Äitini on kateellinen jos ostan itselleni asioita
Olen töissä ja jos hän näkee esim uuden puseron päälleni hän muuttuu kateelliseksi. Elää itse tuilla. En tiedä mitä tehdä mutta aina tulee vaivaannuttava olo.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ostaa äidillesi kaikkea kivaa, vaikka puseron. Hän on antanut sinulle elämän ja sellaiset valmiudet että pärjäät tässä elämässä.
Olen ostanutkin silloin tällöinn, jopa työttömänä. Mutta mikä on outoa, hän ei osta mulle koskaan mitään... Ja lainailee vaan rahaa.
En tietenkään teidän asioita ja suhteita tunne mutta ei aina äidit vilpittömästi tahdo hyvää lapsillensa. nauti omasta elämästäsi ja siitä mitä ihan itse olet saanut. Äläkä mieti äiti (manipulaatiota) vaan elä omaa elämääsi, toki ok väleissä vanhempiisi jos mitään traagista ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti Suomeen halutaan vieraita kulttuureja joissa sukulaisten auttaminen kaikessa mahdollisessa on yhtä luonnollista kuin hengittäminen ja tällaista keskustelua ei käydä missään arabian- ym.kielisessä somessa ikinä.
Suomalaiselle oman äidinkin jelppaaminen on kuin tervanjuontia. Kyllä omasta palkasta liikenisi tulojen mukaan myös äidille siivu mikäli tarvetta ilmenisi.
Noo mä olen jelpannut äitiäni aika nuoresta.. sitten ne velat yleensä kertyy päälle 300e eikä pystykään enää maksaa takaisin. Susta ok että menetän rahaa esim 300e vuodessa äidilleni jonka tulisi olla järkevä aikuinen? Nämä siis kun olin työmarkkinatuella..
Missä isäsi on? Kahdestaanko olet äitisi kanssa elänyt? Täytyyhän teidän nyt kyetä keskustelemaan suoraan asioista mihin hän
Ei juo tai polta. Ei vaan osaa elää että ei eläis yli varojen.
Voitaisiinko jo lopettaa työttömien vertaaminen loisiin. Kiitos.
Tuskin on kyse kateudesta tavaroitasi kohtaan. Ehkä on vaan pettynyt , että lapsensa on tuollainen materialisti?
Vierailija kirjoitti:
Voit ostaa äidillesi kaikkea kivaa, vaikka puseron. Hän on antanut sinulle elämän ja sellaiset valmiudet että pärjäät tässä elämässä.ihan kuristaa kurkkua tällaiset kommentit..
Tuo saattaa olla ihan omaa tulkintaas? Mitä jos kysyisit äidiltäs, että hei mutsi ootko sä kade mun puserosta. Veikkaanpa että ei.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin on kyse kateudesta tavaroitasi kohtaan. Ehkä on vaan pettynyt , että lapsensa on tuollainen materialisti?
Olen minimalisti ja harvoin ostan mitään.
Ehkä sun äiti ajattelee, että tuhlaat rahasi turhaan krääsään vaikka järkevämpää olisi vaikka säästää tai käyttää rahasi fiksummin. Oletko holtiton rahankäyttäjä?
Vierailija kirjoitti:
Tuo saattaa olla ihan omaa tulkintaas? Mitä jos kysyisit äidiltäs, että hei mutsi ootko sä kade mun puserosta. Veikkaanpa että ei.
En oo suoraan kysynyt, mutta eikö kateuden aisti?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun äiti ajattelee, että tuhlaat rahasi turhaan krääsään vaikka järkevämpää olisi vaikka säästää tai käyttää rahasi fiksummin. Oletko holtiton rahankäyttäjä?
En vaan järkevä, menee säästöön suurin osa palkastani.
No kyllä mä ymmärrän tuota sun äitiäkin. Mieti kun itseltäsi ei olisi varaa ostaa edes maitopurkkia ja sitten oma lapsi leveilee tavaroillaan. On kuitenkin sut kasvattanut ja elättänyt.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä ymmärrän tuota sun äitiäkin. Mieti kun itseltäsi ei olisi varaa ostaa edes maitopurkkia ja sitten oma lapsi leveilee tavaroillaan. On kuitenkin sut kasvattanut ja elättänyt.
En mä leveillyt, mulla oli vain se uusi pusero päällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo saattaa olla ihan omaa tulkintaas? Mitä jos kysyisit äidiltäs, että hei mutsi ootko sä kade mun puserosta. Veikkaanpa että ei.
En oo suoraan kysynyt, mutta eikö kateuden aisti?
No ei. Siinä voi olla muutakin kuin kateutta. Ehkä sun ei kannata äidillesi esitellä ostoksias.
Ystäväni on ihana, samoin hänen sisaruksena. Hänen vanhemmistaan toinen sairastui työkyvyttömäksi jo paljon ennen eläkeikää, toinen oli pienipalkkaisessa työssä. Lapset haluavat nyt antaa vanhemmilleen takaisin sitä hyvää, mitä ovat vanhemmiltaan saaneet, kukin kykyjensä mukaan. Yksi heistä antaa aikaa ja apua, kuljettaa ja auttaa varsinkin raskaammiksi kotitöissä. Yksi on ottanut vastuulleen paperiasioiden hoitoa, erilaisia hakemuksia, terveydenhoitoon liittyviä asioita. Yksi sisaruksista on paremmin toimeentuleva puolisonsa kanssa. He ottavat isovanhempia mukaan lomille (vain nauttimaan, heidän lapsensa ovat jo teinejä, eli eivät tarvitse lapsenvahteja), mihin heillä ei muuten olisi varaa, vuokramökeille, kylpylälomille ja jopa ensimmäiselle etelänmatkalle. Tai hakevat isovanhemmat kotiinsa muutamaksi päiväksi, valmiiseen pöytään, viettämään yhteistä aikaa. Kaikki tekevät tämän yhteisymmärryksessä, jakavat vastuuta. ihan vain silkasta rakkaudesta. Itse en voi vanhemmilleni mitään apua antaa, molemmat kuolivat jo ennen kuin olin itse kolmekymppinen. Mutta tällaista taustaa vasten, AP, kuulostat todella katkeralta.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä ymmärrän tuota sun äitiäkin. Mieti kun itseltäsi ei olisi varaa ostaa edes maitopurkkia ja sitten oma lapsi leveilee tavaroillaan. On kuitenkin sut kasvattanut ja elättänyt.
Niin, luitko lankaa? Pitääkö mun siis työssä käyvänä nyt kustantaa äitini eläminen? Mä olen jo nuoresta saakka lainaillut hänelle rahaa, ja aina ostellut hänelle juttuja. joten en ihan ymmärrä pointtiasi, mitä pitäisi tehdä? Sen sijaan hän ei osta mulle koskaan edes syntymäpäivä lahjaa.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on ihana, samoin hänen sisaruksena. Hänen vanhemmistaan toinen sairastui työkyvyttömäksi jo paljon ennen eläkeikää, toinen oli pienipalkkaisessa työssä. Lapset haluavat nyt antaa vanhemmilleen takaisin sitä hyvää, mitä ovat vanhemmiltaan saaneet, kukin kykyjensä mukaan. Yksi heistä antaa aikaa ja apua, kuljettaa ja auttaa varsinkin raskaammiksi kotitöissä. Yksi on ottanut vastuulleen paperiasioiden hoitoa, erilaisia hakemuksia, terveydenhoitoon liittyviä asioita. Yksi sisaruksista on paremmin toimeentuleva puolisonsa kanssa. He ottavat isovanhempia mukaan lomille (vain nauttimaan, heidän lapsensa ovat jo teinejä, eli eivät tarvitse lapsenvahteja), mihin heillä ei muuten olisi varaa, vuokramökeille, kylpylälomille ja jopa ensimmäiselle etelänmatkalle. Tai hakevat isovanhemmat kotiinsa muutamaksi päiväksi, valmiiseen pöytään, viettämään yhteistä aikaa. Kaikki tekevät tämän yhteisymmärryksessä, jakavat vastuuta. ihan vain silkasta rak
Eli myönnät, että pitää lainata äidilleni 300e kuukausi?
Äitin ja tyttären suhde on usein haastava. Tosiaan siinä voi olla vaikka mitä muuta taustalla. Äitisi omia huolia, stressiä ja vaikka mitä. Ja se nyt näyttäytyi sua kohtaan kitkeränä käytöksenä. Ei me äiditkään mitään pyhimyksiä olla, vaan ihan tavallisia ihmisiä omine vikoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ostaa äidillesi kaikkea kivaa, vaikka puseron. Hän on antanut sinulle elämän ja sellaiset valmiudet että pärjäät tässä elämässä.ihan kuristaa kurkkua tällaiset kommentit..
Omatuntosi on varmaan muljahtanut kurkkuusi. Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksiia jotka mätänevät hoitolaitoksiin ja kotiinsa ja tässä ketjussa useampi alapeukuttajaesimerkki ja kommentoija siitä minkätyylisiä lapsia heillä on. Elätte kuitenkin onneksenne Suomessa ettekä lähi-idässä jossa tuolla asenteella joutuu kunniamu*han uhriksi.
No nyt tulee niin paksua settiä, että kosahti tämä provo tähän.
Missä isäsi on? Kahdestaanko olet äitisi kanssa elänyt? Täytyyhän teidän nyt kyetä keskustelemaan suoraan asioista mihin hänen rahansa menevät ja ettei sinullakaan ole liikoja rahoja jos äitisi juo ja polttaa ne tms.