Kun elämän suurin saavutus on hoikkuus - sukulaistäti ja kommentit
Mikä ihme ihmistä voi vaivata? Suvussani on nainen, noin 65, jonka elämän suurin saavutus on hoikkuus. Hyvä hönelle, hän onkin oikein hoikka ja varmasti mahtuu rippileninkiinsä. Teoriassa hän on ihan normaali ikäpolvensa edustaja, ei paljon kouluja käynyt, mutta ollut kuitenkin ihan mukavissa toimistohommissa. Ongelma on vain siinä, että hön kuvittelee, että muutkin arvioivat kaikkea samalla skaalalla. Ja se näkyy.
Hän kommentoi jatkuvasti muiden pyöristymistä tai hoikistumista. Häät, hautajaiset, ristiäiset. Hänelle on sanottu asiasta, mutta ei mene jakeluun. Onko se Aune lihonut? Olisiko Jaakko vähän laihtunut?
Lähiaikoina yhdessä tilaisuudessa mitta tuli täyteen. Siskontyttöni väitöstilaisuudessa hän ei onnitellut tohtoria, vaan kysyi muka leikillään, että onko karttunut muutakin kuin tietoa he heh. Siskoni mies heitti naisen ulos tilaisuudesta. Ja ennen kuin joku alkaa pitää täällä kehopositiiviset sitä tätä röh röh -pilkkaansa, sukumme lihavin olen minä ja minä olen kokoa 40-42. Siskontyttö on normaalija aivan upea sisäisesti ja ulkoisesti.
Mikä tuota ihmistä voi vaivata?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa. Tämä saattaa tosiaan olla sukupolvikysymys. Meidän pitää pitää huolta, että se loppuu meihin.
Kehon kommentointi voi loppua teihin, mutta muuten tuo suvun v...maisuus on tainut jo tulla jäädäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai vaan haukkua tuota ihmistä? Et taida olla yhtään
Tuskinpa ainakaan siellä juhlissa. Jos on niin torvelo ettei ymmärrä miksi tuli heitetyksi ulos, olkoon yksin ja miettiköön sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallista vanhemmille ihmisille.
Olla käytöstavaton? Niinpä niin.
Se minkä katsotaan lukeutuvan hyviin käytöstapohin, vaihtelee ajan myötä. Ennen oli sallitumpaa kommentoida toisten kehoja tai kysyä nuorelta parilta esim aikovatko nämä hankkia lapsia. Mikähän tänä päivänä normaalilta tuntuva keskustelunaihe on loukkaavaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai
No senkun jättävät sen tädin sitten yksin. Parempi niin. Mutta vähän epäilen tätä. Eiköhän nuo suvun mulkvistit sen kutsu taas pilkattavaksi ja naurettavaksi. Mikään ei vahvista kuin yhteinen pilkan kohde. Tuon asian voisi ratkaista aikuismaisesti ja asiallisesti, vaikkapa keskustelemalla asiasta.
Tämänkin aloituksen pääpointti oli päästä haukkumaan ja levittämään myrkkyä. Ei mikään rakentava lähtökohta ollut. Kyllä se aika pian paljastui ap:n ulostuloista.
Ennen vanhaan tytöt ja naiset opetetiin miellyttämään miehiä, olemaan miesten katseiden kohteena. Tärkeää oli saada ns hyvä aviopuoliso joten naisten odotettiin olevan hoikkia jotta kelpaisivat miehille.
Oma äitini edustaa juuri tätä sukupolvea (syntynyt 45) ja hän myös mielellään arvioi toisia sen perustella, minkä painoinen tämä on...
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa hoikkuus on melkoinen saavutus. Jos se olisi helppoa, niin ei meillä olisi niin paljon lihavia.
Miten niin nykymaailmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai vaan haukkua tuota ihmistä? Et taida olla yhtään
Ai että sielä juhlissa olisi pitänyt alkaa terapioimaan tätsyä :D Ja mitä/minkälaista vertaistukea, kenelle? Sille tädille? Tätsyllehän on sanottu monta kertaa tuosta sen käytöksestä, itsehän se siitä vastuussa on jos ei lopeta piikittelyään. Hakekoot itse apua ongelmaansa koska luulisi sen ymmärtävän mikä mättää, onhan se sille kerrottu. Oikea ratkaisu oli pistää se taksilla kotimatkalle.
Vierailija kirjoitti:
Eivät tuollaiset ole kovin teräviä. Ei mitään koulutusta jne.
Ei ole koulutuskysymys vaan hyvätapaisuus on myös luontaista. Eikä sydämensivistystä opi missään, ellei ole siihen taipuvainen.
Lähisukulaiseni, lähes ysikymppinen, on aina ollut ihana, kuunteleva ja ihan jokaisen positiivisesti huomioiva ihminen.
Koulutus oli kansa- ja kansalaiskoulu sekä kristillinen kansanopisto (en tiedä, kuinka kauan kesti, ehkä lukuvuoden mittainen). Kotonaan maalla oltiin ankaria. Oli jo nuorena tyttönä "piikomassa" parissa-kolmessa ns. hienossa perheessä, joissa oppi herraskaisemmat tavat kattaa pöytä ym. On kertonut paljon niistä ajoista ja senkin, miten tarkka yhden perheen rouva oli kaikesta. Jos piika rikkoi lasin, niin joutui korvaamaan sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdes
T. Täti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on samanlainen. Hän on 78 vuotias. Kaikki pyörii vain hoikkuuden ihannoinnin ympärillä. Arvostellut meitä lapsiaan koko ikänsä. Nytkin taas jouluna osoitti inhottavuutensa ja oli ostanut minulle XXL kokoiset legginsit. Olen kokoa M-L. Vuosia sitten nuori sukulaispoika oli sairastunut syöpään, niin äitini kehui hänelle kuinka oli laihtunut. Hän piti hyvänä asiana, että tämä oli päässyt eroon 30kg ylipainostaan. Poika kuoli vuoden sisällä. Millään muulla ei ole hänelle väliä kuin painolla.
Aikoinaan hoikka ihminen katsottiin ahkeraksi, tehokkaaksi ja terveeksi. Hoikka oli iloinen ja kaikkien kaveri. Hän ei syönyt yksin yhteistä ruokaa. Hoikkuus =nuorekkuus.
Kyllä, näin äitikin kasvatettiin 1950-luvulla. Eikä ollut yksin. Piti olla hoikka, vaalea ja hyvä voimistelemaan. Sillä kuitattiin sodan rujous. Ei ihme, että urheilu- ja olympia-aate oli voimissaan. Hoikka "pääsi " helpommin naimisiin. Ainakin mielikuvissa.
Omistan sen ajan käsityölehden, mikä julistaa mainoksessa "Nyt äiti Xxxx-korsetilla hoikaksi ja pirteäksi!" Tukevuus oli keski-ikäisten saavutettu etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa. Tämä saattaa tosiaan olla sukupolvikysymys. Meidän pitää pitää huolta, että se loppuu meihin.
Kehon kommentointi voi loppua teihin, mutta muuten tuo suvun v...maisuus on tainut jo tulla jäädäkseen.
Näköjään yleistä.
Täti on ns. yksinkertainen ja yksinkertaiset ihmiset ovat usein myös itsepäisiä.
Sekä minun mummini että molemmat vanhempani ovat olleet tarkkoja ihmisten lihomisista.
Kyllä se taitaa olla aika yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai vaan haukkua tuota ihmistä? Et taida olla yhtään
Hah, odotinkin tätä. Mukavaa päivää, tulkitse, kuten haluat. T. Ap
Samankaltaisia kokemuksia täällä!
Itselläni oli juurikin sellaiset vanhemmat, jotka koko lapsuuteni jaksoivat kommentoida kaikkea mahdollista painoon liittyvää hyvin negatiiviseen sävyyn. Muistan oireilleeni syömishäiriölle tyypillisesti jo 10-vuotiaana, joka kärjistyttyään meinasi myöhemmällä iällä johtaa pahimmillaan lapsettomuuteen.
En vain ymmärrä mitkä asiat siellä taustalla saavat ihmisen toimimaan niin.
Vierailija kirjoitti:
Täti taivastelee et eno on TAAS lihonu aivan hirveesti. - mietin, et miten on mahdollista muka aina olla lihonu aivan hirveesti?
Katsoo mun mahaa inhoten.
Tärkeetä olis olla tosi laiha. Itse ei syö juuri mitään, juo vaan lonkeroa, on kuiva käppänä 79v. Kehuu et miten mahtuu teinivaatteisiinsa.
Tollaselle voi sanoa, että sä mitään hoikka ole, lihaksesi vain ovat surkastuneet ja ikivanhuuttasi olet pelkkiä luita ja jänteitä.
Kohteliaisuuteen vastataan vastakohteliaisuudella. :D
Olen itse jo sen verran vanha, että tiedän hyvin, ettei ihmisen luonne miksikään muutu pelkästään ikääntymisen takia.
Joidenkin ilkeys, jota on saanut pidettyä kurissa nuoruuden voimissaan, saatetaan päästää vanhempana valloilleen kunnolla, kun on sitä iän tuomaa "arvokkuutta", joka oikeuttaa olemaan sensuroimatta "suorapuheinen" (=rajaton).
Vierailija kirjoitti:
Varmaan autismia. Siihen voi joskus liittyä syömishäiriöt/pakkomielteinen suhtautuminen ruokaan, painonhallintaan. Eikä taida oikein ymmärtää sosiaalista kanssakäymistä kun töksäyttelee tuollaisia.
Sen verran harvinaista suhteutettuna vaihtoehtoihin, että täti on a) moukka, b) ilkeä, c) ajattelematon, d) tottunut tällaiseen puheeseen pienestä pitäen, eikä tajua, ettei oo ok, e) mikä hyvänsä muu kuin autisti tai f) mikä hyvänsä muu syy, miksi ei ymmärrä sosiaalista kanssakäymistä, että en pistäisi panoksia autismi-kortin varaan.
En tiedä, onko tuo "syömishäiriöt/pakkomielteinen suhtautuminen ruokaan, painonhallintaan" autisteilla juurikaan yleisempää kuin neurotyypillisillä. Se kyllä näyttäytyy ulospäin heillä enemmän kuin muilla, kun ovat muutenkin "suurennuslasin alla", ihmiset kiinnittää huomiota erikoisiin asioihin heissä herkemmin kuin Virtasen Penassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallista vanhemmille ihmisille.
Olla käytöstavaton? Niinpä niin.
Se minkä katsotaan lukeutuvan hyviin käytöstapohin, vaihtelee ajan myötä. Ennen oli sallitumpaa kommentoida toisten kehoja tai kysyä nuorelta parilta esim aikovatko nämä hankkia lapsia. Mikähän tänä päivänä normaalilta tuntuva keskustelunaihe on loukkaavaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?
Ei fiksut ja hienotunteiset ihmiset ennenkään udelleet.
Kun olin lapsi (50-60-luvuilla), sanottiin aina, että "uteliaisuus ei kuulu sivistykseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai
Ei vaan tämä aloitus. Puhun tästä aloituksesta. Ap on ihan samaa sarjaa tuon sukulaistädin kanssa.
Varmaan autismia. Siihen voi joskus liittyä syömishäiriöt/pakkomielteinen suhtautuminen ruokaan, painonhallintaan. Eikä taida oikein ymmärtää sosiaalista kanssakäymistä kun töksäyttelee tuollaisia.