--TONTUT-- viikolla 3---

Pikkuhiljaa Kpäivät lisääntyy ja alkaa ovisajat lähestymään meistä aika monella. Kiertopäivät 7-11 (noin järjestyksessä pienimmästä isoimpaan) on nyt Mantelilla, Bärchenillä, mulla, Fudgiksella, Essillä ja Äitsyllä. Jokaisella tietysti ihan oma aikataulu koska muna irtoaa mutta tuntemuksia varmaan voi jo olla? Mä en ole huomannut vielä mitään. Itseasiassa vuoto loppui lopulta vasta eilen eli kp7. Olikin kunnon hilloviikko!! Omasta oviksesta sen verran että luulen että se on mulla noin kp17 yleensä. (Olen taas selaillut vanhoja kalentereita ja mähän olen kuumeillut siis aiemminkin niin että on tullut laskeskeltua..)



Sophiella on piinaviikko! Saas nähdä joko viikonloppuna aiot testata? En yllytä kunhan tässä höpötän..



Frankiella on jo ovis takana? Tuliko pupuiltua?



Mikä raskausviikko Callella nyt on menossa?? Oletko kurkistanut onko uuden äitiyspakkauksen kuvat jo kelan sivuilla? 06 pakettihan on todella poikamainen joten luulisi että 07 olis enempi molemmille sopiva. Varsinaisesti kovin tyttömäisiähän ne ei ole koskaan. Vai oletteko törmänneet koskaan? Oli kyl muistaakseni mun tytön pakkauksessa aikoinaan ihana possunpunainen potkuhousu mutta pidin niitä sitte kyl pojallakin!



Nonuli ei kerro kiertopäiviään. Hmm rouva salaperäinen! Joo saat olla!!



Mistä tulikin mieleeni että ollaanko me rouvia vai neitejä?? Joillainhan oli lapsosia ennestään mutta eihän se tietenkään ole mikään tae siviilisäädystä? Eli: oletteko naimisissa?? Mä olen ollut rouva jo öhöm: melkein puoli vuotta! Tulee 26.1 täyteen. Onkohan olemassa mitään puolivuotishääpäivää? Tarvii juhlistaa jos on!



Päivänjatkoja!!



mannarii

Kiitos Mannarii viikonavauksesta!



Täällä ollaan, enkä tiedä joudunko tänään lähtemään vai en. Päiväkotiin jättö oli tänään aivan hirveetä. Poika huusi aivan hirveesti ja mä näin kadulta kuinka se yritti tulla mun perään. Aivan kammottavaa. Soitin päiväkotiin sitten myöhemmin ja oli kuulemma itkenyt koko sisälläoloajan. Sitten oli rauhoittunut, kun oli lähdetty ulos ja oli päässyt omiin rattaisiin istumaan. Pienet itkut kyllä pääsi äidiltäkin. Kamalat syyllisyydentunteet ja kaikki vaikka tiedän, että toi nyt kai on aika tavallista ja loppuu kyllä aikanaan. Mut miten tämmösen kestää joka päivä? Ihan karmeeta vielä senkin takia, et jos mä joudun nyt reissuun lähtemään niin ei varmasti kauheesti asiaa auta.



Nyt mun täytyy lähteä kaupassa käymään. Sorry tällanen kauhee valitusvirsi, mutta on jotenkin kauheen paha mieli.

Äitsy

Kiitos mannarii keskustelun avauksesta jälleen, olet nopea :)



Siviilisäädystä puheen ollen, täytyy tunnustaa että olen vielä neiti-ihminen. Yhdessä ollaan oltu kohta kymmenen vuotta, mutta susipari ollaan. Avoliittoa takana n. 4 vuotta ja kihlausta melkein 8 v. Tämä meidän meininki alkaa olla jo yleinen vitsi kaveripiirissä ja he ovat ystävällisesti alkaneet painostaa, että koska me oikeen meinataan mennä avioon. Meillä ei ole ollut kiirettä, kun koko ajan pukkaa jotain muuta projektia. Ja jotenkin mua ahdistaa massiivisten häiden järjestäminen, enkä ole koskaan uneksinut " päivästä prinsessana" . Kuitenkin mies ja muu lähipiiri toivoo kunnon häitä..pikku dilemma siis. Mies kyllä uhkasi että jos pamahdan paksuksi niin sitten on pakko mennä avioon ennen lapsen syntymää, vaikka vain maistraatissa. Mulla ei ole sillä asialla niin väliä, olin itse jo 7 v. kun omat vanhemmat meni naimisiin.



Niin ja kiitos mannarii tonttujen kiertopäivä kertauksesta! Harmi vaan ettei kukaan ole mun kanssa samoissa päivissä, Frankie taisi olla lähimpänä. Ihmettelen tässä nyt sitten pari päivää että mitä tapahtuu. Luulen että odotan sen testaamisen kanssa yli viikonlopun jos tätiä ei näy. Mutta tosiaan, mulla ei ole kyllä mitään tuntemuksia, ei ainakaan sellaista oloa että olisin raskaana..



äitsy05: Olipas sulla ahdistava kokemus! Hmm..luulen että poika ennen pitkää huomaa että siellä tarhassa on kiva olla, toivottavasti mahdollisimman pian. Kyllä siinä varmaan lapsen persoonallisuus ratkaisee ja ikä tietysti. Mun yhden kaverin lapsi vietiin kyllä tosi pienenä hoitoon ja hän alkoi heti viihtyä kun oli päiväkodin pienin ja sai paistatella päivät pitkät muiden huomiossa :) Tsemppiä teidän perheelle!



Nonuli: Pahoittelut kemiallisesta raskaudesta! Kiva kuitenkin että olet vielä kuvioissa mukana. Ei muuta kun greippimehua kehiin niin alkion kiinnittyminen sujuu paremmin seuraavalla kerralla..Eikös se niin ollut että greippimehu vahvistaa kohdun limakalvoa?



Viikon jatkoja kaikille :) Kiva kun on talvi tullut eteläänkin!

Nopsaan luin teidän loppuviikon, viikonlopun ja tämän päivän kuulumiset. Olen osittain ihan tarkoituksella pysynyt taustalla, osittain vähän pakostakin.

En jaksa nyt enempää ruikuttaa, mutta sydän on ollut huolesta vääränä esikoisen takia. Melkein 2 viikkoa ehtikin olla terveenä, kunnes taas alkoi kuume. Nyt on neljäs päivä meneillään, tänään näyttää jo kuumeettomalta päivältä, joten ehkä huomenna pääsee taas päiväkotiin ja äippäkin töihin (mikäli työpaikka vielä poissaolojen takia on). Nyt jos vielä yksikin kuume tulee, niin sitten mennään johonkin tarkempiin tutkimuksiin..

ÄITSY05: tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu! Meillä oli syksyllä aivan sama tilanne, kun aloitettiin päiväkoti. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin ne aamuitkut helpottuu jossain vaiheessa. Meillä siihen meni kuukausi, jollain menee vähemmän, jolloin vielä enemmän. Mutta sitten alkoi vähitellen sujumaan, ja nyt tiedän varmasti, että jos aamulla joskus itkeekin, niin rauhoittuu ihan varmasti, kun olen päässyt itse nurkan taakse. Välillä se eron hetki voi olla pikkuisella rankkaa, mutta iloksi se pian muuttuu, kun on oppinut luottamaan, että äiti tai isä tulee hakemaan ihan joka päivä. Kärsivällisyyttä ja voimia teille, vaikka pahalta välillä tuntuukin, tiedän. Muista itse olla aina reipas ja iloisesti sanoa heiheit ja päättäväisesti poistua paikalta. Kyllä se siitä, vähitellen!

Voi, NONULI. Luontoäiti on välillä kummallinen, se on elämän tosiasia, eikä sen oikkuja kellekään toivoisi, mutta näillä nyt on mentävä. Voimahalaus! Osaat kuitenkin ajatella positiivisesti, se on hyvä. Nyt rennompi meininki, se on oikea asenne.

Jaa-has. Kai se oma kiertopäivä on nyt laskettava, kun tänne kerran tulin. Odottakaas *hakee kalenterin*. Juu, ovikset tais mennä jo, kai. Oon ollut aina tosi huono tunnistamaan oviksen merkkejä, mutta ensimmäisen lapsen jälkeen luulin vähän osaavani. Oviksen aikaan oli selkeät kivut alavatsassa jommalla kummalla puolella, välillä sattui ihan kunnollakin. Nyt kun kierukka on poistettu, oireet ovat jotenkin olleet taas laimeammat ja täytyy sanoa, että tässä kierrossa en ole tuntenut yhtään mitään. Ihmettelen, olikohan sitä edes? Edelleenkään en aio silti tikutella, ovis on jos on, tulen raskaaksi jos tulen.

SIVIILISÄÄDYSTÄ. Olen puolet elämästäni seurustellut mieheni kanssa, olin siis 16-vuotias kun tavattiin. Hui, mikä aika! Vuosiin on kyllä mahtunut muutama erossaolokin, mutta aina on palattu yhteen. Kihloissa ei oltu päivääkään, muutama kuukausi sitten vietimme 3-vuotis hääpäivää. Rouva-henkilö siis olen!

Piti ihan vaan nopeasti kirjoittaa kuulumiset, mutta menihän tähän taas aikaa. Anteeksi, etten jaksa nyt kirjoittaa kaikille jotain. Yhteisesti siis mukavaa viikkoa! Nyt taitaa kaikilla olla luntakin maassa, mekin saatiin eilen kunnon lumipeite!

Nyt menen syömään täytekakun loput jääkaapista ja sitten päiväunille, kotona kun kerran olen.

Frankie kp18

Ihanaa talvi ja lunta täällä Pirkanmaall,a kunpa pysysisi. Poika hiihteli eilen pihalla isänsä kanssa, sai sukset pukilta.



Olin tänään näöntarkastuksessa ja näkö oli parantunut, määräsi mut silmälääkärille, koska näkö oikeassa silmässä paranee ja vasemmassa tuee jälojunassa, ei kuitenkaan kannata huolestua sanoi, no otin uudet pokatkin kylläkin aivan erilaset mitä olin suunnitteluut. silmälääkäri vasta 10.2 eli uudet lasit saan vasta helmikuussa, en malta odottaa, on sirot pienet mustat.



Mulla kp 7 mutta kuten sanoin en ota stressiä tjot- meininki, nyt just ei yhtään pupuilu edes innosta.

Greippimehusta, juon sitä itse koska olen kuullut että sen avuilla tuntis ovulaation paremmin.



Mä olen parantunut, kolme viikkoa kesti flunssa. ens viikolla vois uskaltaa mennä jumpallekin kolmen viikon tauon jlk, kuolenkohan sinne?



Siviilisääty, rouvana oltu vuodesta 2003 eli kolme vuotta naimisissa sitä ennen edelsi 7 vuoden kihlaus ja kahdeksan vuoden seurustelu eli nyt vappuna tulee 12 yhteistä vuotta, olis siis aika teini vasta 19v kun tapasin mieheni, olen siis 31v ja mieheni 36v. väliin mahtunut jos jonkinlaista kriisiä, 30v-kriisi oli paha enkä tiedä onko edelleenkään ohi, mulla oli sillon ( ja edelleen on ) omakotitalo, vakityö, avioliitto, poika ja farmariauto sillon mietin nyt on kaikki tätäkö tää on , hirvee vapaudenkaipuu ja tylsyydentunne omaa elämää kohtaan. kai se on sitä kun niin nuoresta seukattu ja yhteenkin muutetiin kun oli vasta 20v ja kihlat.





no mitää tänne muuta, poika hoidossa haen sen pväunien jlk.



t. manteli kp7

Meillä oli pojan hoidon aloituksesa juuri tuota samaa syyskuussa poika jäi huutaan ihan kamalsti ja itki koko aamupvän lounaaseen asti mä itkin matkalla kotiin ja mietin miks menin töihin, se itku oli niin raastavaa ja mun sydänät särki. hoitotäti laittoi usein viestiä millon itku loppui.



nyt menee hyvin. poika jää ilosena hoitoon jos itkee se loppuu kun poistun pihasta. kyllä se teilläkin alkaa sujumaan, usko pois.



t. manteli

Ihana lumipeite, viihdyttiin lasten kanssa ulkona jopa pari tuntia, kylä ruoka sitten maistuikin!

äitsyn tunteet voin kuvitella, minä aloin kotihoitsuksi, vähän siitä syystä, että en kyennyt kertakaikkiaan laittamaan lastani hoitoon, ja mun työni olis ollut muuten kolmivuorotyötä, no thanks! nyt elämä on ihan mukiinmenevää, ainakin niin kauan mennään näin, kun oma lapsi/lapset on/ovat pikkusia! Usein kyllä ajattelen, että, jos kaikki hoitavat niinkuin minä niin, miksi en uskaltautuisi...hmm! niin, kaikki helpottuu aikanaan!! Pian se sinunkin vesselisi, juoksee ensimmäisenä hoitajan syliin, ja aloittaa leikit, eikä edes kerkeä sinulle heiluttamaan:))

Fudgis, onko sun lapsella siis, pelkkää kuumetta, vai myös jokin sairaus minkä vuoksi kuumeilee?? lapsen sairastelu on kyllä tosi kurjaa!

Minäkin olen aina joka aamu sormet ja varpaat ristissä, ettei vanhemmat toisi sairaita, nuhaisia lapsia hoitoon:( kurjaa myös sairaalle lapselle " joutua" hoitoon kipeänä, saati, että silloin kaikki muutkin saavat sen!! Ihan kaikilla vanhemmilla ei maalaisjärki toimi:(

Mannarii, susta on tullut oikein tietotoimisto;))) hih! Minä olen neiti-ihminen. Naimisiin piti mennä jo viimetalvena, mutta rahatilanne sitten loppujen lopuksi saneli toisin! Kamala kun on niin naimisissa pankin kanssa, että joutuu synnissä elämään:)) kihloissa on oltu jo vuoskaudet, ja herralle, kun ei sovi vihkiminen maistraatissa, vaan haluaa kunnon häät, mikä tietysti hienoa, haluanhan minäkin, mutta, mutta, kun raha on piukalla!! kyllä me aina niistä haaveillaan, talvihäistä, kun talvi-ihmisiä ollaan!!

Nyt alkoi viimisetkin heräillä, joten heippa!



Nonuli-neiti

Lueskelin tossa eri palstoja ja päätinpä kurkata tännekin ja kas...tajusin että mähän olen TONTTU! Kirjoittelen pääasiassa tonne 3-kuumeilijoihin, mutta ajattelin laittaa jotain tännekin kun, taidan ruveta tätäkin seurailemaan, kun tunnen niinkuin kuuluvani joukkoon. Eli toinen yrityskierto nyt menossa ja kovasti yritystä on. Tosin tän kierron ovis vasta tuloillaan eli yleensä n. 16 päivä. En ehkä kirjoita kovin aktiivisesti, mutta katsotaan...



Ja lyhyt esittely vielä: asustellaan Varsinais-Suomessa, Salon lähellä. Ikää on päälle 30v. niin itsellä kuin miehelläkin ja lapsia on ennestään kaksi, tyttö 2003 ja poika 2004. Vakityöpaikka on, mutta nyt kotosalla lasten kanssa. Jos raskaudun tässä kuussa en mene töihin ennen vauvaa, jos en niin työt kutsuvat kesäkuussa (siis taustalla se, että kuopus täyttää lokakuun lopussa kolme eli vauva saa syntyä lokakuussa tai sitten seuraava " tähtäys" on vuoteen 2008, pari kuukautta estellään rahallisista syistä).



Terkuin Luhtavilla yk 2 kp 10/30

Nopsasti vain piti tulla täällä palstalla käväisemään, mutta oli tullut niin paljon mielenkiintoisia viestejä, että ihan pikaisesti itsekin vastailen.



MANNARII' n viikkoaloitus oli kyllä niin ihanan mukava ja pirtsakka - kiitos siitä! Meitä oviksen odottelijoita näyttääkin olevan monta. Itsellä ei mitään fiiliksiä ole. Viime kierrossa olin limat tunnistavinani, joten nyt jännäilen, tunnistanko tässä kierrossa. Tänä aamuna lämmön mittasin, eikä näyttänyt vielä koholla olevan. Ei sillä, että edes tietäisin, mikä normaalilämpöni tarkalleen on, mutta ei siis vielä yli 37 astetta. En varmaan rupea noita lämpöjä jatkuvasti mittaamaan. Koetan ottaa aika pitkälle mallia teidän tjottailu-meiningistä :)



Vaikka ei kokemusta ole lapsen jättämisestä päiväkotiin, niin toivotan ÄIPPÄ05lle voimia. Onneksi muiden esimerkit voivat kannustaa siitä, että kyllä se aikaa myöten helpottaa!



NONULIlle halaus pettymyksen takia! Onneksi fiiliksesi vaikuttaa kuitenkin nousujohteiselta ja tjottailu-meininki kuulostaa hyvältä. Saanko nyt olla vähän...noviisi...Mikä on kemiallinen raskaus? Tarkoittaako se sitä, ettei hedelmöittynyt munasolu kiinnity? Mistä nimi kemiallinen? Vähän nyt noloilen, kun en tiedä, mutta teiltä kehtaan kysyä.



FRANKIElle todellakin pidän peukkuja, että lapsesi on tervehtymään päin, eikä kuume enää nousisi. Voin vain kuvitella huolesi ja tuskasi. Tsemppiä!



MANTELIi, kiva että silmälääkärikeikka onnistunut. Uudet pokat tuo varmasti mukavasti piristystä. Muista, että otat jumpassa rennosti. Noin pitkän flunssailun jälkeen on tärkeää aloittaa varovasti. Mutta kyllähän sinä sen varmasti tiedätkin, kunhan muistuttelen, ettet innostu liikaa, kun viimeinkin pääset taas jumppailemaan.



Me kaikki nyt seurataan ylijännityksellä SOPHIE77' n piina-aikoja, kun muilla se on vasta edessä :) Plussatuulia++++++++++



BÄRCHENille, CALLE77lle ja ESSI80lle vilkutus.



Gallupiin omalta kohdaltani, että rouvassäätyyn kuulutaan. Jo yli neljä vuotta avioliiton enemmän ja vähemmän auvoista aikaa takana. Naimisiin menoa ennen seurusteltiin kaksi vuotta, josta puoli vuotta kihloissa. Vakaumuksemme takia muutettiin asumaan yhteen vasta naimisiinmenon jälkeen. Ja kyllähän tässä on ehtinyt yhdessä olla - onneksi :)





Fudgis kp9/33 (joka nostaa hattua niille, jotka pystyvät olla kiertopäiviä laskematta! - itse ei siihen pystyisi)





MANNARIIlle vielä, että juhlistakaa ihmeessä tulevaa puolivuotishääpäiväänne - jos ei semmoista juhlaa " virallisesti" ole, niin kehitelkää!

Olin niin oman viestini kirjoittamisen lumoissa, että huomasin viestisi saapuneen vasta näin jälkikäteen :)



Oikein lämpöinen TERVETULOTOIVOTUS tonttuilemaan - kiva, että tonttuja putkahtelee lisää!



Toivottavasti teillä tärppää tässä kierrossa. Iso peukutus sinnepäin " varastoon" jo näin hyvissä ajoin ennen ovista :)



T. Fudgis

Olipa iloinen yllätys, että viikko on alkanut näin suurella viestimäärällä, uusi jäsenkin! Olen itsekin vielä ihan uusi, mutta tervetuloa tietysti minunkin puolestani Luhtavilla!



Mannarii oli tempaissut oikein hauskan aloituksen. Vastataanpa heti siihen oviskysymykseen, kun ovis varmaan ensi viikolla on: joku varmaan muistaakin, että oon ovikseni kanssa ihan pihalla, ainoa merkki siitä on kaiketi (?) joka kuussa naamaani ilmestyvä paukama (onneks sentään ilmestyy eri kohtiin eikä aina samaan!) Tää tietämättömyys onkin se syy siihen, että ne ovistestit otan kokeilukäyttöön tässä kierrossa vaikka monen valitsema tjot vaikuttaakin paljon järkevämmältä ja rennommalta hommalta. No juu, kokeillaan tää yks kierto ja jos vallan pöhköönnyn kyyläämiseen ja tarkkailuun, lupaan lopettaa sen kuin seinään :) En siis koskaan ole merkkaillut mitään kiertoon liittyviä asioita mihinkään, joulukuu taisi todellakin olla ensimmäinen kerta ja siksi olen pihalla.



Sairastumisia tuntuu olevan useampi tässä pinossa sekä tontuilla että tonttujen perheissä, parempaa vointia kaikille ja jaksamista erityisesti pikkusairastajien perheisiin! Kunpa teidän pieni olisi nyt parantunut eikä enää sairastuisi, Frankie.



Äitsylle tsemppiä päivähoitoasiaan. Mullakaan ei ole kokemusta lapsen viemisestä hoitoon, mutta kuvittelen ettei se varmaankaan ole helppoa. Tosin luulen, että se helpottuu ehkä piankin.



Mantelille onnittelut näön paranemisesta! Tuohan on mainiota ja saat vielä uudet sangatkin, mua piristää aina pitkään kun saan jotakin uutta ulkonäköön. Oon varmaan hassu.



Nonuli, ihanaa ettet jättänyt meitä ja olen tietysti pahoillani kemiallisesta raskaudestasi, täältä tulee myöskin virtuaalihalaus sinulle:( Onneksi vaikutat taas kuitenkin pirteämmältä.



Onneksi olkoon Mannarii puolivuotishääpäivän johdosta, kyllähän sitä kannattaa juhlia, tottakai! Gallupiisi vastauksena, että olen vaimoporukkaa. Mekin ollaan oltu miehen kans yhdessä jo kauan.



Hyvää viikkoa kaikille

toivottelee B

Sun kiertopäivätkin istuu hienosti meidän enemmistön päiviin. Ilmiselvä tonttu!



Hauskaa kun niin moni meistä oli pinoutunut heti maanantain kunniaksi.



Voi harmi Frankie toi pienen sairastelu! Onko teillä vakuutus vai oletko yleisellä puolella käyttänyt häntä?

Mun lasten pikkulapsiajoista on jo vuosia mutta silloin sentään sai lapselle lääkäriajan vaikkei itselle saanutkaan. Nykyään ei taida enää kukaan päästä lääkäriin jos ei ole pää kainalossa. Ainakin siis tässä kunnassa on ihan syvältä toi terveydenhuolto! Olenkin päättänyt mennä yksityiselle gynelle raskausajaksi JOS hän ei ole suomalainen tai jos hän on eräs tavallinen terppakeskuslekuri josta olen kuullut yhtä ja toista. En ole kuitenkaan rasisti siitä ei ole kyse. Mulla on huonoja kokemuksia ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Ulkomailla olen kyl saanut oikein hyvää hoitoa. Hitto menee taas sivuraiteille..



Mutta menen kyllä ekalle neuvolalääkärille ihan norm ja tsekkaan tyypin. Tässä iässä voi jo olla kypsästi NIPO!! Sitäpaitsi nyt mesoan varmaan turhaan eikä mun ehkä tarvii mennä mihinkään neuvolaan... Siis jos en raskaudu!! Mut antaa kattoo miten täs lopulta käy! Ainii. Meidän kunnassa on yksi ainoa äitiysneuvolan kätilö! Että jos kemiat ei kohtaa niin siinä sitä ollaan! Kun olin poistattamassa kierukkaa niin kyselin jo vähän alustavasti et kukas täällä on nykyään. On kuulemma tosi mukava ihminen!



Joo Äitsy: niinkuin täältä oletkin jo lukenut niin toivotaan että eroahdistus menis nopeesti ohi. Se ON kyl ihan hirveetä jättää lapsi huutamaan ja itse lähteä pois mutta kun se vaan kuuluu asiaan. Ja ei kai siitä voi mitään haittaa lapsen kehitykselle ym olla?! Vanhempien tehtävähän on " aiheuttaa lapselle pettymyksiä" ja lapsi oppii että kyl se mamma (tai isi) sieltä taas tulee hakemaankin. Mut itke vaan ei siitäkään haittaa ole. Tunteita pitää ja saa näyttää! Halit!!



).( vähän juilii oikealta alavatsasta. Mitään limoja ei ole näkyny vielä. Liian aikaistahan se oliskin. Tunnustan että olen mittaillut lämpöjä taas. Viime kierrossahan mulla nousi lämmöt eli muna irtos. Nyt on vielä alle 37. Mut TJOT TJOT meiningillä siis..



Kello on jo niin paljon etten taida jaksaa enempiä kirjoitella. Täähän on jo kolmas viesti multa muutenkin. Taidan olla yberaktiivinen pinoutuja.

HYV YÖTÄ!



mannarii kp8 yk2

Mihis hiivattiin kaik tontut on hävinneet???

Luhtavilla toivotetaan erittäin tervetulleeksi tonttuihin! P.S. ei täällä yleensä näin hiljasta ole;)



).(klimppejä ja kökkäreitä edelleen...ihan pelottaa katsoa, mitä kamalaa sieltä tulee:(

Päätä särkeee tosi kovasti, olo on vetämätön ja viluinen...nuha tästä nyt sit vielä puuttuukin:(



nonuli

NONULI: mulla on ihan samat tuntemukset. Koko päivän on särkenyt pää, kipu kiertää takaraivosta vasemman sivun kautta silmän taakse. Autolla ajaessa oli jotenkin paha olo ja vatsassa oli jotain ihme poreilua. Ihan kuin raskausoireita, mutta tuskimpa nyt kuitenkaan ihan vielä tässä vaiheessa ;o) Luulosairaaksi en todellakaan rupea! Ja kaiken lisäksi nenästä alkoi pukkaan jotain eritettä. Joten ihan oikeasti kaikki tuntemukset ovat siis alkavaa flunssaa, kääks! No, onneks mulla on tapana sairastaa ne aika vähällä ja nopeasti!

MANNARII, kyselit lääkäriasioista. Esikoisen allergia-asiat on hoidettu yksityisellä, mutta muuten olen käyttänyt häntä aina terveyskeskuksen päivytävällä. Meillä on se tilanne, että sinne pääsee ajan kanssa aina samana päivänä. Ihan hyvää pika-apua ollaan sieltä saatu näissä tavallisissa lastentaudeissa. Tosin nyt jos tämä kuumekierre vielä jatkuu, niin ehdottomasti vaadin päästä tarkempiin tutkimuksiin yksityiselle. Senkin teen terveyskeskuksen lähetteen kautta, niin saa maksusitoumuksen ja säästää pitkän pennin! Ihan kiva kuntaetuus!

LUHTAVILLA: loistavaa, että olet löytänyt tonttupäiseen joukkoomme! Täällähän on ovet aina avoinna, tervetuloa joukkoomme siis!

Nyt poikasen iltapuuron keittoon, onneksi on olemassa mikro (kello näyttää olevan jo aivan liikaa)!

Frankie kp 19

.. nyt pikaisesti juomaan jotain vitamiinipitoista juomaa, pidetään flunssat kaukana meistä! Toivottavasti flunssaoireet menevät yön aikana ohitse!

Ou nou, oltiin jo pudottu toiselle sivulle. Up, up!



Mulla oli eilen niin viddumainen päivä että en pystynyt kirjoittamaan mitään. Olin aamusta asti tosi väsynyt ja kiukkuinen. Meillä on nyt keittiöremontti täydessä käynnissä ja kämppä on kuin räjähdyksen jäljiltä! Kaikenlaista sekoilua on ollut vaikka kuinka paljon, vaikutti jopa siltä että uusi keittiö on tehty väärien mittojen mukaan, mutta homma onneksi selkisi eilen.

Tänään oli heti herätessä paljon pirteämpi olo, että täältä pesee..



Frankie: Toivottavasti teidän esikoinen on jo paremmassa kunnossa!



nonuli: Juu, kyllä meilläkin tuo taloudellinen puoli on myös yksi syy, miksei olla vielä naimisissa. Kuitenkin itse pitäisi kustantaa ainakin puolet hääkuluista ja jotenkin mun mielestä tuntuu hullulta laittaa tuhansia euroja yksiin juhliin. Siis sillä rahalle tekisi vaikka kuinka monta reissua! Haluaisin mennä johonkin ulkomaille parin kaverin kanssa ja pamauttaa siellä naimisiin, voisi yhdistää pienimuotoiset häät ja häämatkan ja olisi todistajatkin omasta takaa. Sellainen järjestely vaatisi kyllä varmaan jonkin verran paperisotaa.



Luhtavilla: Tervetuloa porukoihin! Taidatkin olla ensimmäinen meistä joka yrittää kolmatta lasta, jos oikein muistan..?



Fudgis: Täytyy sanoa että mun mielenkiinto heräsi, kun mainitsit teidän " vakaumuksesta" . Mun mielestä on tosi hienoa, kun meitä on tässä porukassa niin monenlaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla, ja kuitenkin meillä on ainakin tämä yksi yhdistävä tekijä :)



Bärchen: Vai tulee sulle paukama naamaan aina oviksen aikaan, onpas kiva juttu..Johtuu varmaan jostain hormonisysäyksestä joka tulee oviksen aikoihin. Mulla kukkii naama lähinnä menkkojen aikaan. Hienoa että päätit kokeilla niitä ovistestejä, varmaan mielenkiintoista kokeilla tapahtuuko se ovis silloin kun on itse arvioinut. Jostain luin, että ovulaatio voi tapahtua jokaisessa kierrossa eri aikoihin, ettei aina välttämättä samana kiertopäivänä, mutta en tiedä pitääkö se paikkansa. Tietysti kierron säännöllisyys varmasti vaikuttaa. Tulethan meille sitten kertomaan kuinka " tikuttelu" sujuu. Voi olla että itsekin kokeilen niitä testejä jossain vaiheessa.



mannarii: Niistä lääkäreistä, itse olen aina suosinut naislääkäreitä. Kyllä hyviä mieslääkäreitäkin varmasti on, mutta varsinkin gynekologilla käydessä menen ehdottomasti naiselle. Mulla ei ole hirveesti kokemusta ulkomaisista lääkäreistä, mutta yleisestikin olen tähän mennessä sairastellut tosi vähän, ainakin aikuisiällä, että aika vähän olen käynyt missään.



Omaa napaa sen verran että nyt on kp 28 eikä tätiä vielä näkyvissä eikä oikein kunnon oireitakaan. Viime kierrossa oli tässä vaiheessa jo kunnon menkkakivut. On mulla kyllä vähän turvonnut olo ja välillä vähän vihloo, mutta se on sellaista vaimeeta. Toivon että jos täti on tullakseen, niin tulisi jo pian, ettei tulisi mitään pitkää kiertoa. Parasta tietysti olisi jos jäisi kokonaan tulematta ;)



Ei muuta kun tontut vauvantekoa harjoittelemaan, eikös monilla ala jo ovispäivät lähestymään loppuviikosta!?



Viikon jatkoja!

Huisan jännittävät päivät sulla sohvi meneillään! Toivottavasti täti ymmärtää pysyä poissa, hyvältä ainakin kuulostaa! db db db

Olen ihan aidosti onnessani kaikkien plussauksista, mutta tänään koin jotain ihan outoja tuntoja, kun työkaveri ilmoitti, että on 17. viikolla raskaana. Olin iloissani hänen puolestaan, todellakin, mutta samalla jossain syvällä sisimmässäni tunsin jonkun ahdistavan kalvavan. Olen miettinyt tässä olenko kuitenkin salakavalasti katkera, kateellinen vai mitä? Inhottavaa tunnistaa tälläisiä tunteita itsestäni. Siksi aloinkin kirjoittamaan tänne, kun alkoi oikein ahdistamaan omat (piilevät?)fiilikset. En oikein tiedä minne muuallekaan nämä purkaisin. Ärsyttävää.

Syväanalysoin koko ajan mietteitäni. Ehkä olen kuitenkin kovemmassa kuumeessa (siis vauvakuumeessa), kuin olen tajunnut olevanikaan. Toisaalta ajatukseni ovat välillä niin kovin epäileviäkin, jaksanko kahden lapsen kanssa, mitä tästä nyt tulee, tuleeko mitään????

Että tällänen päivä tänään.

Frankie kp 20

Kyllä mieli kirkastui, kun oltiin lasten kanssa 2,5 tuntia ulkona ottamassa valohoitoa. Yleensä jaksettu ulkoilla hikisesti tunti tai puoltoista, kun on ollut niin synkkää ja märkää -ja sekin tylsää ja ikävää! Vaan nyt innostu äitikin leikkimään ja pelaamaan jalkapalloa.



No oikeastaan sitä piti kirjoittamani, että onko meistä tontuista jotain esittelypinoa, en ainakaan löytänyt. Olisi kiva hiukan kuulla teistä muista, että minkäikäisiä ja mistäpäin ja montako lasta ja mitä nyt kukin haluaa kertoa!!!



Sophie taisi viitata siihen, että mä olen ainoa joka haaveilee jo kolmatta, mites te muut onko ekasta haaveilevia -se vasta on jännää...



Frankie mietti että kuinka jaksaa kahden kanssa. Siihen voin kokemuksella sanoa, että aluksi oli rankkaa (mun lapsilla vain 1,5 v. ikäeroa). Mutta kun alun jaksoi (sitten helpotti kun rytmit löytyivät) niin nyt on ihanaa, kun ovat kuin paita ja peppu vaikka eri sukupuolta ovatkin. Ei tarvitse mun paljoa leikkiä, kun keksivät itse tekemistä.

(ja kyllä sen raskaan vauva-ajan jaksaa kun muistaa, että se kestää kuitenkin vain suht lyhyen aikaa).



Kolmaskin me halutaan nyt tähän suht nopeesti että sillekin olis vielä noista vanhemmista leikkiseuraa, tiedetään että alku tulee olemaan raskasta, mutta sitten on helpompaa kun kaikien kanssa voi touhuta suht samoja asioita. Ja kolme mä haluun siksi, että haluan elämää ympärilleni nyt ja tulevaisuudessa ja mun mielestä sisarukset ovat toisilleen kallisarvoisempia kuin mikään muu asia (itsekin toivoisin että minulla olisi enemmän sisaruksia, mutta kiva kun on yksikin).



Ja nyt vielä teille kaikille toista kuumeileville jotka mietitte, että voiko toista lasta rakastaa yhtä paljon kuin sitä ekaa ja viekö toinen esikoiselta osan hänen saamastaan rakkaudesta. Niin olkaa huoletta, KYLLÄ VOI ja EI VIE! (tätä nimittäin itse aikoinani mietin ja tiedän monen muunkin miettineen)



Itselleni ei mitään uutta.Ovulaatiota odotellessa...



Luhtavilla



lyhyt esittely: ikä 33v., kaksi lasta (tyttö 03 ja poika 04), aviomies ja asustellaan Varsinais-Suomessa Salon seudulla

Ylläolevat plussat on tarkoitettu ennen kaikkea Sophie77lle, joka parhaillaan jännäilee, mutta eiköhän me muutkin oteta plussista omamme.



Kiva, että Sophie77n keittiöremppa alkaa näyttää valoisammalta ja pelko keittiön " sopimattomuudesta" paljastui turhaksi. Voi että, on kyllä varmasti tosi ihana päästä sitten kokkailemaan uunituoreeseen keittiöön!



Kyselit vakaumuksestani. Usko on iso(in?) osa elämääni. Mies on uskis kans, joten meille oli selvää seurustelun alusta alkaen säästää seksi avioliittoon. Eihän se helppoa ollut, mutta näin jälkeenpäin olen tyytyväinen, että pysyttiin päätöksessämme. Ollaan vapaasuuntataustaisia.



Bärchenin kuulumisia ovistestailun tiimoilta odotetaan mielenkiinnolla! Mulla ei mitään fiiliksiä sen suhteen ilmassa. Vielä ei ainakaan ole limoja näkynyt. Lämmötkään ei oo yhtään koholla - niitä en kyllä viime kierrossa tarkistellutkaan.



Nonulille ja Frankielle toivon pikaista tervehtymistä! Päänsärky flunssanoireineen ei kyllä kuulosta kivalta :(



Frankiella kiertopäivät on kuitenki semmoset, että voishan ne olla jotain oireilua...?...!...Mut hyvä asenne, ettet aio luulosairastella. Ite kans aattelen niin, että sitten vasta uskoo raskautumiseen, kun oikeasti ekan kerran tuonne vessanpönttöön oksennan tai potkaisun tunnen ;) Vähän ylidramatisointia kyllä, mutta noin niinkuin periaatteessa en haluaisi luulosairastelemaan ruveta.



Kirjoitit, Frankie, noista tuntemuksistasi. KIITOS! Oikeasti helpottaa kuulla, että muutkin kipuilevat samanlaisten juttujen kanssa. KIrjoitinkin aiemmin, että joululomalla kuultiin 4 raskautumisesta. Ja vaikka oikeasti haluan iloita jokaisen puolesta, niin kuitenkin tulee tunnusteltua omia tuntojaan, että olenko sittenkään ihan aidosti iloinen. Luulenpa, että kohdallani kyseessä on suoraan sanottuna kateus. Sitä on/oli vaikea edes itselleenkään myöntää. Mutta koetan oppia paremmaksi ihmiseksi, onpahan tekemistä loppuelämäksi :) Täytyy vaan muistuttaa itselleen, ettei ne muiden lapset ole itseltä pois.



Luhtavilla oli ollut aktiivinen lasten kanssa pihalla - kuulostaa kivalta! Pieni ulkoilu tekisi itsellekin hyvää... Meistä tontuista ei mitään virallista esittelypinoa ole, mutta silloin kirjoittelun aluksi jokainen jotain itsestään kertoi. Voitais varmaan kerrata :)



Eli meikäläinen kuumeilee ekaa, pillerit lopetin joulukuussa ja ekoihin menkkoihin asti mentiin kortsujen kanssa. Vuodenvaihteessa mieskin kypsyi ajatukseen yrityksestä ja nyt siis täysi tohina päällä. Kuume on kova, täytyy myöntää. Yrityksestämme ei tiedä kuin yksi ystäväni täällä ulkomailla. Asutaan siis poissa Suomesta. Keväällä toiveissa palata tuliainen masussa kotomaahan ;) Itsellä ikää 25, mies seitsemän vuotta vanhempi.



Iloista päivänjatkoa tonttusille!



Fudgis kp11/33 yk1

Pitäiskö tehdä joku yhteenveto tonttujen esittelyistä, kuten monilla muilla palstalaisilla näyttäs olevan? Siis joku sellanen luettelo mistä ois helposti luettavissa kaikkien jutskat (esim. nikki, perhe, harrastukset..) perä perään. Joko erillinen pino tai sitten tänne viikkoketjun sekaan jotenkin.. Onko kellään ideoita? Viitseliäisyyttä?