Toisen lapsen syntymä - minne esikoinen synnytyksen ajaksi?

Isä on jäänyt isompien lasten kanssa kotiin, kun lastenvahtia ei ole saatu. Isovanhemmat eivät halunneet tulla. Ensimmäinen sanoi syyksi, ettei kestä jos joutuisi heräämään yöllä, esim. ovi kolahtaisi kun isä tulisi synnytyksestä kotiin. Toinen ei sanomansa mukaan osaa hoitaa pikkulapsia. Kolmas ei suostunut yöpymään kodissa, jossa on toisessa huoneessa koira, meillä oli siis tuolloin vanha koira josta ei ollut kenellekään mitään harmia. Neljäs ilmoitti, että käy ainoastaan jos synnytän päivällä, tällaistahan ei voinut tietenkään luvata. Kysyin vielä siskoani, mutta vastasi "jaa", eikä palattu koskaan asiaan. Muita niin läheisiä tuttavia ei uudella paikkakunnalla ollut, joilta kysyä ja jotka olisivat olleet riittävän tuttuja lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikaan hävisi? Eikö tosiaan kummallakaan ole sukua eikä ystäviä?

Eipä taida olla. Ei kavereita, ei ystäviä, ei setiä, ei tätejä, ei enoja, ei serkkuja, ei vanhempia, ei kummeja, ei sisaria. Hyvä tosin että kaksi täysin yksinäistä löytäneet toisensa. 

Kannattaa tehdä paljon töitä sen eteen, että hankitte verkostoa. Autatte muita, niin hekin auttavat teitä. Ei ole oikotietä onneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikaan hävisi? Eikö tosiaan kummallakaan ole sukua eikä ystäviä?

Eipä taida olla. Ei kavereita, ei ystäviä, ei setiä, ei tätejä, ei enoja, ei serkkuja, ei vanhempia, ei kummeja, ei sisaria. Hyvä tosin että kaksi täysin yksinäistä löytäneet toisensa. 

Miksi olet noin ilkeä tuntemattomalle ihmiselle, joka ei ole tehnyt sinulle mitään pahaa? Ja vielä monta viestiä.

Vanhemman lapsen kummi tuli hoitamaan kummilastansa. Jouduimme lähtemään yötä myöten synnyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole yhtään sukulaista kuten omia sisaruksia, serkkuja, isovanhempia? Ei ystäviä? 

 

Ei kaikkien sukulaiset asu lähietäisyydellä. Välttämättä ei myöskään ole sellaisia ystäviä, jotka voivat olla hälytysvalmiudessa ja käytettävissä ympäri vuorokauden.

Itsellä ainakin kaikki synnytykset alkoivat aamuyöllä ja etenivät sen verran nopeasti, että hädin tuskin itse ehdin sairaalaan. Ei siinä olisi ollut aikaa hoitajaa odotella. Mies siis jäi kotiin isomman/isompien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole mitään tukiverkkoja niin äkkiä hankkimaan niitä. Vaikea kuvitella ettei olisi ketään joka voisi auttaa tuossa tilanteessa. Ehkä kannattaa katsoa peiliin. 

 

En ole ap, mutta oikeasti ottaisit esim jonkun työkaverin lapsen kotiisi hoitoon muutamaksi päiväksi synnytyksen ajaksi? 

 

Jos esim molemmat vanhemmat ovat ainoita lapsia ja isovanhemmat sen verran iällä etteivät voi hoitaa tai asuvat toisella puolella Suomea tms. Jos myös asutaan eri paikkakunnalla kuin missä on vietetty lapsuus ja opiskeltu, niin voi olla, ettei ketään lapsen läheistä ole saatavilla hoitamaan parin sadan kilometrin säteellä, niin ei kait siinä mikään peiliin katsomisen paikka ole?

No jos ei ketään ole, eletään sen mukaan mitä on. Järkikin sanoo, että isä jää esikoisen kanssa kotiin. 

Ap, jos teillä ei todellakaan ole ketään, kuka voisi olla lapsen kanssa, niin vaihtoehdot on 

- isä jää lapsen kanssa kotiin

- lapsi tulee mukaan synnytykseen (en tiedä onnistuuko tämä kaikissa sairaaloissa)

- palkkaat lapselle hoitajan 

Vierailija kirjoitti:

Otat mukaan tietenkin synnytykseen. Se luo ihan erilaisen yhteyden sisarusten välille. 

Sama muuten pätee miehiinkin vaikka naistenlehdet kaikkea muuta baskaa väittääkin.

Äläs nyt. Ei kaikki suomalaiset miehet ole henkisesti kaksivuotiaan tasolla vaikka sinä oletkin.

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole yhtään sukulaista kuten omia sisaruksia, serkkuja, isovanhempia? Ei ystäviä? 

Ap sanoi aloituksessa, ettei tukiverkkoja ole. 

Eihän teillä sitten muuta vaihtoehtoa ole kuin se, että mies jää hoitamaan lasta kotiin ja sinä päivittelet synnytystietoja hälle sitten puhelimitse

kannattaisi sosiaalisoitua vähän enemmän kyllä...

Meillä toisen syntyessä esikoinen meni miehen siskolle. Kolmosen syntyessä lapset meni anopille. Nelosen syntyessä miehen siskon miesystävä hoito. Vitosen syntyessä mies jäi kotiin hoitamaan ja minä synnytin yksin.

Ihmetyttää onko tosiaan ihmisten noin vaikea ymmärtää ettei ole tukiverkkoja tuohon tilanteeseen? Ei meilläkään olisi. Valtaosa asuu toisella puolella Suomea, osa isovanhemmista on kuollut, lopuilla ystävillä ja sisaruksilla on oma kiireinen elämä, vaativat työt jne, ei ne voi olla kuukautta hälyytysvalmiudessa. Eri asia jos ajankohdan voisi suunnitella ja tietenkin tuurilla voisi joku ehtiäkkin, mutta ei sen varaan voi laskea. Ei meidän lähipiirissä ihmiset ole tyhjänpanttina odottelemassa. En keksi muuta ratkaisua aloittajalle kuin että mies jää lapsen kanssa, niin se on monilla muillakin, joilla ei ole 24/7 isovanhemmat apuna. Jos on rahaa ja haluat jonkun synnytykseen mukaan niin palkkaa doula.

Miksi olette niin vihaisia? Kuka teitä on satuttanut? 

 

On meillä ystäviä ja sukulaisia, mutta he joko eivät osaa hoitaa lapsia, asuvat kaukana tai käyvät töissä. Ei silloin voi tulla tunnissa paikalle keskellä päivää tai yötä. Ihanaa jos teillä on ystäviä jotka tulevat vaikka kesken työpäivän lasta vahtimaan, mutta meillä ei ole valitettavasti sellaista luksusta elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lapsen kummitäti hälytysvalmiudessa ja hän tuli meille, kun lähtö synnyttämään tuli yöllä.

Asuimme silloin kerrostalossa ja samassa rapuissa asui  myös tämä kummitäti, joten hänen oli helppo ja nopea tulla, sekä oli tarpeeksi tuttu lapsellemme.

No mut apn esikoisella ei taida edes kummeja olla. 

Töiden perässä muuttaneena, suku ja kummit voivat olla useamman sadan kilometrin päässä tai jopa kauempana. Toisaalta heilläkin voi olla työnsä, vaikka olisivat samalla paikkakunnallakin. 

-ohis

Mies jää kotiin. Synnyttää voi ihan hyvin yksinkin.

Meillä minun vanhemmat olivat hälytysvalmiudessa, mutta asuivat reilun tunnin ajomatkan päässä. Olivat siihen hetkeen lähimpänä olevat mahdolliset hoitajat. Kolmas lapsi vaan syntyi niin nopeasti, että isä ehti paikalle vasta juuri lapsen synnyttyä. Sairaalaan oli meiltä vielä n. 45min matka. Hyvin selvisin yksinkin. 

Tosi tylyjä kommentteja ihmisiltä, joilla tukiverkot itsestään selvyys. Hävetkää. Työn perässä muutettu, että pystytään itsenäisesti ja kunnialla elämämme elämään niin olisiko pitänyt pakottaa sukulaiset mukaan? Juu ja lapsiakaan ei ole kastettu, koska kukaan ei halunnut auttaa, ei saatu kummeja kun kukaan ei kuulu kirkkoon.

Ap:lle paljon tsemppiä ja toivottavasti keksit ratkaisun. Meillä mummo pääsi onneksi viikkoa ennen sektiota paikalle, mutta vauva päättikin tulla seuraavana päivänä mummon saapumisesta. Isä pääsi yöksi esikoisen luokse kotiin ja jotenkin lapsi myös otti tilanteen ok, koska tiedosti nyt on tosi kyseessä. Asioilla on tapana järjestyä.

Tänään on kierrellyt 1-3 henkilöä ketjusta toiseen kirjoittamassa ilkeästi herkässä tilanteessa oleville ihmisille. He laittavat monta häijyä kommenttia samaan ketjuun, ja tykkäilevät niistä itse. Hämmästyttää, eivätkö he itse ymmärrä, että kommentit kertovat ainoastaan heidän omasta pahasta olostaan ja vaille jäämisestään. Heillä ei ole itsellään yhtään oikeaa ystävää, mukavia sukulaisia eikä mahdollisesti edes työpaikkaa. "Oksentavat" tämän sitten muiden päälle. Niinhän sitä sanotaan, että kevät on hulluille vaikeaa aikaa. En itse välittäisi profiloitua hulluksi kuten nämä käytöksellään tekevät, mutta miten vain.

Mies jäänyt lasten kanssa kotiin. Meillä myös eläimiä hoidettavana niin ei ole vaan voinut lähteä sairaalaan, kun niillekin olisi pitänyt hoitaja saada. Mulla nopeat synnytykset niin seuraavana päivänä olen minäkin jo ollut kotona.

Mies vei minut sairaalaan ja lähti viemään esikoista isovanhemmille. Tai siis isovanhemmat tulivat vastaan ja vaihtoivat nukkuvan lapsen autosta toiseen bensiksen pihalla ja mies tuli sitten luokseni sairaalaan.

Mutta jos teillä ei kertakaikkiaan ole tukiverkkoja eikä mitään mahdollisuutta palkata lapsenvahtia, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että isä jää kotiin lapsen kanssa. Ehdottomasti parempi synnyttää yksin kuin raahata pieni lapsi mukaan sairaalaan pelkäämään.