellei kylmyys. Itsensä suojaaminen on silloin kyseessä ja ihminen kanavoi ympäristöä, asioita. Ihmisen on hyvä kuunnella mitä elimistö sanoo ja parannella itseään.
Ap, kuuntele aiheeseen liittyvä podcasti, niin ymmärrät paremmin: Susani Mahaduran Mielen jäljillä jakso Milloin ahdistuneisuus muuttuu häiriöksi?
yle areenan podcasteista löytyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me voida sitä täällä tietää. Arvosta sitä että hän kertoi sinulle ja hyävksy se. Ahdistus voi olla hyvin fyysistä pahaa oloakin vain joten ethän ole epäkohtelias hänelle tai ala ajattelemaan hänestä pahaa. Ole ystävällinen ja ilmaise huolesi hänelle mutta älä pakota kertomaan jos hän ei halua puhua siitä ahdistuksestansa.
Olin vaan yllättynyt, hämmentynyt ja huolissani. Olisin halunnut auttaa jotenkin, mutten tiedä, miten.
Parhaiten autat kun et painosta. Olet ystävä. Ymmärrät (vaikka et juuri ymmärtäisikään). Annat tilaa. Annat ystävän olla ahdistunut. Ja jos hän lähtee kanssasi ulos annat mahdollisuuden palata takaisin jos liikaa ahdistaa.
T. Ent ahdistunut ja täysin parantunut
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ahdistus johtuu vain ja ainoastaan kognitiivisista häiriöistä omassa ajattelussa.
Uskomme omia ajatuksia, vaikka muiden sanomana emme samaa asiaa uskoisi. Luomme kaikki omat tunteemme sillä, mitä ajattelemme maailmasta ympärillämme. Usein lapsena opitaan ympäristön aikuisilta ajattelutapoja, joissa on niitä kognitiivisia häiriöitä ja vaikka moinen ei reilua olekaan, niin aikuisena on sitten omalla vastuullamme työskennellä ne pois ajatuksistamme.
Minä tein niin vuosituhannen vaihteessa. Apunani oli tämä kirja:
https://www.finna.fi/Record/helmet.1172756
Vielä tärkeämpää oli tämä tieto:
https://arfamiliesfirst.com/wp-content/uploads/2013/05/Cognitive-Distor…(Valitettavasti en äkkiseltään löytänyt suomenkielistä vastaavaa.)
Kirja oli minullekin apuna. Ja terapia. Ja moni muu mikä muutti elämääni ja ajatustapojani. Mm hyväksymis- ja omistautumisterapia(A.Jääskeläinen). Löytyy myös youtube- luennot.
Kun saa elämänkokemusta suhtautuminen eri ilmiöihin kehittyy. Toisilla on herkkyyttä kokea uhkia, sekä sisäisiä että ulkoisia ja toisilla ei niin aktiivinen systeemi. Ja sitten tulee ne tulkinnat. Annamme jollekin pienelle asialle uhkamerkityksen. Esim ukkonen jyrähtää. Toinen ihminen ilahtuu ja sanoo "ihanaa, vihdoinkin saadaan sadetta" ja toinen "kauheeta, salama voi iskeä taloon".
Tuo kirja on muuten tosi hyvä. Myös mielenterveystalon itsehoito-ohjelma ahdistukseen.
Ahdistuneen kannattaa muistaa aina, että se ei ole vaarallista kun ahdistaa. Ja se pahin menee aina nopeasti ohi, ellei ala löytää koko ajan lisää ahdistavia tulkintoja.
Ahdistus on useimmilla osa elämää, ihan samalla tavalla kuin väsymys. Mutta jos se haittaa arkea, silloin pitää hakeutua hoitoon. Ja eikä toinen voi paljon auttaa, kun antaa tukea ja ymmärrystä.
Pahimmillaan ahdistus vie ihmisen toimintakyvyttömäksi.