Olenkohan tämä enää normaalia, kun en oikeastaan tiedä kuka olen?

Vierailija kirjoitti:

Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti? 

Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin. 

Saatat olla oikeassa. Tänne kirjoittaessani saan jotakin tunnekokemuksia, muuten en. Viimeksi nauroin katketakseni täällä jollekin kommentille ja myös tunsin vihaa. En oikeastaan tee muuta kuin selaa somea ja olen kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sun tilanne? Mielisteletkö ihmisiä ja menet aina muiden mukana kaikessa mahdollisessa jos vain pääset? Miksi et arvosta itseäsi? Minkä ikäinen olet? Sinulla ei ole mitään omaa? Elätkö vain muiden mukana ja muita seuraillen?

Mikä on sun tilanne?

- Ihan normaali kait.

Mielisteletkö ihmisiä ja menet aina muiden mukana kaikessa mahdollisessa jos vain pääset?

- En todellakaan.

Miksi et arvosta itseäsi?

- En kai suoranaisesti näin sanonut. Totesin vain, että tällainen ongelma on, ja miten voin tutustua itseeni.

Minkä ikäinen olet?

- 28v

Sinulla ei ole mitään omaa?

- Persoonallisuudessa varmaan näin.

Elätkö vain muiden mukana ja muita seuraillen?

- Kai se näinkin voi sanoa.

T: AP

Millaisia harrastuksia sinulla on? Mistä tykkäät? Onko sinulla unelmia tai haaveita? Mistä suutut? Mikä tekee sinut iloiseksi? Ja jne. 

Jos et koskaan ole miettinyt itseäsi esim. Mistä pidät tai mitkä on vahvuuksiasi tai heikkouksiasi niin varmasti olet kadottanut itsesi. Hyvä itseluottamus vaatii hyvää ITSENSÄ TUNTEMISTA. Siksi se on itsetunto. Opettele tuntemaan itsesi uudestaan, aloita vaikka siitä millainen olit lapsena ja mieti herättääkö ne enää mitään ajatuksia? 

Tämä itsensä "kadottaminen" on yllättävän yleistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti? 

Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin. 

Saatat olla oikeassa. Tänne kirjoittaessani saan jotakin tunnekokemuksia, muuten en. Viimeksi nauroin katketakseni täällä jollekin kommentille ja myös tunsin vihaa. En oikeastaan tee muuta kuin selaa somea ja olen kotona. 

Niin. Eihän sinulla voi olla mitään itsetuntemusta, jos et tee mitään etkä saa ympäristöltä palautetta mistään. 

Kannattaa hankkiutua addiktioista eroon, ne turruttaa. Aloitus voi olla kurja, kun ainoa tunnekokemus on vieroitusoireet. Eiköhän se siitä kuitenkin.

Mutta siis mitä mun pitää tehdä, että "en ole enää persoonaton, ja hajuton ja mauton"?

Deittailu esimerkiksi on täysin mahdotonta, jos toisesta ei saa mitään "irti".

Onko tämä asia, jota ei sitten voi muuttaa?

T: AP

Vierailija kirjoitti:

Mutta siis mitä mun pitää tehdä, että "en ole enää persoonaton, ja hajuton ja mauton"?

 

Deittailu esimerkiksi on täysin mahdotonta, jos toisesta ei saa mitään "irti".

 

Onko tämä asia, jota ei sitten voi muuttaa?

 

T: AP

 

Hyviä vastauksia sinulla. On vaikea saada kiinni sinusta jos et kerro mikä on suurin ongelmasi tällä hetkellä. Onko se että olet turhautunut itseesi ja elämääsi? Mikä turhauttaa erityisesti? Kerro rohkeasti?

Haluatko sinä muilta kehuja? 

Sinäkö nytten luulet, että koska nyt olen masentunut tai mitä lie, olen tyhjä sisältä, tunnen niin nyt ja olen aina tuntenut? Koska se sopii sun teoriaasi siitä, että olen narsisti? Kun sä et taaskaan vaan ole kuunnellut etkä ymmärtänyt, kerron sulle miten asiat on, mutta et kykene käsittämään. Minkä takia mun pitää kärsiä noin tyhmän ihmisen takia?

Kaikki mun tulevaisuuden haaveeni oli muiden seuraamista, koska sinä narsistina et kyennyt mallintamaan mun psyykettä omaan päähäsi ja siten en voi olla mitään, mitä sanon olevani?

Vierailija kirjoitti:

Millaisia harrastuksia sinulla on? Mistä tykkäät? Onko sinulla unelmia tai haaveita? Mistä suutut? Mikä tekee sinut iloiseksi? Ja jne. 

Jos et koskaan ole miettinyt itseäsi esim. Mistä pidät tai mitkä on vahvuuksiasi tai heikkouksiasi niin varmasti olet kadottanut itsesi. Hyvä itseluottamus vaatii hyvää ITSENSÄ TUNTEMISTA. Siksi se on itsetunto. Opettele tuntemaan itsesi uudestaan, aloita vaikka siitä millainen olit lapsena ja mieti herättääkö ne enää mitään ajatuksia? 

Tämä itsensä "kadottaminen" on yllättävän yleistä. 

Ei se ole varsinaisesti itsensä kadottamista vaan ihminen ei ole täysin oma itsensä koska mielistelee muita, menee muiden mukana eikä tee kuten itse haluaa. Hän tekee kuten itse haluaa mutta se ei oikein toimi pidemmän päälle. Rohkeutta sanoa omat mielipiteet myös muille ja olla omaa mieltä asioista. Ei kuuluisi pelätä konflikteja tai sitä että joku ei pidä aidosta omasta itsestä. Nykyisin on hyvin pinnallisia ihmissuhteita joka saattaa kyllä vaikuttaa asiaan. Kipuilu alkaa kun alkaa kasvukausi jolloin alkaa se vahvistuminen ja silloin kuvioon iskevät tunteetkin monesti hyvin vahvoina. Asioihin vaikuttaa kaikki sisäisetkin haasteet sekä ongelmat. Esimerkiksi näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti? 

Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin. 

Saatat olla oikeassa. Tänne kirjoittaessani saan jotakin tunnekokemuksia, muuten en. Viimeksi nauroin katketakseni täällä jollekin kommentille ja myös tunsin vihaa. En oikeastaan tee muuta kuin selaa somea ja olen kotona. 

Niin. Eihän sinulla voi olla mitään itsetuntemusta, jos et tee mitään etkä saa ympäristöltä palautetta mistään. 

Kannattaa hankkiutua addiktioista eroon, ne turruttaa. Aloitus voi olla kurja, kun ainoa tunnekokemus on vieroitusoireet. Eiköhän se siitä kuitenkin.

Kyllä mä tiedän, kuka olen ja on itsetuntemusta ollut aina, vaikka se ei mene muille perille. Miksi tarvitsisin muita minäkäsityksen muodostamiseen? Etenkään enää tässä vaiheessa? Se nimenomaan on tyhjää, että tarvitsee muita täyttämään. Olisin vaan halunnut olla rauhassa ja saada tehdä mielenkiintoisia asioita, jotka minua ovat aina kiinnostaneet.

Oli aika makea tunne nähdä, että se mistä haaveilin oli tutkinnon ja uuden laitteiston muodossa olemassa, mutta ai niin. Se tulikin mestari sinulta.

Hieman epäselvästi kirjoitin eli se muiden mukana meneminen on kuitenkin itse haluttua. Tämä selvennykseksi.

Olet vääristellyt mut todella epäreilusti ja osoittanut olevasi juuri niin vammainen ihminen, kuin millaisia kerroin vihaavani. Aika ironista.

Vierailija kirjoitti:

Mutta siis mitä mun pitää tehdä, että "en ole enää persoonaton, ja hajuton ja mauton"?

 

Deittailu esimerkiksi on täysin mahdotonta, jos toisesta ei saa mitään "irti".

 

Onko tämä asia, jota ei sitten voi muuttaa?

 

T: AP

Etsi omia kiinnostuksen kohteita. Työstä niitä. Jos käytät vaikka 3 iltaa viikossa johonkin, sinulla on syy olla itsenäisesti ajatteleva. Kerro deitille, että silloin ei sovi, koska teet muuta.

Kun kehität tarpeeksi omia ajatuksia, voit alkaa vaatia niitä muiltakin. Tai valita seurailijan, joka jaksaa hyväksyä sinun kiinnostuksen kohteesi.

Itse en esimerkiksi harrasta juoksua enkä lähtisi lenkille puolison kanssa säännöllisesti. Jos joku harrastaa, voi painostaa puolisoaan samaan tai käydä yksin. Sellainenkin osoittaa persoonallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Hieman epäselvästi kirjoitin eli se muiden mukana meneminen on kuitenkin itse haluttua. Tämä selvennykseksi.

Älä möngerrä. Kaikki mitä halusin oli lähtöisin yksin musta ja olin tekemässä sitä vaikka mulle naurettiin kotona eikä kukaan ymmärränyt. En todellakaan mennyt muiden mukana.

Sä et tiedä mitään siitä, minkä takia mun elämä oikeesti tyssäsi ja keksit mulle loukkaavan ja valheellisen duagnoosin tilalle, koska olet tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti? 

Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin. 

Saatat olla oikeassa. Tänne kirjoittaessani saan jotakin tunnekokemuksia, muuten en. Viimeksi nauroin katketakseni täällä jollekin kommentille ja myös tunsin vihaa. En oikeastaan tee muuta kuin selaa somea ja olen kotona. 

Niin. Eihän sinulla voi olla mitään itsetuntemusta, jos et tee mitään etkä saa ympäristöltä palautetta mistään. 

Kannattaa hankkiutua addiktioista eroon, ne turruttaa. Aloitus voi olla kurja, kun ainoa tunnekokemus on vieroitusoireet. Eiköhän se siitä kuitenkin.

"Olisin vaan halunnut olla rauhassa ja saada tehdä mielenkiintoisia asioita, jotka minua ovat aina kiinnostaneet."

Mikä sinua on estänyt? Sekö ettet ole saanut aikaiseksi vaan esim. jäänyt selailemaan somea? Jos kokee muuten olevansa hajuton ja mauton, ei kuulosta, että on joutunut taistelemaan harrastustensa puolesta? Vai onko? Eli onko vaan jättänyt tekemättä persoonallisia asioita ja nyt ihmettelee, miten saisi deittimarkkinoilla itsestään jotain "irti"?

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti? 

Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin. 

Saatat olla oikeassa. Tänne kirjoittaessani saan jotakin tunnekokemuksia, muuten en. Viimeksi nauroin katketakseni täällä jollekin kommentille ja myös tunsin vihaa. En oikeastaan tee muuta kuin selaa somea ja olen kotona. 

Niin. Eihän sinulla voi olla mitään itsetuntemusta, jos et tee mitään etkä saa ympäristöltä palautetta mistään. 

Kannattaa hankkiutua addiktioista eroon, ne turruttaa. Aloitus voi olla kurja, kun ainoa tunnekokemus on vieroit

Lasauta ittes jo paskaks sillä pistoolillas.

En tiedä kyllä kovinkaan montaa nuorta/aikuista naista jolla olisi hyvin vahvat mielipiteet mistään. Eivät he yleensä politiikkaan ole perehtyneet tai muutenkaan paneudu yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Ulkoiset asiat, ihmissuhteet ja viihdekulttuuri on yleensä heidän sydäntään lähellä eli keskustelut on yleensä sitä mikä on lemppari elokuva tai näyttelijä.