Mikä on parasta nelikymppisenä olemisessa?
Saa mainita parikin asiaa.
Minusta kaikkein parasta on se, ettei jaksa juuri enää välittää siitä mitä muut minusta ajattelevat. Ihan parasta on myös se, että uskaltaa sanoa asiat ihan eri tavalla suoraan (toki kuitenkaan loukkaamatta toisia) kuin parikymppisenä eli tietynlainen jämäkkyys.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Seksi
Komppaan tätä nelikymppisenä naisena. Seksi on parasta juuri tässä iässä.
Vierailija kirjoitti:
Peräsuolen laskeuma.
Mul oli jo kolmekymppisenä.
Ei vielä vaivoja, mutta ei enää rahahuolia. Hyvä ikä.
Se, että on aikuiseen lapseen lämpimät välit ja usein tavataan.
Mä olen 47v ja mun elämä on nyt kohdillaan. On turvallinen parisuhde, lapsista ja lapsipuolista omillaan on 3/4, on etenevä ura, hyvä taloudellinen tilanne. Itsetunto on kohdillaan ja elämässä säilyneet ne tärkeimmät ihmiset
Tietää varmemmin, mitä haluaa ja mitä ei halua tai ainakin sen mitä ei missään nimessä halua:). Ei sitä aina nelikymppisenäkään nimittäin tiedä kaikesta, mitä vielä haluaa. Itsevarmuus on kasvanut lisää. Voi olla mieleltään vielä nuori :) .
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä vaivoja, mutta ei enää rahahuolia. Hyvä ikä.
Kyllä joillakin on vaivoja ja ei ole rahaa. Tai on ollut jo nuorena vaivoja. Oli pieniä tai isoja. Mutta kaupassa saa toisiaan joskus paremman kohtelun tuurilla, kun joku muu saa taas erilaisen.
Vierailija kirjoitti:
Tietää varmemmin, mitä haluaa ja mitä ei halua tai ainakin sen mitä ei missään nimessä halua:). Ei sitä aina nelikymppisenäkään nimittäin tiedä kaikesta, mitä vielä haluaa. Itsevarmuus on kasvanut lisää. Voi olla mieleltään vielä nuori :) .
Puhutaanko nyt 40v, 45v vai 48v? Ehkä on vähän eroja. Vaihdevuodet voi kiihtyä jossain vaiheessa formulaan tai ralliin.
Tunnen itseni, tiedän mitä haluan ja olen saavuttanut monia asioita, joita en parikymppisenä voinut edes kuvitella. En ole koskaan juuri välittänyt muiden mielipiteistä, mutta nuorempana oli tosi epävarma siitä, tuleeko minusta ikinä mitään. Nykyään tiedän, että maailmassa on vaikka kuinka mielenkiintoisia asioita ja pärjään missä tahansa kun vain päätän tehdä jotain.
Ja ulkonäkökin jalostuu iän myötä. Ehkä naamassa on muutama pieni juonne ja niitä tulee vähitellen lisää, mutta sen vastapainoksi olen vuosi vuodelta tyylikkäämpi.
Tarkoitetaanko tässä nelikymppisellä tasan 40-vuotiasta, n. 40-vuotiasta vai 40-49-vuotiasta? 49-vuotias ei kyllä ole nelikymppinen, vaan lähes viisikymppinen.
En ole koskaan välittänyt muiden mielipiteistä. Henkilökohtaisella tasolla parasta on se, kun lapset alkavat olla jo isoja ja tulla suurelta osin toimeen omillaan. Pahimmat ruuhkavuodet ovat takanapäin.
44 on masentavin ikä! Tutkitusti. Hah HAHA -80 syntyneet
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitetaanko tässä nelikymppisellä tasan 40-vuotiasta, n. 40-vuotiasta vai 40-49-vuotiasta? 49-vuotias ei kyllä ole nelikymppinen, vaan lähes viisikymppinen.
Eiköhän jokainen voi ihan itse päättää, missä iässä kokee olevansa nelikymppinen. Ei ole olennaista.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppinen on jo oikea aikuinen, mutta ilman viisikymppisen vaivoja.
Eivät vaivat ja sairaudet katso välttämättä ikää. Minä tiedän todella virkeitä ja hyväkuntoisia eläkeikäisiä ja hyvin huonokuntoisia kolmekymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitetaanko tässä nelikymppisellä tasan 40-vuotiasta, n. 40-vuotiasta vai 40-49-vuotiasta? 49-vuotias ei kyllä ole nelikymppinen, vaan lähes viisikymppinen.
Minulle nelikymppinen on englanniksi in the forties, siis 40 - 49. Olisi hölmöä, jos meillä ei olisi vastinetta noin yleiselle käsitteelle.
Ei tarvitse pelätä, että kukaan palkkaisi töihin.
N43, kolmatta vuotta työtön
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitetaanko tässä nelikymppisellä tasan 40-vuotiasta, n. 40-vuotiasta vai 40-49-vuotiasta? 49-vuotias ei kyllä ole nelikymppinen, vaan lähes viisikymppinen.
Samaa tulin sanomaan. Jotkut kolmeseiskat pitää itseään nelikymppisenä ja itse oon 46 eli kymmenisen vuotta vanhempi ja se on aika paljon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi pelätä, että kukaan ahdistelisi tai yrittäisi iskeä.
On tosi vapauttavaa tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä eikä sukupuolensa edustajana tai tissiparina.
Joo. Tosin oikeasti heitin tämän tähän vähän toisella mielellä. Ei tämä oikeasti ole kivaa. En tunnista itseäni peilistä. Kaipaan sitä, miltä näytin ennen.
On tosi vapauttavaa tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä eikä sukupuolensa edustajana tai tissiparina.