Lue keskustelun säännöt.
Olenko haukannut liian ison palan: pienet lapset, ura, puoliso, kuinka tästä selviää?
Toimin erityisasiantuntijatyössä, jossa tienaan mielestäni kohtuullisen hyvin: 5500e/kk+bonarit. Mieheni ansaitsee n. 6000e/kk+bonarit. Molemmilla työ on vaativaa, tosin etätyö onnistuu kummallakin melko rajoituksetta.
Ongelmani on perhe-elämän ja työn yhdistäminen. Meillä 3- ja 5- vuotiaat lapset ja oman työn vaativuuden vuoksi alan olla todella kuormittunut tässä elämäntilanteessa. Vanhempi lapsista on aina ollut hyvin vaativa tapaus, eikä meillä ole tukiverkkoja nimeksikään. En edes ole mitenkään erityisen uraorientoitunut, mutta varmaan suorittajaluonteeni takia päätynyt vaativiin töihin.
Miten teillä muilla riittää paukut työn ja perhe-elämän yhdistämiseen? Puhumattakaan omasta ajasta tai parisuhdeajasta? Olisiko vinkkejä? Palkat laitoin tuohon siksi, että olen pohtinut 80% työaikaa, tosin siinä pelko, ettei työt vähene ollenkaan samassa suhteessa palkan kanssa.
Kommentit (635)
Meillä oli sama tilanne aikanaan, mutta selvittiin hyvien tukiverkkojen ansiosta. Omat harrastukset jäi kyllä silti moneksi vuodeksi tauolle. Nyt kun lapset on isompia niin on jo helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahalla kaikki ulkopuolinen apu, mikä vain on mahdollista hankkia. Meillä käy kodinhoitaja kerran viikossa kokonaisen päivän. Tekee viikkosiivouksen, viikkaa viikon aikana pestyt puhtaat vaatteet kaappiin, silittää miehen paidat ja tekee ruokaa. Teidän kannattaisi etsiä myös vakituinen lastenhoitaja, jotta pääsisitte omille menoille, mutta myös jotta voitte kotona tehdä tarpeellisia juttuja. Lastenhoitajaa varten ei tarvii aina lähteä pois kotoa, hän voi leikittää lapsia samalla kun teette ite kotitöitä tai töitä ja olette vähän puolella teholla lapsille läsnä. Kauppatilaus kotiinkuljetuksena. Tän hienouden tajusin itsekin vasta viime vuonna, en ollut tiedostanut kuinka hitokseen paljon kauppaan on tuhrautunut meillä aikaa.
Meillä molemmat osallistuivat tasapuolisesti perheestä huolehtimiseen. Mieskin oli välillä lyhennetyllä työajalla. Lapsen sairastumiset hoidettiin vuorotellen.
Molemmilla DI tutkinto.
Puhut jotain jargonia niin kuin aivopesty. Kai teillä on kotonakin kehityskeskustelut ja kvartaalitavoitteet merkittynä vuosikelloon?
Pidettiin 8h työpäivistä kiinni, eikä roikkuttu koneella iltoja/öitä ilmaisina ylitöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette vaan pitempää päivää. Nousette vaikka aiemmin aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo kuormittaa enemmän kuin vaikka hoitoalan työ? Sillä erotuksella, ettei hoitajalla ole mahdollisuutta etätyöhön ja työ on kuormittavaa vuorotyötä.
Voi teitä hoitajia. Kai nyt ihminen saa työstään kuormittua vaikka ei olisi hoitaja? On myös meitä muita kuormittuneita, joiden palkka ei riitä ostamaan palveluja. Ei toisen kuormitus ole sulta mitään pois.
Sulla on varmaan ongelma lukemisessa. Missään en sanonut olevani hoitaja. Kysyin ihan vilpittömän uteliaana, mikä tuossa on niin kuormittavaa verrattuna vaikka hoitajaan. Esimerkkiala voisi olla mikä tahansa muukin.
Kuormittavaa verrattuna hoitajaan on se, että työt ei koskaan lopu. Kyllä voi tehdä etätöitä, mutta töi
Samat sanat. Miten se etätyö muka tarkoittaisi, että työ ei lopu? Samalla tavalla kone menee kiinni kotona kuin toimistolla. Ei siihen sijainti vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täh? Minä toimin asiantuntijatehtävissä, ja kun työaika on täynnä tai tehtävät on sopivassa kohdassa, pistän koneen kiinni ja teen illan ihan muita juttuja. Lasten kanssa puuhaileminen on parasta vastapainoa ajattelutyölle. Työt loppuu kun ne lopettaa
Ja sulla ei koskaan tule mitään ideoita töihin liittyen vapaa-ajalla? Ne ratkaisemattomat ongelmat ei pyöri mielessä koko ajan eikä kukaan lähettele viestejä vapaa-ajalla. Olen itse ollut tämän päivän sairaslomalla ja viestejä tuli jopa messengerin yksityiviestinä töihin liittyen. En vastannut, mutta ahdistaa jo valmiiksi maanantai. Kahden päivän tekemättömät työt ja viesteistä päätellen asioita joita olisi pitänyt alkaa hoitaa jo eilen. Melkein avasin työkoneen ihan siitä ahdistuksesta.
Joskus mietin tosissaan vaihtamista sellaiseen käytännönläheiseen alaan, jossa työt loppuu kun iskee hanskat tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmat osallistuivat tasapuolisesti perheestä huolehtimiseen. Mieskin oli välillä lyhennetyllä työajalla. Lapsen sairastumiset hoidettiin vuorotellen.
Molemmilla DI tutkinto.
Tämä lasten nuhien sotkeminen työelämään nyt on vihon viimeinen idea.
Inssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täh? Minä toimin asiantuntijatehtävissä, ja kun työaika on täynnä tai tehtävät on sopivassa kohdassa, pistän koneen kiinni ja teen illan ihan muita juttuja. Lasten kanssa puuhaileminen on parasta vastapainoa ajattelutyölle. Työt loppuu kun ne lopettaa
Ja sulla ei koskaan tule mitään ideoita töihin liittyen vapaa-ajalla? Ne ratkaisemattomat ongelmat ei pyöri mielessä koko ajan eikä kukaan lähettele viestejä vapaa-ajalla. Olen itse ollut tämän päivän sairaslomalla ja viestejä tuli jopa messengerin yksityiviestinä töihin liittyen. En vastannut, mutta ahdistaa jo valmiiksi maanantai. Kahden päivän tekemättömät työt ja viesteistä päätellen asioita joita olisi pitänyt alkaa hoitaa jo eilen. Melkein avasin työkoneen ihan siitä ahdistuksesta.
Joskus mietin tosissaan vaihtamista sellaiseen käytännönläheiseen alaan, jossa työt loppuu kun iskee hanskat tiskiin.
Sun kannattaa opetella sitten työaikojen noudattamista. Hankit itsellesi elämän työn ulkopuolellakin, niin ei tartte vapaa-aikaansa uhrata työlle.
Ei kukaan sulle siitä tule antamaan mitalia, että stressaat ja luulet olevasi korvaamaton. Töitä pitää priorisoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmat osallistuivat tasapuolisesti perheestä huolehtimiseen. Mieskin oli välillä lyhennetyllä työajalla. Lapsen sairastumiset hoidettiin vuorotellen.
Molemmilla DI tutkinto.
Tämä lasten nuhien sotkeminen työelämään nyt on vihon viimeinen idea.
Inssi
Käy sääliksi äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täh? Minä toimin asiantuntijatehtävissä, ja kun työaika on täynnä tai tehtävät on sopivassa kohdassa, pistän koneen kiinni ja teen illan ihan muita juttuja. Lasten kanssa puuhaileminen on parasta vastapainoa ajattelutyölle. Työt loppuu kun ne lopettaa
Ja sulla ei koskaan tule mitään ideoita töihin liittyen vapaa-ajalla? Ne ratkaisemattomat ongelmat ei pyöri mielessä koko ajan eikä kukaan lähettele viestejä vapaa-ajalla. Olen itse ollut tämän päivän sairaslomalla ja viestejä tuli jopa messengerin yksityiviestinä töihin liittyen. En vastannut, mutta ahdistaa jo valmiiksi maanantai. Kahden päivän tekemättömät työt ja viesteistä päätellen asioita joita olisi pitänyt alkaa hoitaa jo eilen. Melkein avasin työkoneen ihan siitä ahdistuksesta.
Joskus mietin tosissaan vaihtamista sellaiseen käytännönläheiseen alaan, jossa työt loppuu kun iskee hanskat tiskiin.
Ohiksena tähän. En lue vapaa-ajalla työsähköposteja, enkä pohdiskele työasioita. Pyrin tuohon ihan aktiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmat osallistuivat tasapuolisesti perheestä huolehtimiseen. Mieskin oli välillä lyhennetyllä työajalla. Lapsen sairastumiset hoidettiin vuorotellen.
Molemmilla DI tutkinto.
Tämä lasten nuhien sotkeminen työelämään nyt on vihon viimeinen idea.
Inssi
Mihin sinä dumppaat sairaat lapsesi työpäivän ajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulot tuota luokkaa ja kysyt neuvoja. Teillä on varaa molemmilla vaikka puolittaa työaikanne. Kukaan ei ole vanhana katunut sitä, että uhrasi elämän työnteolle, mutta sille on, että ei ollut läsnä lasten ollessa pieniä.
Siinä vaan on se, ettei työnantajalla välttämättä ole mitään kiinnostusta suostua työajan puolittamiseen.
Mä kysyin vastaavassa tilanteessa osa-aikaistusta, sain vastaukseksi kakkaiset naurut. Nyt työtön, mutta suurin osa haettavista töistä kokoaikaisia. Haen toki noita maininnalla että haluisin osa-aikaisen sekä muuten osa-aikaisia, mutta vielä ei ole tärpännyt.
Lain mukaan on suostuttava lyhennettyyn työaikaan. Taitaa olla 8v.asti ja alle 3v.stä saa joustavaa hoitorahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo kuormittaa enemmän kuin vaikka hoitoalan työ? Sillä erotuksella, ettei hoitajalla ole mahdollisuutta etätyöhön ja työ on kuormittavaa vuorotyötä.
Voi teitä hoitajia. Kai nyt ihminen saa työstään kuormittua vaikka ei olisi hoitaja? On myös meitä muita kuormittuneita, joiden palkka ei riitä ostamaan palveluja. Ei toisen kuormitus ole sulta mitään pois.
Sulla on varmaan ongelma lukemisessa. Missään en sanonut olevani hoitaja. Kysyin ihan vilpittömän uteliaana, mikä tuossa on niin kuormittavaa verrattuna vaikka hoitajaan. Esimerkkiala voisi olla mikä tahansa muukin.
Kuormittavaa verrattuna hoitajaan on se, että työt ei koskaan lopu. Kyllä voi tehdä etätöitä, mutta töi
Niinpä niin, asiantuntijatehtäviäkin on kovin monen tasoisia.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Minä toimin asiantuntijatehtävissä, ja kun työaika on täynnä tai tehtävät on sopivassa kohdassa, pistän koneen kiinni ja teen illan ihan muita juttuja. Lasten kanssa puuhaileminen on parasta vastapainoa ajattelutyölle. Työt loppuu kun ne lopettaa
Ja sulla ei koskaan tule mitään ideoita töihin liittyen vapaa-ajalla? Ne ratkaisemattomat ongelmat ei pyöri mielessä koko ajan eikä kukaan lähettele viestejä vapaa-ajalla. Olen itse ollut tämän päivän sairaslomalla ja viestejä tuli jopa messengerin yksityiviestinä töihin liittyen. En vastannut, mutta ahdistaa jo valmiiksi maanantai. Kahden päivän tekemättömät työt ja viesteistä päätellen asioita joita olisi pitänyt alkaa hoitaa jo eilen. Melkein avasin työkoneen ihan siitä ahdistuksesta.
Joskus mietin tosissaan vaihtamista sellaiseen käytännönläheiseen alaan, jossa työt loppuu kun iskee hanskat tiskiin.
Jos mulle tulee tylidea, niin kirjaan sen nopeati kynällä muistivihkoon. Kone pysyy kiinni ja samoin työpuhelin, kun työaika on loppu. Ei oikeesti ole vaikeaa.
Mies täyttä päivää, itse 60%. Alle kouluikäiset lapset. Pääasiassa etänä molemmilla työt. Sopii meillä.
Itse vaihdoin töitä, jossa työnkuvani on nyt sellanen että voin oikeasti tehdä lyhennettyä työaikaa. On ollut toimivaa.
Täh? Minä toimin asiantuntijatehtävissä, ja kun työaika on täynnä tai tehtävät on sopivassa kohdassa, pistän koneen kiinni ja teen illan ihan muita juttuja. Lasten kanssa puuhaileminen on parasta vastapainoa ajattelutyölle. Työt loppuu kun ne lopettaa.