Miksi ihmiset hankkii lapsia?
Mä en vaan ymmärrä. Lapset haisee, niissä on kaiken maailman eritteitä. Lapset itkee ja huutaa. Menee rahaa ruokaan, lääkäreihin sun muuhun. Oot aivan kiinni lapsissa. Kaikki reissut ja ihan arkipäiväinen elämä on hiton hankalaa ja pyörii lasten ympärillä.
En kaipaa tähän yhtään "hei onneks sun ei tarvii hankkia lapsia jos et tykkää"-kommenttia. Oikeasti, vilpittömästi haluaisin tietää, että mitä ihmiset saa lapsista ja onko se todella kaiken ton vaivan, rahanmenon ja eritteiden arvoista?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Juuri tällaiset on niitä oksettavimpia viestejä. Ihan oikeasti en vaan ymmärrä, ja siis ei siinä, ei mun tarvitsekaan. Mutta että joku oikeasti ihastelee jotain lasten kikattelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vela ja tyytyväinen elämääni. Lapsia ei tule se varma asia. Lapset rasite elämälle ja onnelle.
Tiiäkkö kun ketään ei kiinnosta.
Luuletko sitten, että jotakuta kiinnostaa ne sun riekkuvat kakarasi, joita pidät maailman napana ja joille vaadit vimmaisesti huomioita aina ja kaikkialla? Newsflash: EI KIINNOSTA PASKAN VERTAA.
-toinen vela
Ennen kuin annoin lapsen tulolle mahdollisuuden, mietin itsekin tuollaisia asioita, että onko se kaiken vaivan arvoinen. Nyt pienen lapsen äitinä voin sanoa epäröimättä, että hän on parasta mitä minulle on sattunut, se rakkaus omaan lapseen täyttää jotakin primitiivistä tarvetta, jota muut asiat ei täytä. Joku kummallinen onnellisuus ja merkitys on nyt elämällä. Ja elämässäni on paljon muitakin asioita, läheisiä ystäviä, parisuhde, hyvä ammatti ja ura ja kiinnostuksen kohteita. Ei mikään niistä kuitenkaan mene tämän selittämättömän tunteen edelle. Ne oman lapsen eritteetkin melkein tuoksuu hyvältä, sekin taitaa olla aika eläimellistä, niin sitä tuntee omansa 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Tätä on velana vaikea ymmärtää, mutta no kaikki me olemme erilaisia. En vaan tajua miten kenenkään elämä on/olisi tyhjää ilman lapsia, se on mielestäni jopa huolestuttavaa koska sen pienen ihmisen ei pidä olla vanhempiensa elämän sisältö. Monet (huom. Ei kaikki) hankkii lapsia itsekkäästi omaksi ilokseen ja niin saadaan taas yksi sielu tänne pallolle kärsimään 0-100 vuoden ajaksi. Ja miksi? Siksi että minulla olisi sisältöä elämässä.
Ja jos joku tulee tähän kommentoimaan että no mitäs jos omat vanhempasi eivät olisi hankkineet sinua. No sehän olisi se ideaalitilanne ja toivon että niin olisikin käynyt. En pyytänyt päästä tänne kärsimään. On elämässä toisinaan jotain kivaakin mutta tietenkin olisi parempi olla olematta, siitä ei kukaan mitään tietäisi jos minua ei olisi. Kaikkein vähiten minä itse.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin annoin lapsen tulolle mahdollisuuden, mietin itsekin tuollaisia asioita, että onko se kaiken vaivan arvoinen. Nyt pienen lapsen äitinä voin sanoa epäröimättä, että hän on parasta mitä minulle on sattunut, se rakkaus omaan lapseen täyttää jotakin primitiivistä tarvetta, jota muut asiat ei täytä. Joku kummallinen onnellisuus ja merkitys on nyt elämällä. Ja elämässäni on paljon muitakin asioita, läheisiä ystäviä, parisuhde, hyvä ammatti ja ura ja kiinnostuksen kohteita. Ei mikään niistä kuitenkaan mene tämän selittämättömän tunteen edelle. Ne oman lapsen eritteetkin melkein tuoksuu hyvältä, sekin taitaa olla aika eläimellistä, niin sitä tuntee omansa 😆
No nyt löytyi vielä oksettavampi viesti. T. Tuo äsken kirjoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin annoin lapsen tulolle mahdollisuuden, mietin itsekin tuollaisia asioita, että onko se kaiken vaivan arvoinen. Nyt pienen lapsen äitinä voin sanoa epäröimättä, että hän on parasta mitä minulle on sattunut, se rakkaus omaan lapseen täyttää jotakin primitiivistä tarvetta, jota muut asiat ei täytä. Joku kummallinen onnellisuus ja merkitys on nyt elämällä. Ja elämässäni on paljon muitakin asioita, läheisiä ystäviä, parisuhde, hyvä ammatti ja ura ja kiinnostuksen kohteita. Ei mikään niistä kuitenkaan mene tämän selittämättömän tunteen edelle. Ne oman lapsen eritteetkin melkein tuoksuu hyvältä, sekin taitaa olla aika eläimellistä, niin sitä tuntee omansa 😆
Onko se jokin psykoosi mikä toisille tulee ja saa ne kirjoittamaan tällaista? Kyllä ne oman lapset erittee haisee ihan pissalta, kakalta ja oksennukselta. Jos niissä jotain hyvää haistaa niin mielenterveyshoitoon mars.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Eli paskat omasta terveydestä, omasta ajasta, parisuhteesta jne. On se niin mahtavaa sairastaa jatkuvasti, siivota eritteitä ja rojuja, vahtia, komentaa, opastaa, selittää... ja saada palkaksi jotain ärsyttävää kikatusta. Siis tuohan on sairasta. Mieti nyt hetki itsekin ihan järjellä.
"Lapset haisee ja niissä on kaiken maailman eritteitä"
Ihan samat hajut ja eritteet niillä on kuin aikuisillakin... Ei minun lähipiirissäni lapset eroa asiasta ollenkaan. Toki pikkuvauvoille pitää vaihtaa vaippa ja välillä puklauttelevat, mutta se vaihe ei kauan kestä.
Itselläni ei ole lapsia, mutta ymmärrän kyllä miksi jotkut niitä hankkivat. En myöskään vihaa lapsia niin kuin en muitakaan ihmisiä. Onkohan aloituksen kirjoittanut joku normaalista elämästä vieraantunut erakko?
Oma mielipiteeni on, että viattoman lapsen hankinta tähän maailmaan on itsekäs teko.
Koska minä haluan, mutta entä se lapsi joka joutuu elämään täällä, vielä senkin jälkeen kun sinusta aika jättää?
Maailmalla riehuu sota joka todennäköisesti leviää. Suomessa viedään leipä ihmisten suusta. Ei ole työtä, ei toimeentuloa, ja sitten lapsia tähän!? Terveydenhuolto romutetaan, koulutus romutetaan, mutta kun minä minä minä haluan!!!
Itse en pidä lapsista - huom! en sano että vihaan! Sanon en pidä - enkä ole koskaan aikonutkaan sellaista hankkia.
Tiedän etten olisi onnellinen eikä se lapsikaan olisi onnellinen. Olen sen verran vastuullinen etten pakota tänne ketään kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Tätä on velana vaikea ymmärtää, mutta no kaikki me olemme erilaisia. En vaan tajua miten kenenkään elämä on/olisi tyhjää ilman lapsia, se on mielestäni jopa huolestuttavaa koska sen pienen ihmisen ei pidä olla vanhempiensa elämän sisältö. Monet (huom. Ei kaikki)
Olen myös vela ja ymmärrän oikein hyvin. Itse laitan kaikki rahani ja aikani hevosiin. Ilman niitä elämäni olisi tyhjää. Huolestukaa pois vaan, ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Tätä on velana vaikea ymmärtää, mutta no kaikki me olemme erilaisia. En vaan tajua miten kenenkään elämä on/olisi tyhjää ilman lapsia, se on mielestäni jopa huolestuttavaa koska sen pienen ihmisen ei pidä olla vanhempiensa elämän sisältö. Monet (huom. Ei kaikki)
Minua taas huolettaa näkemyksesi elämästä kärsimyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Eli paskat omasta terveydestä, omasta ajasta, parisuhteesta jne. On se niin mahtavaa sairastaa jatkuvasti, siivota eritteitä ja rojuja, vahtia, komentaa, opastaa, selittää... ja saada palkaksi jotain ärsyttävää kikatusta. Siis tuohan on sairasta. Mieti nyt hetki itsekin
Tuon kirjoittaja on täysin elämästä vieraantunut. Suurin osa ihmisistä on terveitä, oli lapsia tai ei. Monelle se oma aika on lasten ja kumppanin kanssa viettämistä. Miksi oma aika olisi hyvää vain kun olet yksin jossain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin annoin lapsen tulolle mahdollisuuden, mietin itsekin tuollaisia asioita, että onko se kaiken vaivan arvoinen. Nyt pienen lapsen äitinä voin sanoa epäröimättä, että hän on parasta mitä minulle on sattunut, se rakkaus omaan lapseen täyttää jotakin primitiivistä tarvetta, jota muut asiat ei täytä. Joku kummallinen onnellisuus ja merkitys on nyt elämällä. Ja elämässäni on paljon muitakin asioita, läheisiä ystäviä, parisuhde, hyvä ammatti ja ura ja kiinnostuksen kohteita. Ei mikään niistä kuitenkaan mene tämän selittämättömän tunteen edelle. Ne oman lapsen eritteetkin melkein tuoksuu hyvältä, sekin taitaa olla aika eläimellistä, niin sitä tuntee omansa 😆
Onko se jokin psykoosi mikä toisille tulee ja saa ne kirjoittamaan tällaista? Kyllä ne oman lapset erittee haisee ihan pissalta, kakalta ja oksennukselta. Jos niissä jotain hyvää haistaa niin mielenter
Sinäpä sen sanoit. Psykoosihan tuo nimenomaan on. Lisääntyjien todellisuudentaju on pahasti hämärtynyt. Mutta koska tuo psykoosi on yleinen, siihen ei puutu kukaan. Päinvastoin veloja pidetään kylminä ja luonnottomina, vaikka velat nimenomaan ovat selväjärkisiä, ja näkevät asian realistisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Lapset haisee ja niissä on kaiken maailman eritteitä"
Ihan samat hajut ja eritteet niillä on kuin aikuisillakin... Ei minun lähipiirissäni lapset eroa asiasta ollenkaan. Toki pikkuvauvoille pitää vaihtaa vaippa ja välillä puklauttelevat, mutta se vaihe ei kauan kestä.
Itselläni ei ole lapsia, mutta ymmärrän kyllä miksi jotkut niitä hankkivat. En myöskään vihaa lapsia niin kuin en muitakaan ihmisiä. Onkohan aloituksen kirjoittanut joku normaalista elämästä vieraantunut erakko?
No kyllä minä vihaan ihan sitä hien ja yrjön hajuista aikuistakin joka vaikka julkisissa tunkee viereen. Ei tarvi olla mikään erakko siihen että myöntää että suurin osa ihmisistä on ällöttäviä. Mutta lapsen saannista oletetaan että etenkin äiti rakastaa yli kaiken sitä puklun pyyhkimistä ja jos ei sitä halua tehdä, sinussa on jotain vikaa. Mutta vauvankakkaa hurmoksessa nuuhkiva on se normaali, jep jep.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Juuri tällaiset on niitä oksettavimpia viestejä. Ihan oikeasti en vaan ymmärrä, ja siis ei siinä, ei mun tarvitsekaan. Mutta että joku oikeasti ihastelee jotain lasten kikattelua?
MIltä tuntuu nauraa rakastamansa ihmisen kanssa? Yhteenkuuluvuuden tunne, voimakas kiintymys, yhteinen nauru vahvistaa kahden ihmisen linkkiä. Tuon tunteen velakin voi varmaan tunnistaa rakastamansa ihmisen suhteen. Sama juttu, ehkä vielä voimakkaampana oman lapsen kanssa. Kun lapsi on hyvin pieni tunteeseen liittyy vahva halu huolehtia pienestä ihmisestä, tarjota sille mahdollisimman hyvä alku elämään.
Etkä toivo, että äitisikin olisi ajatellut samalla lailla sinun pikkulapsiajasta? Ei varmasti koko aikaa, vanhemmuus on raskasta, kyllä, mutta se on syvästi antoisaa, antaa monille ihmisille merkitystä elämään. Kysy vanhukselta mikä on ollut hänen elämässään tärkeintä, hyvin monet mainitsevat lapset ensimmäisenä.
"Minua taas huolettaa näkemyksesi elämästä kärsimyksenä"
No mitä se sitten on? Suurin osa ihmisistä syntyy totaaliseen köyhyyteen, kurjuuteen, rikkinäisiin perheisiin, trauman keskelle, hyväksikäytettäväksi... on sairautta, riitaa, ahdistusta, sotaa, lukematon määrä hirveitä asioita joita vain tapahtuu etkä voi sille itse mitään. Miksi kukaan haluaa tänne väen väkisin lisää porukkaa kokemaan tätä samaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapset ovat aivan ihania. Se vilpitön nauru ja kikatus ja uusien asioiden ihastelu. Ihmisiä parhaimmillaan.
Puhdas molemminpuolinen rakkaussuhde jota harvoin aikuisten välille syntyy.
Lässyn lässyn. Nauruko se korvaa kaiken vaivan, riesan ja rahanmenon? Hitto teillä mammoilla viiraa päässä.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.
Eli paskat omasta terveydestä, omasta ajasta, parisuhteesta jne. On se niin mahtavaa sairastaa jatkuvasti, siivota eritteitä ja rojuja, vahtia, komentaa, opastaa, selittää... ja saada palkaksi jotain ärsyttävää kikatusta. Siis tuohan on sairasta. Mieti nyt hetki itsekin
Miten lapsien saanti on pois omasta terveydestä? Omaa aikaa on taas riittämiin kun lapset aikuisia. Parisuhteesta en ole koskaan välittänyt. Ihan terve olen ollut ei edes flunssaa yli kymmeneen vuoteen. Elämä on eritteitä, niin lapsilla kuin aikuisillakin, joka aukosta jtk tulee. Mitä palkkaa odotat omia lapsiasi hoitaessa?
En koe olevani sairas. Ja oma ammattinikin on hoitsu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietippä itse jos ei hankita,niin voi ihmiskunta olla sadanvuoden päästä melko suppea joukko,no tilaa sitten ainakin on.
Parempi olisikin. 8 miljardia on aivan todella monta kertaluokkaa liikaa.
Kuulutko itse siihen osuuteen, joka on "liikaa"?
Vierailija kirjoitti:
Miks lapset muuten haisee niin pahalta? Onko se vaan se puutteellinen hammashygienia kun vanhemmat ei piittaa vai haiseeko niillä perseetkin?
Nehän ne juuri haisee! Aina vaipat paskassa.
Ehdottomasti korvaa. Lapsia on ihana hoitaa. Minulle se ei ole riesa. Rahaa kuluu mutta on kiva ostaa leluja ja vaatteita. Ilman lapsia elämäni olisi hyvin tyhjää.