Onko Oasis hyvä bändi mielestänne?
Tämän perusteella kyllä on, vähän jopa yllätyin:
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaisuus oli tässä se juttu ja siksi se resonoi erityisesti briteissä niiin kovasti.
Blur oli taas keskiluokan bändi ja ehkä siitäkin syystä ysärillä oli biiffiä näiden bändien välillä.
Nythän kaikki on sovittu ja no hard feelings.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaisuus oli tässä se juttu ja siksi se resonoi erityisesti briteissä niiin kovasti.
Blur oli taas keskiluokan bändi ja ehkä siitäkin syystä ysärillä oli biiffiä näiden bändien välillä.
Nythän kaikki on sovittu ja no hard feelings.
Minun on pakko myöntää, että rakastan myös Bluria. Mutta koska olen itse lähtöisin työväenluokasta, olin aina Oasiksen kannalla. Biisit on molemmilla kovia.
Antakaa aikakone jolla lentää vuoteen 1995, silloin oli kaikki maailmassa paljon paremmin.
Veljekset oli aivan törkeitä käytökseltään ja naisia kohtaan. Ihan me too kamaa ja White trashia.
En lämmennyt jostain syystä bändille aikoinaan, ehkä ne nyt kuulostaa paremmalle. Verve ja Suede puhutteli enemmän silloin ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
En lämmennyt jostain syystä bändille aikoinaan, ehkä ne nyt kuulostaa paremmalle. Verve ja Suede puhutteli enemmän silloin ja nyt.
Sama juttu. Mutta kun kuuntelin Oasiksen ekan ja tokan uudelleen, niin oli myönnettävä että todella hyviä levyjä.
Olisivatpa dumpanneet Liamin. Noel oli ihan kelvollinen laulaja, mutta Liamin honotus oli rasittavaa. Eli en ollut fani. Kaksi suosikkibiisiä minulla sentään niiltä on, Wonderwall, vaikka onkin Liamin laulama, ja myöhäisempi Falling Down.
Ja "vaikutteiden ottamista" harrastivat muiltakin kuin vain Beatleseilta. Mm. Morning Gloryn bassoriffi on R.E.M.in The One I Lovesta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Makuasioista ei sinänsä kannata kiistellä. Oma kommenttini on VMP.
Sama, ehkä tuo pääkaksikko oli niin ällö.
Silloin oli kova vastakkainasettelu Blur vs. Oasis. No, nyt olen löytänyt Bluria ja ihan supercooleja biisejä noilla mm Barbaric. Ja Albarnin myöhemmät tekemiset. Mutta as said, makuasioita.
Verkkaritakissa Saksan lipun värit eks ollu?
Vierailija kirjoitti:
Olisivatpa dumpanneet Liamin. Noel oli ihan kelvollinen laulaja, mutta Liamin honotus oli rasittavaa. Eli en ollut fani. Kaksi suosikkibiisiä minulla sentään niiltä on, Wonderwall, vaikka onkin Liamin laulama, ja myöhäisempi Falling Down.
Ja "vaikutteiden ottamista" harrastivat muiltakin kuin vain Beatleseilta. Mm. Morning Gloryn bassoriffi on R.E.M.in The One I Lovesta kotoisin.
Höpsis. Liam oli vuosina 1994-1998 ihan ylivoimainen ääneltään ja asenteeltaan. Juuri sellainen kuin rock-tähden kuuluukin olla.
Mulle Oasis on lopulta vain yksi ysärin brittipop-bändeistä. Sieltä löytyy paljon kovaa kamaa, mm. Oasiksen pari ekaa levyä, mutta lopulta Radiohead on ainoa, joka todella nousi musiikillisesti kirkkaasti oman kontekstinsa yläpuolelle.
Sattumoisin olen tässä viimeisen vuoden aikana kuunnellut läpi noita 90-luvun brittilevyjä (Oasiksen ja Radioheadin lisäksi ainakin Blur, Pulp, Manic Street Preachers, Suede, Travis) ja vaikka kaikki tekivät ysärillä erinomaisia levyjä, on OK Computer ainoa, jota voisi kutsua ajattomaksi mestariteokseksi. Ei häpeä vertailussa minkään kuulemani levyn kanssa, vaikka ei nyt ihan ykkössuosikkini olekaan.
Blur oli vähän niin kuin siistimpi versio. Hassua muuten, olen nähnyt Blurin livenä, mutta en muista enää yhtään niiden biisiä :D Aika mennä muistitestiin?
Olihan Oasis aikanaan saarilla iso juttu ja on edelleen. Working class-juttua, porukka diggaa ja futismatseissa biisit soi. Gallagherin veljekset taitaa olla kovia Man cityn kannattajia.
Jumatsuigula! Onko Don t Look Back in Anger hyvä biisi?
Vierailija kirjoitti:
Mulle Oasis on lopulta vain yksi ysärin brittipop-bändeistä. Sieltä löytyy paljon kovaa kamaa, mm. Oasiksen pari ekaa levyä, mutta lopulta Radiohead on ainoa, joka todella nousi musiikillisesti kirkkaasti oman kontekstinsa yläpuolelle.
Sattumoisin olen tässä viimeisen vuoden aikana kuunnellut läpi noita 90-luvun brittilevyjä (Oasiksen ja Radioheadin lisäksi ainakin Blur, Pulp, Manic Street Preachers, Suede, Travis) ja vaikka kaikki tekivät ysärillä erinomaisia levyjä, on OK Computer ainoa, jota voisi kutsua ajattomaksi mestariteokseksi. Ei häpeä vertailussa minkään kuulemani levyn kanssa, vaikka ei nyt ihan ykkössuosikkini olekaan.
Ysäri oli viimeinen vuosikymmen, jolloin tehtiin hyvää musaa. Ja se on fakta. Ehkä korkeintaan White Stripes on poikkeus.
Kyllä oli 30 vuotta sitten, tykkäsin.
Vierailija kirjoitti:
Jumatsuigula! Onko Don t Look Back in Anger hyvä biisi?
On.
Työväenluokkaisuus oli tässä se juttu ja siksi se resonoi erityisesti briteissä niiin kovasti.