Toisen lapsen syntymä - minne esikoinen synnytyksen ajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Ei mitään tukiverkkoja. Ihan koko elämän kuljette pelkkänä perheenä. Toivottavasti lapset edes kavereita joskus saa. Menitte kenties maistraatissa naimisiin ja todistajina pari kadulla kävelijää? No onneks teillä on toisenne. Onneks on av, vähän kontaktia ulkomaailmaan. 

Meinaatko että ihmisen, jolla syystä tai toisesta ei ole esim lapsuudenperhettä kuvioissa mukana, pitäisi sitten pysyä koko elämänsä yksin, ei oikeutta rakastua ja perustaa perhettä?

Ehkä hän meinaa sitä, että normaalit ihmiset hankkivat ystäviä. Jos muuttavat uudelle paikkakunnalle, niin hankkivat sieltäkin ystäviä. Ja kas kummaa: mitä laajempi sosiaalinen verkosto, niin sitä todennäköisemmin löytyy joku katsomaan lasta siksi aikaa, kun äiti ja isä ovat hankkima

Lähes joka perheessä esikoinen on päivähoidossa. Hoitaja voi viedä lapsen päiväkotiin ihan normaalisti työpäivän ajaksi.

Miksi hankitte toisen lapsen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Ei mitään tukiverkkoja. Ihan koko elämän kuljette pelkkänä perheenä. Toivottavasti lapset edes kavereita joskus saa. Menitte kenties maistraatissa naimisiin ja todistajina pari kadulla kävelijää? No onneks teillä on toisenne. Onneks on av, vähän kontaktia ulkomaailmaan. 

Meinaatko että ihmisen, jolla syystä tai toisesta ei ole esim lapsuudenperhettä kuvioissa mukana, pitäisi sitten pysyä koko elämänsä yksin, ei oikeutta rakastua ja perustaa perhettä?

Ehkä hän meinaa sitä, että normaalit ihmiset hankkivat ystäviä. Jos muuttavat uudelle paikkakunnalle, niin hankkivat sieltäkin ystäviä. Ja kas kummaa: mitä laajempi sosiaalinen verkosto, niin sitä todennäköisemmin löytyy joku katsomaan lasta siksi aikaa, kun äiti ja isä ovat hankkimassa uutta sairaalassa.

 

Va

Kuule, maailmalla asuneena voin vakuuttaa sinulle, että ei todellakaan vain Suomessa ajatella tukiverkosta noin. Monessa maassa se on nimenomaan niin, että tuo on se tukiverkko.

Muutenkin elämänkokemuksesi ja  - anteeksi suoruuteni. - älysi ovat hyvin, hyvin rajallisia.  Ei ole mitenkään epänormaalia, että ihmisillä ei ole sellaiasia ns ystäviä tai tuttavia, joita voisi pyytää hoitamaan edes normaalissa tilanteessa eli ihmisten aikaan tiettynä päivänä yöstä puhumattakaan.  Täällä on jo moneen kertaan selitetty, että vauva tapaa tulla silloin kuin sille sopii minä päivänä tahansa ja mihin kellon aaikaan tahansa. Ja sekin on selitetty, että kaikki eivät loju kotona joutilaina, vaan käyvät töissä, mikä sekin rajoittaa mahdollisuuksia.

Aloittaja on todella fiksu kysyessään muiden kokemuksia. Hänen perheensä ei ole mitenkään poikkeuksellinen, vaan varsin normaali nykypäivänä, ja siksi jmuutkin ovat asiaa joutuneet pohtimaan ja joku saattanut keksiä hyvän ratkaisun.  Näin voisi olettaa, koska lähes poikkeuksetta mediassa on vain esillä juttuja, joissa isä on ollut mukana synnytyksess

Ehkä aloittaja voisi kysäistä asiaa myös neuvolassa tai Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivujen kautta.

Meilläkin esikoinen oli 2v kun nuorempi syntyi, eikä yhtään tukiverkkoja paikkakunnalla. Mutta isäni pystyi hoitamaan esikoista synnytyksen ajan. Kun jouduin sairaalaan ja synnytys oli käynnissä, niin mieheni ajoi 5 tuntia pohjoiseen viemään esikoisen hoitoon ja ehti mukaan kuopuksen syntymään. Muuten olisin synnyttänyt yksin.

Tarvitaanko siinä muita kuin synnytyäjä ja henkilökunta sairaalassa? En minä ainakaan , 3 lasta

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko siinä muita kuin synnytyäjä ja henkilökunta sairaalassa? En minä ainakaan , 3 lasta

Minulle toi turvallisuuden tunnetta kun huoneessa oli joku seurana. Kätilö kävi siellä hyvin harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin esikoinen oli 2v kun nuorempi syntyi, eikä yhtään tukiverkkoja paikkakunnalla. Mutta isäni pystyi hoitamaan esikoista synnytyksen ajan. Kun jouduin sairaalaan ja synnytys oli käynnissä, niin mieheni ajoi 5 tuntia pohjoiseen viemään esikoisen hoitoon ja ehti mukaan kuopuksen syntymään. Muuten olisin synnyttänyt yksin.

 

Ajoi 5 tuntia ?  Hullua 😅

Vierailija kirjoitti:

Oletteko miten paljon aikuisiällä ja perheellisinä joutuneet rakentamaan ystävyyssuhteita? Ei ole kuulkaa kovin helppoa! Ihmisillä on usein jo ne vanhat ystävät ja kaverit, eikä hirveän paljon aikaa tutustua enää uusiin. Jos ei käy sellainen tuuri, että tutustuu toiseen yksinäiseen niin voi oikeasti käydä niin, että sitä asuu paikkakunnalla useamman vuoden ilman että ystävystyy kenenkään kanssa. Tuttuja voi olla, mutta ei ole ihan itsestään selvää että löytyy sellainen ihminen, jolle oman lapsensa voisi hoitoon antaa. Kyllä mäkin mun naapureiden kanssa juttelen, mutta mä en niistä yhtäkään tunne sellaisella tasolla että voisin lapsen antaa heille hoitoon. Me nähdään postilaatikolla ja joskus jos tehdään lumitöitä yhtä aikaa, mutta siihenpä tuo on jäänyt.

Aika helppoa se on ollut. Ihan normaaleihin sosiaalisin taitoihin kuuluu ystävyyssuhteiden luominen. Ensin moikataan naapuria joku aika, sitten vaihdetaan muutama sana neutraaleista aiheista ja tässä välissä ehkä esittäydytään itse, jos sitä ei aiemmin ole tehty, sitten viedään siitä asiaa eteenpäin. Jos itse haluaa ystäviä, niin itse pitää myös olla aloitteellinen.

Vanhempani asuivat naapuritalossa, äitini tuli 10 min kuluttua soitostani vahtimaan nukkuvaa esikoista (kello oli n. 23).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Ei mitään tukiverkkoja. Ihan koko elämän kuljette pelkkänä perheenä. Toivottavasti lapset edes kavereita joskus saa. Menitte kenties maistraatissa naimisiin ja todistajina pari kadulla kävelijää? No onneks teillä on toisenne. Onneks on av, vähän kontaktia ulkomaailmaan. 

Meinaatko että ihmisen, jolla syystä tai toisesta ei ole esim lapsuudenperhettä kuvioissa mukana, pitäisi sitten pysyä koko elämänsä yksin, ei oikeutta rakastua ja perustaa perhettä?

Ehkä hän meinaa sitä, että normaalit ihmiset hankkivat ystäviä. Jos muuttavat uudelle paikkakunnalle, niin hankkivat sieltäkin ystäviä. Ja kas kummaa: mitä laajempi sosiaalinen verkosto, niin sitä todennäköisemmin löytyy joku katsomaan lasta siksi aikaa, kun äiti ja isä ovat hankkima

 huoh.... en ymmärrä miksi pitää ottaa kaikki henkilökohtaisesti ja alkaa haukkua., ehkä se on joku tyypillisen naisen tapa uhriutua.

  mitä tulee älyyni, niin ihan tutkitusti sitä on  reilusti muihin verrattuna ja mitä tulee elämäntaitoihin, niin on sitäkin kertynyt. Osaan olla vaikeissakin tilanteissa ilman että pääsen hengestäni (sitäkin on kokeiltu).

On todellakin epänormaalia, jos ihmisellä ei ole ketään, joka voi tarvittaessa auttaa. No... ehkä se on suomessa normaalia. 

Ja todellakin on niin, että mitä enemmän ystäviä, niin sitä todennäköisemmin siitä joukosta joku on juuri silloin vapaalla, kun tarvitsee apua. Synnytys vielä on sen verran harvinaisempi juttu, että varmasti todelliset ystävät venyvät siinä, jos suinkin voivat ja ovat avuksi. Me ystäväpiirissämme tehtiin yhdelle ystävälle niin, että kun hän mietti miten esikoinen ja koira hoidetaan, kun hän tietää, että synnytykseen lähtö tulee sitten äkkiä, niin tehtiin ystävien kanssa päivystysvuorlista, että synnyttäjällä oli aina vain listalta katsottavissa kuka voi ottaa lapsesta ja koirasta koppia juuri silloin kun täytyy. Eikä tätä olisi voinut tehdä ellei hän olisi itse kertonut  huolestaan löytää lapselle hoitaja, jos todellakin tulee äkkilähtö. 

Että kaikenlaisia juttuja voi onnistua tekemään, VAIKKA ystävät olisivat töissä ja eläisivät aktiivista elämää. Jos siis vain on sitä sosiaalista verkostoa. Tai jos on ollut tarpeeksi fiksu sellaisen hommatakseen.