Lue keskustelun säännöt.
HS: Huutava työvoimapula? Nuoret aikuiset lähettävät pk-seudulla kymmenittäin työhakemuksia ja mihinkään ei pääse edes työhaastatteluun!!
04.03.2024 |
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010268650.html
Pääkaupunkiseudulta on erittäin vaikea tällä hetkellä saada mitään töitä jos ei sitten ole jo pitkää työkokemusta takana..
Eikös meillä pitänyt olla aivan hirvittävä työvoimapula mutta kaikki nuoret vain makaavat laiskoina sohvalla ja pelaavat pleikkaa, eivätkä viitsi mennä mihinkään töihin?
Kommentit (793)
Vierailija kirjoitti:
Opetetaanko tuollaisia Excel-juttuja missään? Kun opiskelin AMK:ssa rahoitusta, meillä oli pari Excel-kurssia joissa oli todella hyvä opettaja ja opeteltiin myös VBA:ta, mutta ei menty kovin pitkälle. Oma opinnäytetyö oli Excel-harjoitus, jossa käytin myös VBA:ta. Mutta ei mitään käryä mistään matriisikaavoista.
Nyt kun opiskelen yliopistolla, niin ei siellä opeteta mitään Excel-juttuja. Tilastotieteiden puolella tehdään juttuja R:llä, koneoppimisen matematiikan kurssilla käytetään Matlabia (!!!) ja Pythonissa on sitten jotkut omat kirjastot, joita käytetään. Python in Excel on asia minkä vasta hiljattain näin jollain Youtube-videolla.
Tiedän kyllä, että Excel taipuu vaikka mihin. Se AMK:ssa opettanut Excel-ope oli entinen korkodiileri ja hän näytti meille matopelit ja muut koodit, mitä oli tehnyt huvikseen. Mutta vähän mietin opetetaanko tuollaista dataengineer-excelöintiä missään. R on ihan näppärä matriisien k
Minä kanssa epäilen ettei exceliä opeteta missään varsinaisesti. Ei ainakaan DI-opinnoissa. Vasta valmistumisen jälkeen piti töissä alkaa opetella paremmin ja monipuolisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Luulin, että töihin pääsee kun vaan astuu sisään työpaikalle ja ilmoittaa, että mä tulin teille töihin. Tai kuulemma näin oli ainakin 80-luvulla?
Täytyy olla jämerä kädenpuristus ja katsoa rehdisti silmiin.
"Yrityksen perustaminen ei ole ilmaista, eikä ennakkoveroja voi edes arvioida, saatikka sitten maksaa, ellei ole hajuakaan siitä mitä voisi myydä ja kuinka paljon siitä voisi realistisesti tulla tuloja."
Tilitoimistot on tätä varten. Sieltä kysyttäisiin alkuinvestointien määrä eli tappioksi kirjattavat, kuinka monelle vuodelle niitä kirjataan, ja kerrottaisiin aloittelevalle yrittäjälle, että ei tarvi maksaa ennakkoveroja vielä vähään aikaan, sillä et tule tekemään voittoakaan vähään aikaan. Yksikään aloittaja yrittäjä ei maksa ennakkoveroa, jos älyää kysyä neuvoa jostain ensin. Tietenkään ei maksa, sillä ei tee voittoa. Veroa maksetaan vain voitosta. Tilitoimisto tekee tarvittaessa selvityksen verottajalle tästä.
Tilitoimiston palvelu ei ole kovin kallista, kannattaa ehdottomasti jos yrittäjäksi ryhtyy. Oma työaika kannattaa käyttää yrityksen kehittämiseen, ja antaa jonkun toisen tehdä kuittirumba ja huolehtia miten verot ja alvin maksu järkevimmin menee.
Moni on väittänyt, että hoitoalalla olisi töitä, mutta onkohan niistäkään mitään jäljellä, kun sote-alueet alkavat toteuttaa vaadittuja säästö- ja leikkausohjelmiaan. Eiköhän vaan hoitoalan työpaikat vähene ja reilusti. (Ja ne "onnelliset" jotka saavat jäädä töihin, saavat tehdä useamman ihmisen työt)
Ja eipä taida yksityisetkään palkata kuin vain minimimäärän hoitajia, joten tuskinpa sielläkään on lisätarvetta.
Vierailija kirjoitti:
No tiedä häntä. Poikani laittoi hakemuksia pk-seudulle ihan toiselta puolen Suomea, amk:sta valmistumassa vasta, ei alan työkokemusta. Sai töitä isosta kansainvälisestä yrityksestä heti puoleksi vuodeksi ja jatkoa jo tarjottu. Ilman suhteita.
Hyvä! Näitä saisi enemmänkin kertoa, kun tuntuu olevan jotenkin vallalla tuo "ei kannata kuitenkaan, jatkan kattoon syljeskelyä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mikähän on lukiolaisen oma ala? Ja ihan lisähuomautuksena, että yliopistot palkkaa huonosti jopa kandivaiheen opiskelijoita. Vaatimuksena on lähes aina maisterivaiheen opinnot. En tiedä yhtään lukiolaista, joka olisi tutkimusryhmässä mukana ja olen ollut yliopistolla töissä 20 vuotta."
Lukiolaisen oma ala on se ala, mitä hän menee opiskelemaan lukion jälkeen. Sitä tarkoitin. Ja käytännössähän nämä ovat jotain nörttejä, jotka ovat jo lukion aikana ohjelmoineet ahkerasti.
En tarkoittanut, että olisi lukiolaisena päässyt suoraan tutkimusryhmään, vaan suoraan lukiosta. Siis siinä vaiheessa, kun oli valmistunut lukiosta (jonka aikana suorittanut jo jonkin verran oman alan opintoja) ja oli aloittamassa opintoja yliopistossa, pääsi suoraan tutkimusryhmään. Hän oli kyllä tehnyt jo lukiolaisena gradutasoisen työn, joten ei ollut mikään riviopiskelija ja valmistuikin maisteriksi kahden vuoden päästä ja neljässä vuodessa tohtoriksi. Jotain byrokraattisia ongelmia siinä työsopimuksen laatimisessa tosiaan alkuun oli, koska byrokratia ja jäykät säännöt, mutta proffa sai sen jotenkin setvittyä.
Toki tällaisia ihmelapsia ei joka vuosi nähdä, mutta tämäkin vain ihan esimerkkinä siitä, että jos jo kouluaikoina löytää sen oman juttunsa ja etenee siinä pitkälle, niin ne suorittavan tason työt voi skipata kokonaan ja aloittaa suoraan asiantuntijatehtävistä.
Tiedän yhdenkin tapauksen, joka valmistui lukion tokalla luokalla kandiksi, opiskeli yliopistossa lukion ohessa. Ei tuokaan kaveri varmaankaan mihinkään hanttihommiin hakeudu.
Itse ajattelisin, ettei opiskelijan ole järkevää uuvuttaa itseään jossain siivoushommissa opintojen ohella. Kesällä voi toki tehdä ihan mitä vaan töitä. Mutta opintojen alussa kannattaa ennemmin panostaa siihen, että opinnot etenee vauhdilla, jotta pääsee sitten nopeammin niihin oman alan hommiin. Siivoushommat pelkästään kuormittaa, mutta oman alan työt edistää sitä opiskelua, kun pääsee soveltamaan oppimaansa ja toisaalta näkemään, minkälaista osaamista töissä tarvitaan. Ennemmin vaikka ottaa opintolainaa parin vuoden ajan kuin siivoaa otsa hiessä. Sitten kun pääsee oman alan töihin, voi kesän jälkeen usein jatkaa osa-aikaisena ja vähän höllentää sitä opiskelutahtia.
Jos on vaikka 10 000 nuorta, joista 1 on nero joka revitään jo suoraan lukiosta kovapalkkaisiin töihin, niin mihin niiden 9999:n muun on tarkoitus mennä?
Eihän tällainen työllistymiskeskustelu tietenkään koske jotain formulakuskeja, huippumalleja tai ohjelmoinnin ihmelapsia, jotka rikastuvat 18-vuotiaana itse suunnittelemallaan äpillä. Suurin osa meistä on kuitenkin ihan tavallisilla ominaisuuksilla varustettuja taviksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Aina hauskaa kun oletaan esimerkiksi "joku muu". "Tunnen sen ja sen..." Entäs sinä itse? Et tainnut olla lainkaan yhtä fiksu. Jos olisit, käyttäisit itseäsi esimerkkinä. :D Pääsit ilmeisesti silti töihin johonkin, tai ehkä et päässyt."
Minä olen päässyt töihin huonosti. Nuorena vähän paremmin, vanhempana huonommin. Nyt opiskelen yliopistossa ja hankin haluttua osaamista, vaikka luultavasti minua ei sittenkään huolita töihin, koska olen jo väärän ikäinen ja CV on pilalla.
Johan tuosta rekryhenkilönkin kirjoituksesta paistoi se, että mitään ei anneta anteeksi. Jos et ole onnistunut työelämässä, niin et enää ikinä saa uutta mahdollisuutta, vaikka yrittäisit kouluttaa itsesi.
Vierailija kirjoitti:
"Mikähän on lukiolaisen oma ala? Ja ihan lisähuomautuksena, että yliopistot palkkaa huonosti jopa kandivaiheen opiskelijoita. Vaatimuksena on lähes aina maisterivaiheen opinnot. En tiedä yhtään lukiolaista, joka olisi tutkimusryhmässä mukana ja olen ollut yliopistolla töissä 20 vuotta."
Lukiolaisen oma ala on se ala, mitä hän menee opiskelemaan lukion jälkeen. Sitä tarkoitin. Ja käytännössähän nämä ovat jotain nörttejä, jotka ovat jo lukion aikana ohjelmoineet ahkerasti.
En tarkoittanut, että olisi lukiolaisena päässyt suoraan tutkimusryhmään, vaan suoraan lukiosta. Siis siinä vaiheessa, kun oli valmistunut lukiosta (jonka aikana suorittanut jo jonkin verran oman alan opintoja) ja oli aloittamassa opintoja yliopistossa, pääsi suoraan tutkimusryhmään. Hän oli kyllä tehnyt jo lukiolaisena gradutasoisen työn, joten ei ollut mikään riviopiskelija ja valmistuikin maisteriksi kahden vuoden päästä ja neljässä vuodessa tohtori
Ja höpö höpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti "Kyllä jo kandiopintojen aikana pääsee noihin päälle parin tonnin kesätöihin, ainakin IT-alalla. Tai tyypillisesti siitä ekasta kesätyöstä saa jonkun reilu 2000€ mutta seuraavana kesänä jo enemmän. Ja todella monet pääsevät oman alan kesätöihin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, mutta taitavat olla niitä, joilla on jo ennen opintoja ollut harrastuneisuutta."
Ei ole nyt ihan tätä päivää nämä puheet. Nyt on OSAAJApula. 10 vuotta sitten oli vielä noin kun kerroit.
Vierailija kirjoitti:
"Mikähän on lukiolaisen oma ala? Ja ihan lisähuomautuksena, että yliopistot palkkaa huonosti jopa kandivaiheen opiskelijoita. Vaatimuksena on lähes aina maisterivaiheen opinnot. En tiedä yhtään lukiolaista, joka olisi tutkimusryhmässä mukana ja olen ollut yliopistolla töissä 20 vuotta."
Lukiolaisen oma ala on se ala, mitä hän menee opiskelemaan lukion jälkeen. Sitä tarkoitin. Ja käytännössähän nämä ovat jotain nörttejä, jotka ovat jo lukion aikana ohjelmoineet ahkerasti.
En tarkoittanut, että olisi lukiolaisena päässyt suoraan tutkimusryhmään, vaan suoraan lukiosta. Siis siinä vaiheessa, kun oli valmistunut lukiosta (jonka aikana suorittanut jo jonkin verran oman alan opintoja) ja oli aloittamassa opintoja yliopistossa, pääsi suoraan tutkimusryhmään. Hän oli kyllä tehnyt jo lukiolaisena gradutasoisen työn, joten ei ollut mikään riviopiskelija ja valmistuikin maisteriksi kahden vuoden päästä ja neljässä vuodessa tohtori
Tällaisia lapsineroja on todella todella vähän. Toki ne yliopistossakin sitten tunnistetaan ja varmasti voivat jättää siivouskeikat välistä. Valitettavasti suurin osa ei tähän samaan pääse, vaikka ahertaa ja ahertaa kuinka. Pelkästään niitä jotka kirjoittaa kaikista ällän on hyvin vähän. Yliopisto-opiskelijat eivät hae duunaritason töitä työkokemuksen takia, vaan sen takia, että he eivät muuten pärjää rahallisesti. Kandivaiheessa juuri kukaan ei saa alansa töitä ja sitten on tehtävä muuta. Maisterivaiheessa tilanne on jo parempi. Ja on se duunaritason hommakin parempi kuin ei mitään. Vähän oudoltahan se tuntuu, jos yli 20 vuotiaalla ei ole yhtään mitään työkokemusta TET:n lisäksi. Toinen vaihtoehto on suorittaa opintoja kesällä, joilla sitten pääsee vähän erottumaan muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jep. Ensin karsitaan video-cv:llä analyyttiset ihmiset pois, koska ovat liian epäsosiaalisia. Sitten otetaan haastatteluun sosiaaliset esiintyjät. Sen jälkeen voidaankin todeta, ettei näiden ihmisten osaaminen riitä, koska eivät ole omistautuneet työllensä. Yrityksienkin olisi hyvä ymmärtää ettei missään voida kouluttaa juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityä yli-ihmistä."
Tämä! Toivottavasti rekryfirmoja käyttävät yritykset tajuavat laatia sopimuksensa oikein, että videohaastattelun käyttö kielletään, jos ollaan hakemassa asiantuntijaa!
Kuka tämän palstan back endin on tehnyt, kun ei nämä lainausjutut vieläkään toimi, vaan pitää käsin askarrella, jotta saa lainauksen oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikähän on lukiolaisen oma ala? Ja ihan lisähuomautuksena, että yliopistot palkkaa huonosti jopa kandivaiheen opiskelijoita. Vaatimuksena on lähes aina maisterivaiheen opinnot. En tiedä yhtään lukiolaista, joka olisi tutkimusryhmässä mukana ja olen ollut yliopistolla töissä 20 vuotta."
Lukiolaisen oma ala on se ala, mitä hän menee opiskelemaan lukion jälkeen. Sitä tarkoitin. Ja käytännössähän nämä ovat jotain nörttejä, jotka ovat jo lukion aikana ohjelmoineet ahkerasti.
En tarkoittanut, että olisi lukiolaisena päässyt suoraan tutkimusryhmään, vaan suoraan lukiosta. Siis siinä vaiheessa, kun oli valmistunut lukiosta (jonka aikana suorittanut jo jonkin verran oman alan opintoja) ja oli aloittamassa opintoja yliopistossa, pääsi suoraan tutkimusryhmään. Hän oli kyllä tehnyt jo lukiolaisena gradutasoisen työn, joten ei ollut mikään riviopiskelija ja valmistuikin maisteriksi ka
Ei todellakaan ole mitään neroja. It-alaa pääsi opiskelemaan, vaikka hädin tuskin osasi aukaista tietokonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä todellakin luulen. Sen näkee monista vastauksista, ettei ole hajunpalaa, tai mitään ideoita edes. Pelottaa ja maalataan aivan epärealistisia mörköjä seinille - miksi? Eikä se liity työttömyyteen. Tietty ihmistyyppi ei ikinä poistu turva-alueeltaan, vaan pysyvät ansiosidonnalisella tai eläkevirassa vaikka mikä olisi. Olin joskus valtion virastossa töissä, esim sieltä ei yrittäjähenkisiä löydy.
Kouluissa ei opetettu yrittäjyyttä kun itse olin lapsi, nykyisille alakoululaisille on ollut "yrityskylä" -oppimiskokonaisuus. Sentään siis jotain."
Olet ihan oikeassa siinä, että on meitä, joita pelottaa. En ole varma, mistä tämä itselläni johtuu, onko se jotain mitä on jäänyt lapsuudessa vaille vai mistä se kumpuaa. Mutta minulle maailma on ollut aina pelottava paikka enkä pysty mitenkään ajattelemaan, että elämä kantaa. Minun on paljon helpompi nähdä, mikä kaikki voi mennä pieleen, kuin ajatella, että tässähän voi käydä hyvin. Sopisin tämän puolesta paremmin riskikartoittajaksi kuin visionääriseksi yrittäjäksi.
Jos minun pitäisi valita sen välillä, saanko palkkaa 2000€/kk vai 0-5000€/kk yrittäjänä, niin heittämällä ottaisin tuon parin tonnin kuukausipalkan.
Mutta palkkatyössä pystyn kyllä sisäistämään myös sen yrittäjän näkökulman, koska osakesijoittajana olen tottunut myös katsomaan asioita siitä vinkkelistä. En ole huono työntekijä, joka kokee yrittäjän olevan riistäjä, vaan hahmotan sen, että hän kantaa riskiä yrityksen onnistumisesta ja saattaa huonoina aikoina jäädä ilman palkkaa (aivan niin kuin itse sijoittajana jään huonoina aikoina ilman osinkoa ja osakkeen kurssi laskee). Sillä tavalla olen yrittäjähenkinen, että työntekijänä toimin aina sen eteen, että omalta osaltani autan yritystä menestymään.
Yrittäjän pitää olla myös myyntihenkinen ja se karsii sitten ne, jotka eivät ole pelokkaita, mutta joita ei niin kauheasti se myyntipuoli ja asiakkaiden kalastelu kiinnosta. Toki pidemmän päälle monet yrittäjät ovat siinä asemassa, ettei heidän tarvitse mitään myydä, kun tyytyväiset asiakkaat hoitavat markkinoinnin ja asiakkaita olisi enemmän kuin mitä ehtii palvelemaan. Mutta aloittelevan yrittäjän pitäisi olla innokas myymään ja markkinoimaan omaa osaamistaan.
Nuoriso kuvittelee olevansa johtaja palkalla heti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti "Kyllä jo kandiopintojen aikana pääsee noihin päälle parin tonnin kesätöihin, ainakin IT-alalla. Tai tyypillisesti siitä ekasta kesätyöstä saa jonkun reilu 2000€ mutta seuraavana kesänä jo enemmän. Ja todella monet pääsevät oman alan kesätöihin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, mutta taitavat olla niitä, joilla on jo ennen opintoja ollut harrastuneisuutta."
Ei ole nyt ihan tätä päivää nämä puheet. Nyt on OSAAJApula. 10 vuotta sitten oli vielä noin kun kerroit.
On ihan tätä päivää. Edelleenkin niitä kesätyöpaikkoja on opiskelijoille tarjolla, vaikka ei tietenkään kaikille. Yksikin viime kevään ylioppilas pääsi kesätöihin 2200€ kuukausipalkalla ja sai vielä kesän aikana yli 1000 euron palkankorotuksen, kun työnantaja oli tyytyväinen ja halusi pitää hyvästä työntekijästä kiinni.
Se on totta, että osaajapulakin on. Mutta kyllä opiskelijoillekin sopivia töitä on tarjolla. Opiskelijoista useampi taitaa olla töissä kuin ilman töitä. Ja välillä niin, että ne opiskelut jäävät tauolle, kun työelämä vie mennessään. Juuri eilen juttelin yhden opiskelijan kanssa, joka on laittanut työt tauolle, että pääsee keskittymään opintoihin. Muutama vuosi on hänellä mennyt siellä työelämän puolella ja opintopisteitä on reilut 90.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa siivoustyössä on?
Ei se ole pelkkää moppaamista ja on todella laaja-alaista työtä.
Jatkuvaa parjaamista alasta, mistä kukaan ei oikeastaan tiedä mitään.
Hävetkää, jos osaatte.
Ei tässä mitään vikaa olekaan lähtökohtaisesti jos siivooja tulee toimeen saamallaan palkalla ilman sosiaaliavustuksia.
Jos taas tilanne on se että täyspäiväisen siivouksen jälkeen nostetaan asumistukea ja muita korvauksia, niin voisi kyseenalaistaa sen onko siivoaminen täysin turha ammatti nyky-yhteiskunnassa. Miksi yhteiskunnan pitää tukea siivoamista, kun jollain toisella ammatilla kyseinen henkilö voisi elättää itsensä ilman asumistukea.
Pienpalkkaisen ammatin edustajat ikäänkuin käpertyvät kuoreensa ja olettavat, että oma työ on jossain määrin merkkittävää vaikka kyseessä on muiden verorahoin tuettua t
Siivoustahan faktana tarvitaan. Muuten maailma hukkuu paskaan. Aika monta muuta ammattia on, mitä oikeasti ei tarvita.
Siivousalan ongelmana on, että se on ulkoistettu ja sitä kilpailutetaan (pelkällä) hinnalla. Tåmä johtaa huonosti palkattuun ja epävarmaan työsuhteeseen. PAM nosti palkat aallospohjasta, mutta edelleen työ on yhtä huonosti palkattua kun muutkin pienipalkkaisimmat työt. Mutta iso ongelma on osa-aikaisuus, jatkuvuuden puute ja kamalat työajat. Siivojia myös kohdellaan huonosti, ei vähiten työnantajien taholta. Monet työnjohtajat ovat myös surkeita.
Vakituiset siivoojanpestit (laitoshuoltajat) ovat ihan eri luokkaa.
Ratkaisu on, että ahneet yritykset lakkaavat kuppaamasta rahaa veronmaksajilta siivoukseensa tulien muodossa, ja sen sijaan palkkaavat vakituisen siivoojan omaan henkilökuntaan. Silloin lasku tulee sille jolle se kuuluu ja palkka ja eläke samoin.
Toivottavasti sinä istut yleisessä vessassa tiedät-kyllä-mihin.
Vierailija kirjoitti:
"Aina hauskaa kun oletaan esimerkiksi "joku muu". "Tunnen sen ja sen..." Entäs sinä itse? Et tainnut olla lainkaan yhtä fiksu. Jos olisit, käyttäisit itseäsi esimerkkinä. :D Pääsit ilmeisesti silti töihin johonkin, tai ehkä et päässyt."
Minä olen päässyt töihin huonosti. Nuorena vähän paremmin, vanhempana huonommin. Nyt opiskelen yliopistossa ja hankin haluttua osaamista, vaikka luultavasti minua ei sittenkään huolita töihin, koska olen jo väärän ikäinen ja CV on pilalla.
Johan tuosta rekryhenkilönkin kirjoituksesta paistoi se, että mitään ei anneta anteeksi. Jos et ole onnistunut työelämässä, niin et enää ikinä saa uutta mahdollisuutta, vaikka yrittäisit kouluttaa itsesi.
En tiedä oliko kommenttisi jollekin tietylle ihmiselle. Mutta kommentoidaan sitten itsestä. Olen saanut aina tosi hyvin töitä, kun olen niitä tarvinnut. Olen pitkäaikaissairas, joten CV:ni on täynnä määräaikaisia pestejä sekä sairauslomataukoja. Olen 49v ja työkokemusta 11 vuotta. Mutta kun saikun jälkeen olen alkanut hakea töitä, olen saanut niitä 1-2 kuukaudessa. Tai kun on muutettu miehen työn perässä, aina olen työllistynyt 1-2 kuukaudessa, terveysrajoitteista huolimatta. Yksi syy se, että uskallan hakea myös uudenlaista työtä, josta ei ennestään ole kokemusta. Toinen syy lienee se, etten hae töitä isoista kaupungeista vaan pienistä.
Viimeksi olin työttömänä 2 kk, niin sain ensin määräaikaisen työn, pian vakituisen viran. Nyt siis virassa, mutta silti kysyvät jo muuallekin töihin 😄
Vierailija kirjoitti:
No tiedä häntä. Poikani laittoi hakemuksia pk-seudulle ihan toiselta puolen Suomea, amk:sta valmistumassa vasta, ei alan työkokemusta. Sai töitä isosta kansainvälisestä yrityksestä heti puoleksi vuodeksi ja jatkoa jo tarjottu. Ilman suhteita.
Ainakin ennen oli pohjoisesta tulleilla hyvä maine eli pidettiin hyvinä, ahkerina työntekijöinä. Olin nuorena monta kesää Vantaalla HK:lla makkarapakkaamossa töissä ja koko tehtaalla oli suurin osa kesätyöntekijöistä muualta kuin pk-seudulta. Ja niistä lähes kaikki vanhoillislestadiolaisia. Suviksiin saatiin aina pekkasvapaata ja vakkarit ihmetteli alkuun, et miks kaikki nyt yhtäaikaa vapaalla :D Samoin Inex työllisti hyvin silloin pohjoisesta tulleita, liekö vieläkin? Itsekin opiskelin tosiaan Pohjois-Suomessa ja lähes kaikki kesät vietin pk-seudulla. Raksoille tuli myös ja siivoushommiin pohjoisesta porukkaa (lestadiolaisia ainakin). Ja tulee tietääkseni vieläkin; sukulaisnuorisoa on kesiä pk-seudulla töissä, vaikka muuten pohjoisessa vaikuttavat. Kun itse hain eka kertaa HK:lle, niin sehän oli et soitettiin vaan pääseekö töihin ja tuli kutsu haastatteluun. Eiku vaan junaan kaverin kanssa ja yhteishaastatteluun. Ja sitten oli taattu, että pääsi seuraavinakin kesinä mikä tavallaan oli huonokin, koska oli niin helppo mennä aina vaan samaan, tuttuun paikkaan, vaikka työ oli mitä oli ja olisihan se hyvä ollut saada jostain muustakin kuin liukuhihnatyöstä kokemusta. Onneksi oli paljon kivoja työkavereita (ne muut kesätyöntekijät siis).
Nykyään mahtaa olla joku rekryfirma HK:llakin.
Kyllä jo kandiopintojen aikana pääsee noihin päälle parin tonnin kesätöihin, ainakin IT-alalla. Tai tyypillisesti siitä ekasta kesätyöstä saa jonkun reilu 2000€ mutta seuraavana kesänä jo enemmän. Ja todella monet pääsevät oman alan kesätöihin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, mutta taitavat olla niitä, joilla on jo ennen opintoja ollut harrastuneisuutta.