Opintolaina pilasi elämäni. Summa paisuu noin 1000€ vuodessa ja määrä vain suurenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua. Itse en koskaan ottanut opintolainaa, vaan elin opintotuella ja kävin töissä. Asuin vielä ulkomailla, eli maksoin vuokraa ja matkat Suomeen 2 kertaa vuodessa. Ei edes tehnyt tiukkaa.

 

Muutama kysymys. Ensin, milloin? Toisekseen, pistäpä tarkat numerot tähän, niin katsotaan vastaako todellisuutta ja nykyaikaa. Taisit olla terve ja taustalla oli hyvä lapsuus ja tasapainoinen perhe-elämä, todennäköisesti myös stabiili rahatilanne vanhemmilla ja heiltä hyvät opit sekä tukea?

Joskus vuosituhannen alussa. Opintotuki ja asumislisä oli muistaakseni jotain 400-450 € yhteensä, nostin sitä varmaan 9 kuukautena vuodessa. Vuokrani oli juuri sen 450 €, vaikka asuin kalliissa suurkaupungi

Suomen kallein kaupunki on Helsinki ja siellä on Alepaa ja S-markettia siellä täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua. Itse en koskaan ottanut opintolainaa, vaan elin opintotuella ja kävin töissä. Asuin vielä ulkomailla, eli maksoin vuokraa ja matkat Suomeen 2 kertaa vuodessa. Ei edes tehnyt tiukkaa.

 

Muutama kysymys. Ensin, milloin? Toisekseen, pistäpä tarkat numerot tähän, niin katsotaan vastaako todellisuutta ja nykyaikaa. Taisit olla terve ja taustalla oli hyvä lapsuus ja tasapainoinen perhe-elämä, todennäköisesti myös stabiili rahatilanne vanhemmilla ja heiltä hyvät opit sekä tukea?

Joskus vuosituhannen alussa. Opintotuki ja asumislisä oli muistaakseni jotain 400-450 € yhteensä, nostin sitä varmaan 9 kuukautena vuodessa. Vuokrani oli ju

Jos luit viestini, asuin ulkomailla. Opintotuki kattoi nippa nappa vuokrani ja lopuista kuluista selvisin silloisella palkallani. Kyllä se on nykypäivänäkin mahdollista. Kaiken a ja o on se, että saa kiinteät kulut mahdollisimman pieniksi. Muusta voi sitten tinkiä tarpeen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tonni vuodessa ei kyllä ole paljon. Mikset mene töihin?

Luitko vain otsikon? Sairastuin, olen sairas vieläkin. Kun (toivottavasti) olen työkykyinen joskus, velka on paisunut jo niin suureksi ettei sen maksaminen enää onnistu.

Miksi et hakenut korkoavustusta? Jos valmistumisen jälkeen tulot jää tarpeeksi pieniksi, Kela maksaa opintolainan korot.

Edelleen ne ajat jolloin korkoavustuksia saatiin on mennyt aikoja sitten ohi. JO pitkään on pitänyt lyhentää lainaa ja se on työttömyystuella mahdotonta. Kela maksaa vain korot.

Kerron tämän tässä siksi, että muut nuoret ymmärtävät riskin. Minun osalta ei ole enää mitään tehtävissä.

E

Opintolaina ei ole valmistuneen ainoa meno. Itse en kyllä olisi perhettä uskaltanut perustaa, jos olis opintolaina vielä ollut maksettavana. Ei vastavalmistuneen palkat niin hyviä ole.

Lainan lyhennys on käytännössä kuitenkin useita satasia kuussa mukaanluettuna työttömyyskaudet ja perhevapaat joita monilla valmistuneilla on. Itselläni kesti vuosia päästä vakityöhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua. Itse en koskaan ottanut opintolainaa, vaan elin opintotuella ja kävin töissä. Asuin vielä ulkomailla, eli maksoin vuokraa ja matkat Suomeen 2 kertaa vuodessa. Ei edes tehnyt tiukkaa.

 

Muutama kysymys. Ensin, milloin? Toisekseen, pistäpä tarkat numerot tähän, niin katsotaan vastaako todellisuutta ja nykyaikaa. Taisit olla terve ja taustalla oli hyvä lapsuus ja tasapainoinen perhe-elämä, todennäköisesti myös stabiili rahatilanne vanhemmilla ja heiltä hyvät opit sekä tukea?

Joskus vuosituhannen alussa. Opintotuki ja asumislisä oli muistaakseni jotain 400-450 € yhteensä, nostin

Eli puhut täysin eri aikakaudesta, eri hintatasosta ja vielä se, että ulkomaan ansiot tuskin pienensi tukia toisin kuin Suomessa ansaitut.

Hallituksen tukileikkuri tarkoittaa, että osa-aikatyö leikkaa entistä enemmän tukia. Tarkoituksena kannustaa ihmisiä kokopäivätyöhön, mikä opiskelijoille harvemmin on mahdollista 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on älytöntä, että opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joka pakotetaan elättämään itsensä velalla. Ennen vuotta 2005 sentään sai yliopistoonkin ikuiset opiskeluoikeudet, joiden ansiosta ei niin haitannut jos valmistuminen viivästyi jonkin verran työssäkäynnin takia. Nykyään pitäisi nostaa lainat, valmistua viidessä vuodessa ja sen jälkeen siirtyä (ilman työkokemusta) hallituksen harhaunissa lepääviin työpaikkoihin, joihin jotenkin automaagisesti vain mennään.

Itse jouduin 2010-luvulla tekemään 6 vuotta määräaikaisuuksia ennen vakiduunin irtoamista. Onneksi opintolainaa ei ollut kuin 1500 euroa, kiitos työssäkäyntimahdollisuuden. Sittemminhän opintorahaa on muutettu vielä entuudestaan lainapainotteisemmaksi, ja työllistymisestä voi lähinnä haaveilla. Kun pingottaminen pitää vielä aloittaa jo lukiossa (koska ensikertalaiskiintiöt), olen todella kiitollinen, että synnyin 80-luvun enkä 2000-luvun alussa. Ja samalla äär

Eihän se sinänsä älytöntä ole, kun opiskelija saa jo ilmaisen koulutuksen ja paljon muita tukia. Hyvän lainankin. Se on erittäin halpa tapa muuttaa oman elämänsä suunta, jos maailmalla vain haaveillaan. Emme me konkreettisesti voi rahoittaa sitä, että joku haluaa parantaa omaa palkkatasoaan. Kyllä jokainen voi siirtyä työelämään myös ilman ilmaista koulutusta. Halutessaan jotain vähän parempaa itselleen kuin kerrossiivoojan uran, niin sitten pitää olla valmis tekemään uhrauksia.

Tottakai ideaalissa maailmassa meillä olisi niin paljon rahaa, että jokainen voisi tehdä juuri sitä, mitä huvittaa ja rahat riittäisivät tämän mahdollistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on älytöntä, että opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joka pakotetaan elättämään itsensä velalla. Ennen vuotta 2005 sentään sai yliopistoonkin ikuiset opiskeluoikeudet, joiden ansiosta ei niin haitannut jos valmistuminen viivästyi jonkin verran työssäkäynnin takia. Nykyään pitäisi nostaa lainat, valmistua viidessä vuodessa ja sen jälkeen siirtyä (ilman työkokemusta) hallituksen harhaunissa lepääviin työpaikkoihin, joihin jotenkin automaagisesti vain mennään.

Itse jouduin 2010-luvulla tekemään 6 vuotta määräaikaisuuksia ennen vakiduunin irtoamista. Onneksi opintolainaa ei ollut kuin 1500 euroa, kiitos työssäkäyntimahdollisuuden. Sittemminhän opintorahaa on muutettu vielä entuudestaan lainapainotteisemmaksi, ja työllistymisestä voi lähinnä haaveilla. Kun pingottaminen pitää vielä aloittaa jo lukiossa (koska ensikertalaiskiintiöt), olen todella kiitollinen, että synnyi

Yhteiskuntako ei hyödy siitä mitenkään, että on koulutettuja ihmisiä? Voisi tulla joka päivä suru puseroon, jos ei olisi vaikkapa koulutettuja hoitajia lähiomaisilla. Lisäksi työttömyysmenot on kaikkein suurimmat niiden kohdalla, joilla ei koulutusta ole.

Ei ole myöskään järkeä, että parhaat perheenperustamisvuodet menee opintolainoista selvitessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua. Itse en koskaan ottanut opintolainaa, vaan elin opintotuella ja kävin töissä. Asuin vielä ulkomailla, eli maksoin vuokraa ja matkat Suomeen 2 kertaa vuodessa. Ei edes tehnyt tiukkaa.

 

Muutama kysymys. Ensin, milloin? Toisekseen, pistäpä tarkat numerot tähän, niin katsotaan vastaako todellisuutta ja nykyaikaa. Taisit olla terve ja taustalla oli hyvä lapsuus ja tasapainoinen perhe-elämä, todennäköisesti myös stabiili rahatilanne vanhemmilla ja heiltä hyvät opit sekä tukea?

Joskus vuosituhannen alussa. Opintotuki ja asumislisä ol

Höpö höpö. Kuten sanoin, opintotuki ja asumislisä kattoivat suunnilleen vuokrani, siinä kaikki, ja vuokrani oli todella matala. Jossain vaiheessa maksoin osan vuokrasta hoitamalla opintojen ja työn ohessa vielä vuokranantajan lapsia muutamana päivänä viikossa. Tein töitä ihan tosissani, koska olin nuori eikä ollut perhettä ja se oli mahdollista. Kyllä mullakin oli silloin kavereita, jotka elivät köyhyydessä. Minun ei todellakaan tarvinnut ottaa lainaa, vaikkei elämä 20 vuotta sittenkään ollut ilmaista. Osasin vain ilmeisesti laskea oikein tulojen ja menojen suhteen. Kuten sanoin, olen aika tinkimyt asumiskuluista ja se on ollut tärkeintä. Eipä sitä paljon muuta tarvitsekaan. 

"Esimerkiksi näin opintotuen tulorajat lasketaan vuonna 2023:

Vuosituloraja: tuloja saa olla 1 040 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 3 120 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden.

Jos nostaa tukea vuoden jokaisena kuukautena, opintotuen vuosituloraja on 12 480 euroa.

Jos taas nostaa opintorahaa syksystä kevääseen eli yhdeksänä kuukautena, vuosituloraja on 18 720 euroa.

Vuositulorajan voi ylittää 348 eurolla (vuosina 2023 ja 2024) ilman, että opintorahaa tarvitsee palauttaa."

Kun tuohon lasketaan päälle opintotuki ja asumislisä, niin kyllä noilla rahoilla yksinäisen opiskelijan uskoisi tulevan toimeen. Kaikki tietysti eivät ole perheettömiä opiskeluaikana.

Minä sairastuin syöpään opiskeluaikana. Elin opintolainalla. Nyt Dansken lainaa maksan noin 13 e kuukaudessa. Lainan maksuaika on suunnilleen 30 vuotta. Vielä on tonni jäljellä. En kiusallanikaan maksa enemmän, sillä jos muuttaisin lainanmaksuaikataulusta niin siitäkin veloitetaan:) 

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi näin opintotuen tulorajat lasketaan vuonna 2023:

Vuosituloraja: tuloja saa olla 1 040 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 3 120 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden.

Jos nostaa tukea vuoden jokaisena kuukautena, opintotuen vuosituloraja on 12 480 euroa.

Jos taas nostaa opintorahaa syksystä kevääseen eli yhdeksänä kuukautena, vuosituloraja on 18 720 euroa.

Vuositulorajan voi ylittää 348 eurolla (vuosina 2023 ja 2024) ilman, että opintorahaa tarvitsee palauttaa."

Kun tuohon lasketaan päälle opintotuki ja asumislisä, niin kyllä noilla rahoilla yksinäisen opiskelijan uskoisi tulevan toimeen. Kaikki tietysti eivät ole perheettömiä opiskeluaikana.

Nyt puhutaan myös asumistuesta. Tähän saakka asumistuessa on ollut suojaosa joka mahdollisti osa-aikatyön. Nyt asumistukea leikataan ministeriön arvion mukaan 200 eurolla kuussa, jos opiskelija tekee osa-aikatyötä.

Matalapalkkatyössä opintojen ohella se tarkoittaa aika runsasta työmäärää lisää, jos tukileikkauksen haluaa kompensoida muuten kuin lainalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi näin opintotuen tulorajat lasketaan vuonna 2023:

Vuosituloraja: tuloja saa olla 1 040 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 3 120 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden.

Jos nostaa tukea vuoden jokaisena kuukautena, opintotuen vuosituloraja on 12 480 euroa.

Jos taas nostaa opintorahaa syksystä kevääseen eli yhdeksänä kuukautena, vuosituloraja on 18 720 euroa.

Vuositulorajan voi ylittää 348 eurolla (vuosina 2023 ja 2024) ilman, että opintorahaa tarvitsee palauttaa."

Kun tuohon lasketaan päälle opintotuki ja asumislisä, niin kyllä noilla rahoilla yksinäisen opiskelijan uskoisi tulevan toimeen. Kaikki tietysti eivät ole perheettömiä opiskeluaikana.

Nyt puhutaan myös asumistuesta. Tähän saakka asumistuessa on ollut suojaosa joka mahdollisti osa-aikatyön. Nyt asumistukea leikataan ministeriön arvion mukaan 200 eurolla kuussa,

Ehkä, mutta esim. ap:n aikana näin ei ollut. 

En nyt ehdi lukea koko ketjua, mutta ekan sivun perusteella ap on joko trolli tai ei osaa laskea. Jos lainaan tulee korkoa lisää tonni vuodessa, tarkoittaa se sitä, että lainaa on tällä hetkellä noin 25 000 €. Jos ap paranee työkykyiseksi esim. viiden vuoden kuluttua, on lainaa siinä vaiheessa noin 30 000 €. Sen maksaminen pois ei ole mitenkään vaikeaa, jos saa työpaikan ja on säännölliset palkkatulot. Monilla on yksistään asuntolainaa yli viisinkertainen määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua. Itse en koskaan ottanut opintolainaa, vaan elin opintotuella ja kävin töissä. Asuin vielä ulkomailla, eli maksoin vuokraa ja matkat Suomeen 2 kertaa vuodessa. Ei edes tehnyt tiukkaa.

 

Muutama kysymys. Ensin, milloin? Toisekseen, pistäpä tarkat numerot tähän, niin katsotaan vastaako todellisuutta ja nykyaikaa. Taisit olla terve ja taustalla oli hyvä lapsuus ja tasapainoinen perhe-elämä, todennäköisesti myös stabiili rahatilanne vanhemmilla ja heiltä hyvät opit sekä tukea?

Josku

Rautalangasta: lähes kaikki, pienetkin työtulot leikkaa asumistukea jatkossa. Asumislisässä niin ei ollut. Lue edes uutisia ja perehdy, miten hallitus kannustaa kokopäivätyöhön.

Nyt on eri aika ja eri hintataso (ja eri maa) kuin sinulla.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ehdi lukea koko ketjua, mutta ekan sivun perusteella ap on joko trolli tai ei osaa laskea. Jos lainaan tulee korkoa lisää tonni vuodessa, tarkoittaa se sitä, että lainaa on tällä hetkellä noin 25 000 €. Jos ap paranee työkykyiseksi esim. viiden vuoden kuluttua, on lainaa siinä vaiheessa noin 30 000 €. Sen maksaminen pois ei ole mitenkään vaikeaa, jos saa työpaikan ja on säännölliset palkkatulot. Monilla on yksistään asuntolainaa yli viisinkertainen määrä.

AP on ottanut lainansa 0 korkoaikaan ja ei silti kykene maksamaan korkoja 

Em ole enää itse opiskelija. Mutta tuntuu että Persujen politiikka on katkeran ihmisen politiikkaa.

Opiskeluaika on tärkeä ihmiselle ei vain opiskelun vuoksi vaan kasvamisen, kehittymisen ja verkostoitumisen vuoksi. Siksi minusta opiskelijoiden elämää ei pitäisi rokottaa näin rankasti. 

Kokoomus taas ei tunnu ymmärtävän pienituloisten vanhempien jälkeläisten elämää lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minä sairastuin syöpään opiskeluaikana. Elin opintolainalla. Nyt Dansken lainaa maksan noin 13 e kuukaudessa. Lainan maksuaika on suunnilleen 30 vuotta. Vielä on tonni jäljellä. En kiusallanikaan maksa enemmän, sillä jos muuttaisin lainanmaksuaikataulusta niin siitäkin veloitetaan:) 

Ajat ovat muuttuneet. Minulle kerrottiin pankista, että maksimi laina-aika opintolainalle on 10 vuotta ja sen vuoksi lyhenyksetkin ovat valtavat. 30 000€ lainalle tulee jo kunnon lyhennykset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintolaina ja kaikki muut lainat otetaan silloin kun tietää 101 prosenttisesti että on työpaikka. 

Opintolainaa on PAKKO ottaa jos haluaa elää opiskelujen aikana. 

Kannattaa asua vanhempien luona opiskelujen ajan (jollei ne ihan perähikiällå asu)

Sit ei oo pakko ottaa lainaa. 

Lue: Kannattaa valita vanhemmat, jotka ettävät aikuisen lapsen. Mistä tavaratalosta sellaisia voi valita? Vai olenko jo myöhässä?

Vanhempien luona asuminen tuo opiskelijalle säästöä, vaikkei vanhemmat varakkaita olisikaan. 

Ilmainen asuminen ja ru

Siis ymmärtääkö tämä kirjoittaja yhtään, että aika monet suoraan sanottuna heitetään kotoa pihalle kun täyttää 18v.? Siinä pitää vielä käydä lukion vika vuosi ja sitten hakea opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ehdi lukea koko ketjua, mutta ekan sivun perusteella ap on joko trolli tai ei osaa laskea. Jos lainaan tulee korkoa lisää tonni vuodessa, tarkoittaa se sitä, että lainaa on tällä hetkellä noin 25 000 €. Jos ap paranee työkykyiseksi esim. viiden vuoden kuluttua, on lainaa siinä vaiheessa noin 30 000 €. Sen maksaminen pois ei ole mitenkään vaikeaa, jos saa työpaikan ja on säännölliset palkkatulot. Monilla on yksistään asuntolainaa yli viisinkertainen määrä.

Viisi vuotta ilman töitä vaikeuttaisi kyllä aika paljon työllistymistä. Työnantajat pelkää työkykyongelmia.

Asuntolainassa sentään maksaa itselleen sitä asuntoa. Rahaa se vuokralla asuminenkin vie. Erona on se, että opintolainaa maksava ei välttämättä voi säästää omaan asuntoon. 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on älytöntä, että opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joka pakotetaan elättämään itsensä velalla. Ennen vuotta 2005 sentään sai yliopistoonkin ikuiset opiskeluoikeudet, joiden ansiosta ei niin haitannut jos valmistuminen viivästyi jonkin verran työssäkäynnin takia. Nykyään pitäisi nostaa lainat, valmistua viidessä vuodessa ja sen jälkeen siirtyä (ilman työkokemusta) hallituksen harhaunissa lepääviin työpaikkoihin, joihin jotenkin automaagisesti vain mennään.

Itse jouduin 2010-luvulla tekemään 6 vuotta määräaikaisuuksia ennen vakiduunin irtoamista. Onneksi opintolainaa ei ollut kuin 1500 euroa, kiitos työssäkäyntimahdollisuuden. Sittemminhän opintorahaa on muutettu vielä entuudestaan lainapainotteisemmaksi, ja työllistymisestä voi lähinnä haaveilla. Kun pingottaminen pitää vielä aloittaa jo lukiossa (koska ensikertala

Persut ei ainakaan arvosta koulutusta lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minä sairastuin syöpään opiskeluaikana. Elin opintolainalla. Nyt Dansken lainaa maksan noin 13 e kuukaudessa. Lainan maksuaika on suunnilleen 30 vuotta. Vielä on tonni jäljellä. En kiusallanikaan maksa enemmän, sillä jos muuttaisin lainanmaksuaikataulusta niin siitäkin veloitetaan:) 

Lainaan saa tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä niin paljon kuin haluaa ilman kuluja. Ei tarvitse tehdä mitään maksullista maksuaikataulun muutosta, vaan voi vain tehdä suoraan ylimääräisiä maksuja.