Kun elämän suurin saavutus on hoikkuus - sukulaistäti ja kommentit
Mikä ihme ihmistä voi vaivata? Suvussani on nainen, noin 65, jonka elämän suurin saavutus on hoikkuus. Hyvä hönelle, hän onkin oikein hoikka ja varmasti mahtuu rippileninkiinsä. Teoriassa hän on ihan normaali ikäpolvensa edustaja, ei paljon kouluja käynyt, mutta ollut kuitenkin ihan mukavissa toimistohommissa. Ongelma on vain siinä, että hön kuvittelee, että muutkin arvioivat kaikkea samalla skaalalla. Ja se näkyy.
Hän kommentoi jatkuvasti muiden pyöristymistä tai hoikistumista. Häät, hautajaiset, ristiäiset. Hänelle on sanottu asiasta, mutta ei mene jakeluun. Onko se Aune lihonut? Olisiko Jaakko vähän laihtunut?
Lähiaikoina yhdessä tilaisuudessa mitta tuli täyteen. Siskontyttöni väitöstilaisuudessa hän ei onnitellut tohtoria, vaan kysyi muka leikillään, että onko karttunut muutakin kuin tietoa he heh. Siskoni mies heitti naisen ulos tilaisuudesta. Ja ennen kuin joku alkaa pitää täällä kehopositiiviset sitä tätä röh röh -pilkkaansa, sukumme lihavin olen minä ja minä olen kokoa 40-42. Siskontyttö on normaalija aivan upea sisäisesti ja ulkoisesti.
Mikä tuota ihmistä voi vaivata?
Kommentit (102)
Itselläni oli teininä syömishäiriö, äitini sanoin "temppuilin ruualla". Kun muutin pois kotoa, joka kerta kotona käydessäni isäni aivan ensimmäiseksi kommentoi painoani, aina olin joko laihtunut tai lihonut hänen mukaansa. Loppui vasta, kun aloin itse joka kerta vastaukseksi kertoa hänen lihoneen.
Ja vanhempani eivät todellakaan olleet itse hoikkia, eivätkä myöskään matalasti koulutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole sinut oman kehonsa kanssa.
Nimen omaan on, mutta ei muiden kehojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Ap jatkaa. Tämä saattaa tosiaan olla sukupolvikysymys. Meidän pitää pitää huolta, että se loppuu meihin.
Hän ei ole tohtori itse ilmeisesti. Ainoa asia, jonka hän hallitsee on oma paino. Kateus on kavala tauti.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on suvussa tuollaisia naisia.
Olen vakavan anoreksian sairastanut ja edelleen toivun. Jouduin tekemään hankalan päätöksen ja jättämään viime vuoden jouluvierailun isoäidilleni välistä koska tiesin jo etukäteen mitä on tulossa. Hän kutsuu syömään mutta sitten on aina kommentoimassa omia annoskokojaan ja puuttuu muidenkin syömisiin. Aina jotain sanomista omasta tai toisten painosta. On itse ihan hoikka, mutta silti tekee draamaa yhdestä "ylimääräisestä" pikkuleivästä kahvin kanssa
"Oi kehtaankohan tätäkään syödä kun tässähän vallan paisuu". Huoh.
Siis miksi jätit jouluvierailun välistä? Jäi epäselväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Hyvä, välit poikki vain! Ihan kuten alkoholisteihinkin.
Miksi tätä haaskaa kutsutaan kaikkiin juhliin? Ja vielä sen jälkeen kun on kieltäytynyt kuuntelemasta muiden toiveita ja jatkaa painopuheitaan?
Jatkaahan niin kauan kuin te mahdollistatte. Joko ette kutsu tai sitten ulosheitto kun jutut alkaa.
Sillä on surkee elämä. Voi raukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Onko ymmärtänyt syyn ulosheitolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on suvussa tuollaisia naisia.
Olen vakavan anoreksian sairastanut ja edelleen toivun. Jouduin tekemään hankalan päätöksen ja jättämään viime vuoden jouluvierailun isoäidilleni välistä koska tiesin jo etukäteen mitä on tulossa. Hän kutsuu syömään mutta sitten on aina kommentoimassa omia annoskokojaan ja puuttuu muidenkin syömisiin. Aina jotain sanomista omasta tai toisten painosta. On itse ihan hoikka, mutta silti tekee draamaa yhdestä "ylimääräisestä" pikkuleivästä kahvin kanssa
"Oi kehtaankohan tätäkään syödä kun tässähän vallan paisuu". Huoh.
Siis miksi jätit jouluvierailun välistä? Jäi epäselväksi.
Saisiko tähän vastauksen?
Sitä vaivaa yksinkertaisuus ja käytöstavattomuus. Älkää olko tekemisissä jos hän aina ilkeilee.
Nykymaailmassa hoikkuus on melkoinen saavutus. Jos se olisi helppoa, niin ei meillä olisi niin paljon lihavia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallista vanhemmille ihmisille.
Teidän suvussanne ja tuttavapiirissänne.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on samanlainen. Hän on 78 vuotias. Kaikki pyörii vain hoikkuuden ihannoinnin ympärillä. Arvostellut meitä lapsiaan koko ikänsä. Nytkin taas jouluna osoitti inhottavuutensa ja oli ostanut minulle XXL kokoiset legginsit. Olen kokoa M-L. Vuosia sitten nuori sukulaispoika oli sairastunut syöpään, niin äitini kehui hänelle kuinka oli laihtunut. Hän piti hyvänä asiana, että tämä oli päässyt eroon 30kg ylipainostaan. Poika kuoli vuoden sisällä. Millään muulla ei ole hänelle väliä kuin painolla.
Aikoinaan hoikka ihminen katsottiin ahkeraksi, tehokkaaksi ja terveeksi. Hoikka oli iloinen ja kaikkien kaveri. Hän ei syönyt yksin yhteistä ruokaa. Hoikkuus =nuorekkuus.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallista vanhemmille ihmisille.
Olla käytöstavaton? Niinpä niin.
Kuten joku sanoi: sukupolvijuttu. Joskus se tosiaan tietyissä piireissä oli erityinen meriitti olla hoikka. Jos tuokin täti on kuullut vaikkapa suvun naisilta tuollaista puhetta, se on jäänyt päälle. Ei ymmärrä että tuo ei ole ok, luulee, että tuo on jotain tavanomaista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluan tietää miten tämä ulosheittäminen tapahtui ja mitä täti siihen sanoi, miten reagoi. Ootteko olleet yhteydessä sen jälkeen?
Psyykessäshän tädillä häiriöitä, eihän normi ihminen elä elämäänsä jonkun painon ja hoikkuuden mukaan.
Ihanaa, tännehän on tullut postia! Mies tilasi taksin ja saattoi tätsyn ulos 😁. Eleettömästi, ilman mekkalaa (sikäli siis tuo ilmaisuni heitti ulos oli enempi symbolista). Jälkikäteen sukulaisnainen on ollut tosi loukkaantunut ja välit ovat viileät. En tiedä, kuinka tästä toivutaan ja saadaanko syödä kesällä äitini synttärikakut ilman kommenttiraitaa.
Oliko tarkoitus ymmärtää tädin käytöksen taustoja, miettiä yhdessä rakentavaa ratkaisua, hakea vertaistukea jne vai vaan haukkua tuota ihmistä? Et taida olla yhtään parempi. Varmaan olette kaikki selän takana saaneet hyvät naurut! On teillä ihana suku! <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallista vanhemmille ihmisille.
Voi liittyä vanhenemiseen niin, että vanhan ihmisen mielen kuva tutusta ihmisestä on jostain nuoruudesta, ja huono muisti saa aina näkemään kuin uusin silmin.
Siinä sitten verrataan normaalia elämän muuttamaa aikuista johonkin mielikuvien langanlaihaan tyttöön tai honteloon poikaan.
Silkkaa ilkeyttä tuollainen on.
TÄstä tuli mieleen, että Ex mies jonka kanssa olin 18 vuotta, sanoi joka talvi kun menimme hiihtämään (en tiedä miksi suostuin hänen painostukseensa) että olen lihonut viime talvesta. Mietin vaan, että jos olin lihonut 17 vuotta näkyvästi, niin mitenkä se ei näkynyt vaaalla? Tarkoitus oli vaan hajottaa minun itsetuntoni ja että olisin itkukurkussa koko reissun. Voisi taas esittää kuinka itse on erinomainen. Miksi jankata jotain sellaista, mikä ei ole edes totta. Yrittää siis saada toinen uskomaan.