Koska tavata yh-naisen lapsi?
Olen rakastunut (tai ainakin ihastunut) yh-naiseen, jolla on 12v lapsi. Lapsi on naiselle koko mailman sisältö, joten ymmärrän oikein hyvin, että hän ei kovin nopeasti ole valmis miestä hänelle esittelemään. Itse asiassa hän on elänyt totaaliyksinhuoltajana, eikä ole koskaan esitellyt muita miehiä lapselleen. Tuo seikka on laittanut minutkin vähän miettimään tilannetta. Tuhoanko perheen, jos meillä menisi tämän naisen kanssa sukset jossain vaiheessa ristiin. Itse en ole ajatellut edes muuttaa yhteen useampaa vuoteen. Lapsihan lähtee joskus 5-6v päästä muutenkin pois kotoaan, jolloin asiaa voisi katsoa uudestaan. Mutta silti, en oikein voi ajatella, että olisimme vuosia suhteessa niin, että lapsi ei tietäisi minusta mitään. Onko täällä ketään yksinhuoltajaa, joka voisi vähän avata hän oikein ajattelee. Jos on noin pitkään ollut yksin, onko sitä enää valmiskaan muutoksiin?
Kommentit (25)
Onko hän puhunut sinulle tunteistaan mitään? On siis ollut 12v yksinhuoltaja. Ei sitä enää halua miestä pitkälle mietittyyn kuvioon, millä arkea hoitaa. Naiselle on niin paljon helpompi löytää uusi mies vanhan tilalle, jos on halua. Kaikki ei vaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Se nainen miettii nuo asiat puolestasi, ja ehdottaa tapaamista, kun on (ja olettaa lapsen olevan) valmis. Sinä sitten joko hyväksyt tai hylkäät idean.
Ehkä se on niin, itse vain mielellään tuollaisesta asiasta keskustelisin etukäteen. Tuntuu vaikealta aiheelta, joten olen vähän hämmentynyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko hän puhunut sinulle tunteistaan mitään? On siis ollut 12v yksinhuoltaja. Ei sitä enää halua miestä pitkälle mietittyyn kuvioon, millä arkea hoitaa. Naiselle on niin paljon helpompi löytää uusi mies vanhan tilalle, jos on halua. Kaikki ei vaan halua.
Olemme tunteneet noin 4kk eikä hän ole parisuhdemenneisyydestään halunnut minulle mitään kertoa. Vähän se arveluttaa. Ei hän kuitenkaan ole sanonut, ettei halua miestä omaan kuvioonsa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nainen miettii nuo asiat puolestasi, ja ehdottaa tapaamista, kun on (ja olettaa lapsen olevan) valmis. Sinä sitten joko hyväksyt tai hylkäät idean.
Ehkä se on niin, itse vain mielellään tuollaisesta asiasta keskustelisin etukäteen. Tuntuu vaikealta aiheelta, joten olen vähän hämmentynyt.
Ap
Toki siitä voi ja kannattaakin keskustella, kuten parisuhteessa kaikista asioista. 99% väärinymmärryksistä ja turhista skismoista johtuu kommunikaation puutteista. Uusperhe ei toimi ilman avointa ja rehellistä puhetta, eikä se siltikään helppoa ole. (14 v kokemusta, homma jo hoidettu.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nainen miettii nuo asiat puolestasi, ja ehdottaa tapaamista, kun on (ja olettaa lapsen olevan) valmis. Sinä sitten joko hyväksyt tai hylkäät idean.
Ehkä se on niin, itse vain mielellään tuollaisesta asiasta keskustelisin etukäteen. Tuntuu vaikealta aiheelta, joten olen vähän hämmentynyt.
Ap
Aika huonolta näyttää. Jos ei 4kk jälkeen ole syntynyt sellaista luottoa, että uskaltaisi sinulle näin tärkeästä asiasta puhua, tuleeko sitä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nainen miettii nuo asiat puolestasi, ja ehdottaa tapaamista, kun on (ja olettaa lapsen olevan) valmis. Sinä sitten joko hyväksyt tai hylkäät idean.
Ehkä se on niin, itse vain mielellään tuollaisesta asiasta keskustelisin etukäteen. Tuntuu vaikealta aiheelta, joten olen vähän hämmentynyt.
Ap
Toki siitä voi ja kannattaakin keskustella, kuten parisuhteessa kaikista asioista. 99% väärinymmärryksistä ja turhista skismoista johtuu kommunikaation puutteista. Uusperhe ei toimi ilman avointa ja rehellistä puhetta, eikä se siltikään helppoa ole. (14 v kokemusta, homma jo hoidettu.)
Sanoisin, että ehdottomasti pitää pystyä keskustelemaan, muuten ei tule onnistumaan. Tällaisissa liitoissa on niin paljon kitkaa jo valmiiksi. Itselläni kaatui parin vuoden jälkeen juuri tähän.
Itselleni tuo totaaliyksinhuoltajuus on red flag, jollei kyse ole kuolemasta tai vakavasta väkivallasta. Yleensä nainen haluaa omia koko vanhemmuuden. Siitä on odotettavissa vakavia ongelmia lapselle, joka ei luonnollisesti ole mitenkään syyllinen toisen vanhemman sulkemiseen pois elämästään.
4 kk on lyhyt aika.
Aivan liian aikaista.
En ymmärrä miesten hinkua juosta yh-mammojen perässä. Lasten miessuhteetkin vääristyy, kun eri "setiä" ravaa äidin makkarissa viikoittain
Vierailija kirjoitti:
4 kk on lyhyt aika.
Aivan liian aikaista.
Tapaamiseenkin? En ole muuttamassa yhteen. Sitä olen myös miettinyt, että voiko 12v lapselle enää puhua vain äidin uudesta ystävästä. Sitten pitäisi pysyäkin etäällä kuin ystävät. En oikein tiedä toimisiko se. Kyllä sitä haluaisi halata, pitää kädestä kiinni ja pussatakin, kun vaikka lähtee pois. Nämä on mulle ihan uusia asioita.
Ap
Jos lapsi on tyttö, niin kannattaa tavata rippikoulun käynnin jälkeen.
Oma kokemukseni on, että naiset ei pidä epävarmuudesta. Miehen pitää osoittaa johtajuutta ja määritellä se miten asiat tehdään. Jos miehet tämän muistaisivat suurin osa avioeroistakin vältettäisiin. Ap, näytä että olet mies!
Enemmän kai tuo kertoo suhteesta lapseen kuin sinuun.Ilmeisesti kipeä ero ja haluaa pitää lapsen erossa mieskuvioistaan. 4 kk on 12-vuoden rinnalla vähän. Voi toki merkata sitäkin että ei halua mitään vakavaa. Mutta parempi tuo kun tyyppi joka oli yhden kerran jälkeen jo pyytämässä lapsen kanssa tapaamista ja jouduin siihen toppuuttelemaan että odotahan vähän.
En ole hakemassa isää lapselle. Nautin aikuisten välisestä suhteesta, mutta lapseni ei tähän kuulu. Enkä todellakaan esittelisi lapselle miestä noin lyhyen tapailun jälkeen. Mikä hoppu? Eikö se ajanvietto sen naisen kanssa ole ihan riittävää?
Mä en edes harkitse saman katon alle muuttamista yhdenkään miehen kanssa ennen kun lapset on aikuisia. Miksi mun pitäisi joku muutaman kuukauden tuttavuus niille esitellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän puhunut sinulle tunteistaan mitään? On siis ollut 12v yksinhuoltaja. Ei sitä enää halua miestä pitkälle mietittyyn kuvioon, millä arkea hoitaa. Naiselle on niin paljon helpompi löytää uusi mies vanhan tilalle, jos on halua. Kaikki ei vaan halua.
Olemme tunteneet noin 4kk eikä hän ole parisuhdemenneisyydestään halunnut minulle mitään kertoa. Vähän se arveluttaa. Ei hän kuitenkaan ole sanonut, ettei halua miestä omaan kuvioonsa.
Ap
4 kk! Olette vasta tutustumassa, turha sotkea lasta siihen vielä piiiiiitkään aikaan.
Kun et asiasta päätä, niin anna olla, äitihän se päättää, lapsi ja muut. Jos suhde jatkuu niin ehkä joskus tapaa. Nainen voi näyttää valokuvan. Ei lapsi kaipaa ehkä ylimääräisiä aikuisia elämäänsä. Toki kiva ihminen kelpaa, mutta kohtaako aina kemiat, ihmiset erilaisia.
Onko ämmellä rahat piukassa? Nokka pystyssä? Naisenergiaa? Yksikin noista lapsen kanssa riittää tekemään oikean päätöksen.
Se nainen miettii nuo asiat puolestasi, ja ehdottaa tapaamista, kun on (ja olettaa lapsen olevan) valmis. Sinä sitten joko hyväksyt tai hylkäät idean.