Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä muuttaa ulkomaille töiden perässä, masentaa jo valmiiksi
29.02.2024 |
Olemme olleet yhdessä kohta kaksi vuotta. 2022 olimme puoli vuotta kaukosuhteessa miehen työharjoittelun vuoksi. Nyt kun hän valmistuu, ei Suomesta löydykään koulutusta vastaavaa työtä ja jos löytyy, niistä harvoista paikoista on kova kilpailu.
Siispä mies otti vastaan työtarjouksen ulkomailta, mikä on ihan ymmärrettävää, koska työttömäksi ei missään nimessä kannata jäädä opintojen päätyttyä, jos vain mahdollista. Olen iloinen hänen puolestaan, mutta pelottaa tulevaisuus. Haluamme kumpikin jatkaa suhdetta ja vierailla puolin ja toisin, mutta en voi olla ajattelematta, että meillä on kummallakin ikää 30 vuotta ja mun toiveena oli naimisiinmeno ja lapsia ennen 35 ikävuotta. Mulla alkaa olla jo kiire lastenteon kanssa. Mies ei tätä tajua, sanoo että kyllähän moni nainen hankkii lapsia vielä myöhemmässäkin iässä.
Mun itsetunto on nollissa ja pelkään myös sitä, että mies ihastuisi tai rakastuisi toiseen ulkomailla ja minä jäisin täällä Suomessa kuin nalli kalliolle.
En haluaisi muuttaa perässä, sillä mulla on täällä vakityö ja koulutuksellani nykyinen työni on parasta mitä voin saada.
Onko kellään toiminut kaukosuhde pidemmän päälle?
Kommentit (47)
Kiitos vastauksista, ei ollut tarkoitukseni syytellä tässä ketään. Minulle ei olisi ongelma olla kotirouvana, mies kuitenkin tulee tienaamaan ihan kivasti. Mutta hän ei pidä ajatuksesta ja kehottaa minua mieluummin lähtemään opiskelemaan ja sitten hakemaan parempipalkkaista työtä. Joo ehkä toimisi jos olisin nuorempi.
Nyt jos aloitan opiskelemaan niin milloin se naimisiinmeno ja lastenhankinta tapahtuisi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette seurustelleet kaksi vuotta, mutta ette asu yhdessä. Ilmeisesti ette myöskään ole kihloissa? Olen pahoillani, mutta tässä on mielestäni liikaa epävarmuustekijöitä. Antakaa toisillenne vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla olisi mahista muuttaa miehen kanssa?
joo, mutta miten elättäisin itseni? Mies varmaan katkeroituisi jos joutuisi elättämään minua. Olen koulutukseltani ammattikoulutasoa ja nykyinen työni on parasta mitä voin saada. Ulkomailla töiden saamismahdollisuudet olisi varmaan nolla..Jos hänellä on väliaikainen homma ja tarkoitus tulla Suomeen, kun saa sopivaa töitä, voisi etäsuhdetta kokeilla. Mutta jos tuo on nyt kohtalaisen pysyvä ratkaisu, kun aloittaa työt siellä, niin tuntemani pariskunnat ovat kyllä muuttaneet yhdessä ja toinen on sitten aloittanut katselemaan millaisia töitä sieltä löytyisi tai opiskelemaan. Kaksi vuotta omasta mielestäni aika lyhyt suhde vielä. Älkää nyt ainakaan naimisiin menkö!
Jossain toisessa vaiheessa, jos olisi suhde, eli olisi pieniä
Työsuhde on vakituinen, mutta sanoi kyllä katselevansa töitä jatkossa Suomestakin jos pääsisi muuttamaan takaisin. Mua vaan epäilyttää että kannattaako sen toivon varaan laskea.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaako poikaystäväsi maahan jossa on kauniimpia naisia kuin suomessa?
kyseessä on pohjoismaa, mutta en tiedä. On varmaan paljon minua kauniimpia naisia.
ap
Pohjoismaitten välillä on nopeaa ja halpaa lennellä ristiin rastiin. Ei tuo mikään ongelma ole.
Kyllähän teidän pitää pidemmän päälle löytää joku maa, jossa molemmille on työpaikat. Jos sellaista ei ole, niin eihän teidän suhteella silloin voi mitään tulevaisuutta olla, jos kumpikaan ei toisen elätettävänä halua/ voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista, ei ollut tarkoitukseni syytellä tässä ketään. Minulle ei olisi ongelma olla kotirouvana, mies kuitenkin tulee tienaamaan ihan kivasti. Mutta hän ei pidä ajatuksesta ja kehottaa minua mieluummin lähtemään opiskelemaan ja sitten hakemaan parempipalkkaista työtä. Joo ehkä toimisi jos olisin nuorempi.
Nyt jos aloitan opiskelemaan niin milloin se naimisiinmeno ja lastenhankinta tapahtuisi.
ap
Mies on selvästikin sitä koulukuntaa, joka hankkii lapset "sitten joskus" eli aikaisintaan 40-vuotiaana. Ei siis sinun kanssasi. Olen pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista, ei ollut tarkoitukseni syytellä tässä ketään. Minulle ei olisi ongelma olla kotirouvana, mies kuitenkin tulee tienaamaan ihan kivasti. Mutta hän ei pidä ajatuksesta ja kehottaa minua mieluummin lähtemään opiskelemaan ja sitten hakemaan parempipalkkaista työtä. Joo ehkä toimisi jos olisin nuorempi.
Nyt jos aloitan opiskelemaan niin milloin se naimisiinmeno ja lastenhankinta tapahtuisi.
ap
Mies on selvästikin sitä koulukuntaa, joka hankkii lapset "sitten joskus" eli aikaisintaan 40-vuotiaana. Ei siis sinun kanssasi. Olen pahoillani.
Löytää varmaan sieltä jonkun kauniimman ja nuoremman blondin ja mä tulen olemaan katkera vanhapiika :( Tätä mä pelkään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tulee kylmää kyytiä, mutta ootte jo kolmekymppisiä. Ei ole mitään takeita siitä että pitkä etäsuhde kestää, ja jos miehen ura lähteekin lentoon ulkomailla niin se ei vielä lähivuosina ole tulossa takaisin kuitenkaan.
Puhumattakaan siitä että olet vasta sen eka kumppani. Mies elää nyt vasta henkisiä kaksikymppisiään, mutta sulla alkaa lapsenteon suhteen kello tikittää eikä mies selvästikään tajua, mitä pyytää, jos kuvittelee sun tässä iässä jäävän oottelemaan etäsuhteessa.
Päästä mies elämään nuoruuttaan ja jatka ite eteenpäin.
Haluaako se mies ihan oikeasti niitä lapsia ja juuri sinun kanssa? Teroita tyypin kalloon, ettei naisella ole oikeasti aikaa vitkutella ja mietiskellä kolmikymppisenä, että oiskohan lapsia vai ei. Ei voi jäädä siihenkään ajatukseen, että poks raskautuu heti ensimmäisellä yrityksellä saati ensimmäisen vuoden aikana.
Se on ihan aidosti mietittävä nyt molempien mikä on tilanne ja mitä voidaan tehdä, eikä miettiä jotain entäs-jos-kenties-mahdollisuuksia.
- Onko sinulla mahdollisuutta tai halua lähteä jatko-opiskelemaan? Jos ei, se on ei.
- Haluaako mies sinusta kotirouvan uuteen kotimaahansa? Jos ei, se on ei.
- Onko sinulla mahdollisuus työllistyä uudessa maassa? Jos ehkä, se on ehkä.
- Haluatko naimisiin pian? Jos kyllä, se on kyllä.
- Haluaako mies naimisiin pian? Jos ei, se on ei.
- Onko miehellä mahdollisuutta työllistyä Suomessa? Jos ei, se on ei.
- Haluatko lapsia pian? Jos kyllä, se on kyllä.
- Haluaako mies lykätä lapsien tekemistä? Jos kyllä, se on kyllä.
Älä ap usko sanoja vaan tekoja. Mitä mies on tehnyt sen eteen, että menisitte naimisiin, eläisitte perheenä ja teillä olisi lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millon se mies niitä lapsia haluaa, jos ei parin vuoden sisään? Miettisin sinuna todella tarkkaan, haluatko roikkua tuossa miehessä. Mies ei ymmärrä realiteetteja tai sitten ei halua sun kanssa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaako poikaystäväsi maahan jossa on kauniimpia naisia kuin suomessa?
kyseessä on pohjoismaa, mutta en tiedä. On varmaan paljon minua kauniimpia naisia.
ap
Pohjoismaitten välillä on nopeaa ja halpaa lennellä ristiin rastiin. Ei tuo mikään ongelma ole.
On se jos tavoitteena on perheen perustaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies sanoi ettei kai kukaan nyt mene naimisiin vasta alle kahden vuoden seurustelun jälkeen. Mutta moni hänen kaveripiiristään on jo naimisissa :( Olen poikaystäväni ensimmäinen tyttöystävä, joten ehkä hän haluaa olla varma ennen kosintaa. Itseäni vaan kuumottaa jo ikäni. Emme edes asu vielä yhdessä, kun ensin mies halusi odottaa omaa valmistumistaan. No, nyt sitten hän muuttaakin pois Suomesta kokonaan..
en halua painostaa kosimaan, sillä en halua kenenkään naivan minua painostuksesta. Sen pitää tulla omasta halusta.
ap
Me menimme puolisoni kanssa naimisiin 3 kk tapaamisen jälkeen. Nyt tulee 6 v tänä vuonna.
Kannattaa miettiä, että välittääkö hän sinusta todella. Jos oikeasti välittää, niin kyllä siinä pitäisi jäädä työkuviot kakkoseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee kylmää kyytiä, mutta ootte jo kolmekymppisiä. Ei ole mitään takeita siitä että pitkä etäsuhde kestää, ja jos miehen ura lähteekin lentoon ulkomailla niin se ei vielä lähivuosina ole tulossa takaisin kuitenkaan.
Puhumattakaan siitä että olet vasta sen eka kumppani. Mies elää nyt vasta henkisiä kaksikymppisiään, mutta sulla alkaa lapsenteon suhteen kello tikittää eikä mies selvästikään tajua, mitä pyytää, jos kuvittelee sun tässä iässä jäävän oottelemaan etäsuhteessa.
Päästä mies elämään nuoruuttaan ja jatka ite eteenpäin.
Mua itkettää ja masentaa ihan hirveästi. Mä arvasin, että tulen olemaan yksin koko elämäni.
meen peiton alle itkemään.
ap
Ap. Mene ihan ensiksi nyt pakastamaan munasolujasi. Saat ison painolastin pois harteiltasi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista, ei ollut tarkoitukseni syytellä tässä ketään. Minulle ei olisi ongelma olla kotirouvana, mies kuitenkin tulee tienaamaan ihan kivasti. Mutta hän ei pidä ajatuksesta ja kehottaa minua mieluummin lähtemään opiskelemaan ja sitten hakemaan parempipalkkaista työtä. Joo ehkä toimisi jos olisin nuorempi.
Nyt jos aloitan opiskelemaan niin milloin se naimisiinmeno ja lastenhankinta tapahtuisi.
ap
Mies muuttaa toiseen maahan muttei halua sinua sinne, koska joutuisi jonkun aikaa elättämään sinua. Varaa tähän kyllä olisi ja lapsetkin kannattaisi tehdä kohta puoliin jos niitä haluaa mutta ei, mies käskee sinut opiskelemaan. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Opiskella voi myöhemminkin, lasten tekoa ei yli kolmekymppisenä kannata paljoa venyttää. Eli järkevintä olisi tehdä lapset nyt, jos ei kerran työtäkään sinulle tuolta toisesta maasta löydy. Tämän tajuaa jokainen. Veikkaan, että miehesi haluaa erota. Tai ei ainakaan niitä lapsia halua (ylipäätään tai sinun kanssasi). Miksi hän muuten muuttaisi eikä halua sinua mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies sanoi ettei kai kukaan nyt mene naimisiin vasta alle kahden vuoden seurustelun jälkeen. Mutta moni hänen kaveripiiristään on jo naimisissa :( Olen poikaystäväni ensimmäinen tyttöystävä, joten ehkä hän haluaa olla varma ennen kosintaa. Itseäni vaan kuumottaa jo ikäni. Emme edes asu vielä yhdessä, kun ensin mies halusi odottaa omaa valmistumistaan. No, nyt sitten hän muuttaakin pois Suomesta kokonaan..
en halua painostaa kosimaan, sillä en halua kenenkään naivan minua painostuksesta. Sen pitää tulla omasta halusta.
ap
Tee kuules hänen kanssaan kattava sopimus. Kirjoittakaa siihen kaikki pääasialliset ongelmat mitä parisuhteissa yleensä tapahtuu ja miten lupaatte ongelmatilanteissa toimia.
Jos miehesi katsoo että siitä ei ole hänelle liikaa riskiä niin suostuu lapsentekoonkin ennen kuin on uraa. Sopimukseen myös seksin määrä ja miten saa hoitaa puutetta, elintapojen minimivaatimukset ym. kaikenlainen mitä ei suhteiden kuherrusvuosina tule vielä mieleen.
Hän ei kuullosta umpirakastuneelta joten hän miettii järjellä ja haluaa turvata tulevaisuuden. Kenties hänellä on epävarmuuksia sinun suhteen ja sen vuoksi ei halua "lukittua tulevaisuutta". Sopimuksen rikkomisesta xxxxxx summa tai gangsterin kotikäynti =D
Avioliitto oli aikoinaan sopimus johon liittyi vakaita ja yleisesti ymmärrettyjä velvollisuuksia ja seuraamukset sopimuksen rikkomisesta olivat vakavat.
Nykyään avioliitto ei merkitse yhtään mitään kuin minä, nyt ja toistaiseksi.
Lapsen saaminen on myös miehelle ihana asia. Mutta kun avioero ja pahat pitkälle kantavat ongelmat ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus niin miehet luonnollisesti epäröivät. Olemme uudelaisessa todellisuudessa mikä vaatii uusia ratkaisutapoja.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Mene ihan ensiksi nyt pakastamaan munasolujasi. Saat ison painolastin pois harteiltasi.
Mitä tuo tarkoittaa? Että joku muu sitten kantaisi lapsen sisällään ja synnyttäisi? Varmaan kalista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies sanoi ettei kai kukaan nyt mene naimisiin vasta alle kahden vuoden seurustelun jälkeen. Mutta moni hänen kaveripiiristään on jo naimisissa :( Olen poikaystäväni ensimmäinen tyttöystävä, joten ehkä hän haluaa olla varma ennen kosintaa. Itseäni vaan kuumottaa jo ikäni. Emme edes asu vielä yhdessä, kun ensin mies halusi odottaa omaa valmistumistaan. No, nyt sitten hän muuttaakin pois Suomesta kokonaan..
en halua painostaa kosimaan, sillä en halua kenenkään naivan minua painostuksesta. Sen pitää tulla omasta halusta.
ap
Me menimme puolisoni kanssa naimisiin 3 kk tapaamisen jälkeen. Nyt tulee 6 v tänä vuonna.
Me olemme olleet yhdessä 17 vuotta emmekä ole vielä edes kihloissa ja molemmilla on omat kämpät.
Jos hänellä on väliaikainen homma ja tarkoitus tulla Suomeen, kun saa sopivaa töitä, voisi etäsuhdetta kokeilla. Mutta jos tuo on nyt kohtalaisen pysyvä ratkaisu, kun aloittaa työt siellä, niin tuntemani pariskunnat ovat kyllä muuttaneet yhdessä ja toinen on sitten aloittanut katselemaan millaisia töitä sieltä löytyisi tai opiskelemaan. Kaksi vuotta omasta mielestäni aika lyhyt suhde vielä. Älkää nyt ainakaan naimisiin menkö!
Jossain toisessa vaiheessa, jos olisi suhde, eli olisi pieniä lapsia, niin nyt olisi hyvä vaihe hoitaa niitä kotona. Noin on monilla minun tutuilla ollut.