Lue keskustelun säännöt.
Olenkohan tämä enää normaalia, kun en oikeastaan tiedä kuka olen?
29.02.2024 |
Olen koko elämäni ollut sellainen "persoonaton", jos näin voisi sanoa. Pystyn toki tunnistamaan muutaman piirteen itsestäni, mutta en kokonaiskuvaa. Pystyn varmuudella sanomaan vain rauhallisuuden. Kuten monesti olen tätä asiaa pohtinut, niin en oikeastaan pysty edes juuri muuta löytämään.
Mulla ei siis ole mitään omia mielipiteitä, arvoja tai periaatteita. En seiso sanojeni takana, tai mulla ei ole intohimoa. Onkohan mullla sitten joku diagnosoimaton persoonallisyyshäiriö tms.
Pitääkö mun lukea jotain self-help kirjoja, vai miten saan "aukaistua" mieltäni, ja sitä kuka olen?
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on sun tilanne? Mielisteletkö ihmisiä ja menet aina muiden mukana kaikessa mahdollisessa jos vain pääset? Miksi et arvosta itseäsi? Minkä ikäinen olet? Sinulla ei ole mitään omaa? Elätkö vain muiden mukana ja muita seuraillen?
Ystäviltä olen vähän kierrellen koittanut kysyä tätä samaa. Kysyin vahvuuksistani, mutta eivät osanneet oikein sanoa, vaikka ollaan tunnettu kauan. Näin mitäänsanomaton mä olen :(
T: AP
Ei arvoja? Ei hätää, jossain vaiheessa siperia opettaa, ainakin sen mitä ei ainakaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneena kadottaa itsensä...
Masennus sulkee pois sitä kaikkea ja tuo esiin myös kysymyksiä. Masennus on erilaista erilaisilla ihmisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäviltä olen vähän kierrellen koittanut kysyä tätä samaa. Kysyin vahvuuksistani, mutta eivät osanneet oikein sanoa, vaikka ollaan tunnettu kauan. Näin mitäänsanomaton mä olen :(
T: AP
Kerro itse. Huomaan että sinulla on hieman teatteria. Haetko paljonkin huomiota ihmisiltä? Roikutko muissa? Se voi olla aika raskasta. Saatko elämänenergiasi muilta ja jos jäärtt yksin niin masentaa heti helposti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmasti persoonallisuushäiriöinen mutta ei sen paperille laittaminen sinua pelasta. Mitä toivot elämältäsi? Tee omia juttujasi, mikä sinua kiinnostaisi?
Milloin viimeksi nauroit katketaksesi tai pelkäsit kuollaksesi? Milloin ylitit odotukset ja milloin ryssit totaalisesti?
Itsetuntemus edellyttää äärikokemuksia. Nykyihmisen on helppo kadottaa itsensä pumpuliin ja kuplamuoviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esität vähän tyhmempää monesti kuin mitä todellisuudessa olet. Et ole niin epävarma kuin annat ymmärtää. Tekstisi paljastaa jo sen kuinka tietoinen olet itsestäsi sekä toiminnastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pysyviä asioita maailmankaikkeudessa, joten miksi kuvittelet, että mieli/persoona on joku pysyvä asia ja siten olemassa edes?
Et halua ehkä kertoa missä olet hyvä. Miksi kyselet vain muilta? Kerro jotakin itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha ajattelu sotkee pään.
Se johtuu siitä että asioita pitää oikoa ja niin monet johdot menevät helposti sykkyrään. Mitähän siitä seuraa mahdollisesti.
Kuinka monta tuntia päivässä sometat?
Osaatko sanoa ei, vai sanotko liikaa kyllä. Jos joku kysyy jotain, joka ei ole niin oleellista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pysyviä asioita maailmankaikkeudessa, joten miksi kuvittelet, että mieli/persoona on joku pysyvä asia ja siten olemassa edes?
Täysin omituinen kommentti. Ei mitään asiayhteyttä. Tai sitten voi ollakin, tietoa peräti?
Vaihdetaan mieli. Vaihdetaanko persoonasta osa 4? Miltä kuulostaisi tämä hyvä ajatus?
Perheolot ja kasvatus. Voi olla sukuvikakin. Persoonallisuustyyppejäkin jotka tähän sopivat on monia. Meitä kaikkia on monia, emme voi olla mitään muuta kuin mitä olemme. Itsetutkiskelu, itsensä tarkkailu ja itsensä kanssa sinut oleminen on tärkeää: jos et viihdy itsesikään seurassa niin kenen sitten?
Joskus sukututkimusharrastuksen aloittaminen auttaa selvittämään sitä kuka on. Minulla aukesi itsestäni ihan uusia puolia, kun selvisi mistä kaikkialta geenini ovat ja se auttoi jäsentämään sitä kuka olen.