Yksin lääkekuurin aloittaminen ja sivuoireiden kestäminen

up

No kyllä sen parisen viikkoa kestää ihan hyvin, vaikka on etova olo ja vähän huimaa. Jos on vaikeita aloitusoireita, niin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Kaikki lääkkeet ei välttämättä sovi kaikille.

Kuulostaa vähän tylsältä vastaukselta, mutta minuutti kerrallaan itse sen kestin. Kannattaa antaa itselleen etukäteen lupa mennä esim. päivystykseen jos olo muuttuu riittävän kamalaksi. En tiedä mistä sairaudesta tai lääkkeestä on kysymys, mutta tajunnan menettäminen pelkästään lääkkeen vaikutuksesta, jos ei liity sairauden oireisiin, kuulostaa melko äärimmäiseltä sivuvaikutukselta. Hyvä että olet saanut diapamia, varsinkin jos tunnistat, että sivuoireiden saaminen voi aiheuttaa paniikkioloa tai vastaavaa. 

Jos kuvottaa tai oksennuttaa, niin yritä syödä usein pieniä annoksia ja sellaista ravintoa joka on helppo syödä, esim. itsetehty smoothie, puuro jne. 

Ite kirjotit että on diapamia , eli käytä sitä sitte

Jos se on yksi mahdollisista sivuoireista, ei se tarkoita, että se koskisi juuri sinua.

Juo hyvin ja osta erilaisia maistuvia ruokia tai välipaloja varastoon, että saat tarpeeksi energiaa jostain. Saattaa olla kuitenkin epätodennäköistä, että vallan pyörtyisit aliravitsemuksesta.

Kyllä se hyvin menee, pidä katse tulevaisuudessa - vähän pidemmällä.

Joka toisesta lääkkeestä mainitaan, että alkuun voi tulla huonovointisuutta. Ei kaikille tule. Diapam varmasti helpottaa oloasi, ja onhan niitä sitten ihan pahoinvointilääkkeitäkin, jos sellaista voi käyttää yhdessä muun lääkityksesi kanssa. Juttele jonkun läheisen kanssa tuntemuksistasi, itseäni ainakin rauhoittaa, kun voin puhua.

Kiitti vastauksistanne.

Tuohon viimeisimpaan, niin en pelkää pyörtymistä aliravitsemuksesta vaan sivuoireena lääkkeestä, kun tulee oksetusolo ja hiki nousee pintaan ja sitten meinaa pyörtyä/valahdan ihan valkoiseksi ja huimaus päällä - mulle on aiemmin tullut vastaavan tyyppisen lääkkeen kokeilemisesta sellaista yhden pillerin jälkeen ja aloittaminen jäänyt siihen, en ole uskaltanut jatkaa pidempään. Toisaalta vuosia sitten pystyin "ajamaan sisään" vastaavantyyppisen lääkkeen, kun huonovointisuus ei mennyt tajunnan rajamaille.

Päivä kerrallaan. Annosta olisi tarkoitus nostaa parin viikon aikana, mutta tuotakaan ei kannata miettiä liikaa, kun alkaa hermostuttaa, että miten hirveää viikkojen kanssa, jospa kävisi niin että ei olisi hirveää - se olisi huojentavaa. Mutta ei voi tietää.

Toivon että menisi ok tai niin, että ei käy mitään liian mitään. 

Jos jossakin vaiheessa huomaa että olo ennustaa pyörtymistä niin sitten kannattaa itse asettua valmiiksi kylkiasentoon lattialle jonkun pehmeän alustan päälle. Siis sillä tavalla kuin ensiapuohjeissa käsketään laittamaan tajuton. Näin mahdollinen oksentelu ei aiheuttaisi pyörtyneenä olemisen aikana vaaratilannetta.

Lattialta ei voi pudota ja siten satuttaa itseään.

Jutteleminen helpottaa joo. Olen sanonut tilanteesta parille läheiselle, mutta asun yksin. 

Selvennyksesi vielä, että en ole siis aiemmin aloittanut tätä lääkettä, vaan vastaavantyyppisen lääkkeen jossa kuitenkin eri vaikuttava aine.

Toivotaan että menisi ok, mutta tarvii vaan ottaa niin, että se on miten on ja sen mukaan sitten. Siis jos huono olo on kestettävissä, niin jatkoon. 

Älä tee siitä noin isoa ongelmaa itsellesi. Olen pitkäaikaissairas sinkku, ja jos kaikkea alkaisi pelkäämään, ei enää uskaltaisi olla yhtään yksin.

Tuolla tuli jo hyviä vinkkejä, eli varaa helppoja välipaloja itsellesi, esim. banaaneita ja vaikka ämpäri lähelle oksennusta varten.

Voit soittaa ystävillesi jos kovin pelottaa.

Minulla oli lääkekuuri, joka maitohappobakteerista huolimatta aiheutti pahoinvointia tunniksi pariksi, kuljin silti aamulla bussilla töihin noin 45 minuuttia suuntaansa. Olen syönyt lääkekuureja ilman mitään huonoa oloa tms mitä on lueteltu. Huvittavin näistä "sivuoireita " on unettomuus, joka lääkkeen haittavaikutukset on joillakin unettomuus, olen miettinyt että onko nuo tosissaan ilmoittanut että aloitin kuurin ja tuli unettomuutta 

Vierailija kirjoitti:

Jos jossakin vaiheessa huomaa että olo ennustaa pyörtymistä niin sitten kannattaa itse asettua valmiiksi kylkiasentoon lattialle jonkun pehmeän alustan päälle. Siis sillä tavalla kuin ensiapuohjeissa käsketään laittamaan tajuton. Näin mahdollinen oksentelu ei aiheuttaisi pyörtyneenä olemisen aikana vaaratilannetta.

Lattialta ei voi pudota ja siten satuttaa itseään.

Hyvä neuvo, ei huh huh, mulla ei tullut mieleen toi riskihomma, mitä tajuttoman oksentamiseen liittyy. Nyt muistui mieleen, kun kirjoitit siitä. Että tossa menee mun mielestä se raja, mitä huonovointisuutta voi turvallisesti sietää ja mitä ei - jos sivuoireena tulee tajun menetystä/pyörtymistä ja oksentelua, niin sitten se on lopetettava. Jos sen sijaan on vielä "hallittavissa" olevaa huonovointisuutta ja vähän huimausta, niin vielä menee, kunhan sivuoireet sitten häviävät.

No, nyt tuli selkiytys rajoihin, täältä palstalta, lääkäri/hoitaja ei ole tällaista ohjeistanut, kun haluavat vaan että kokeiluun. Järki käteen kaikessa. Mikä on kohtuullista ja mikä liiallista. Mikä siedettävää. Toivotaan ettei tarvitsisi mennä sietämisen äärilaitaan ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Älä tee siitä noin isoa ongelmaa itsellesi. Olen pitkäaikaissairas sinkku, ja jos kaikkea alkaisi pelkäämään, ei enää uskaltaisi olla yhtään yksin.

Tuolla tuli jo hyviä vinkkejä, eli varaa helppoja välipaloja itsellesi, esim. banaaneita ja vaikka ämpäri lähelle oksennusta varten.

Voit soittaa ystävillesi jos kovin pelottaa.

 

Yritän, ottaa vaan sen "elämisenä". Pelkään vaan just pahoinvointihommaa ja etenkin jos kestää päivä- viikkokausia, mutta ei pidä ajatella liian pitkälle tai huonosti.

Tosi hyviä vinkkejä ketjussa, kyllä, kiitos kaikille tähän mennessä. Luen muutamia kohtia oikein meditaatiotyylillä :D. 

Mietin vähän samoja. Pitäisi aloittaa lääkitys mut pelkään et tulee joku vakava allerginen reaktio tai tukehdun pilleriin koska olen huono nielemään niitä. Asun yksin eikä ole läheisiäkään joihin olla edes puhelimitse yhteydessä. Eikä koko ajan voisi ollakaan vaikka läheisiä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Mietin vähän samoja. Pitäisi aloittaa lääkitys mut pelkään et tulee joku vakava allerginen reaktio tai tukehdun pilleriin koska olen huono nielemään niitä. Asun yksin eikä ole läheisiäkään joihin olla edes puhelimitse yhteydessä. Eikä koko ajan voisi ollakaan vaikka läheisiä olisi.

 

Hei kanssakokija. :) Pystytkö puolittamaan tabletin? Silleen menee helpommin, ota puolikkaina tai vaikka neljäsosina se pilleri - sama määrä siitä tulee, mutta pienemmissä osin paremmin alas.  

Jos haluat voithan tulla tähän ketjuun juttelemaan tunnoista, jos se auttaisi alkuun. Voidaan molemmat käydä tässä jos pystytään. Okei, kyl tää tästä.

Sympatiaa täältä. T: ap. 

Siis mitä hittoa, sullahan on sitä diapamiakin. Suurin osa joutuu kärvistelemään ahdistuksiensa läpi ilman rauhoittavia, ainakin jos ei halua sekaantua huumehörhöjen katukauppaan.

Eikö muka ole vaihtoehtoja? Eihän siitä mitään tule, jos lääke on pahempi kuin tauti.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä hittoa, sullahan on sitä diapamiakin. Suurin osa joutuu kärvistelemään ahdistuksiensa läpi ilman rauhoittavia, ainakin jos ei halua sekaantua huumehörhöjen katukauppaan.

 

Mun tilanne on hankalampi kuin suurimmalla osalla, kun on alipainoa ja terveyden kanssa muutakin vaikeaa ja rajuja oireita aiemmin, siksi diapamia. Ei mullakaan ollut diapamia vuosia sitten, kun olin itse ns enemmistöä, johon viittaat. 

Mutta juu, onneksi sitä on. Sillä yritetään nyt tehdä hommaa ok:ksi.

Huonoon oloon auttaa syöminen. Smoothiet, juotavat jugurtit, hedelmät, mehujää, ateriakorvikepirtelö... Mikä nyt parhaiten alas menee ja vaikka kello hälyttämään kolmen tunnin välein että muistaa syödä. Ja se syöminen voi olla ihan desi jotakin nestemäistäkin, vaikka kylmää kaakaota jos ei muu mee alas mutta jotakin edes tasaisin väliajoin. Pyörtyminen kuulostaa aika äärimmäiseltä sivuoireelta ja jos huimaa niin keskityt lepäilemään. Voithan vaikka kontata niin et ainakaan kaadu ja lyö päätä. Pyörtyneenä ollaan yleensä sekunteja eli tuskin ihan tajuttomaksi menet. Jos nyt noin äärimmäistä sivuoireita edes tulee.

syö rasvaista ruokaa, siitä saa ainakin energiaa ja elimistö voi ehkä hyväksyä sen paremmin kuin muut ruoka-aineet. Ja kun kyse on vain parista viikosta, niin se aika ei tee hallaa ainakaan elimistölle. Ellei nyt sitten ole jo jotain jonka vuoksi juuri rasvaista pitää välttää.