Häiritseekö teitä hän sanan käyttö lemmikkieläimestä puhuttaessa?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa urpolta, jos karvakasaa sanotaan häneksi. Eläin on se, ihminen on hän.

Urpon rajoittunutta ajattelua. Sinunlaisiasi provosoidakseni sanon eläimistä "hän".

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa urpolta, jos karvakasaa sanotaan häneksi. Eläin on se, ihminen on hän.

Ihminen on eläin.

Antaahan se vähän jonkinlaisen mielenterveydellisesti kyseenalaisen kuvan kun eläimestä puhutaan kuin ihmisestä. Tulee  mieleen että nää on varmaan niitä jotka jättää ihmisläheisensä palavaan taloon ja pelastaa sen hän-lemmikkinsä ennemmin.

Meillä täällä maalla puhutaan ihmisistäkin "se" ja sekös tuntuu joitain kermapeffoja harmittavan.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on hän, eläin on se

Ihminenkin on eläin, karvaton apina. Uskonnollista huuhaata kuvitella että olisimme jotenkin muun eläinkunnan yläpuolella ja jotain erityistä.

Mulle lemmikki on "hän", naapurin urpå "se".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa urpolta, jos karvakasaa sanotaan häneksi. Eläin on se, ihminen on hän.

Urpon rajoittunutta ajattelua. Sinunlaisiasi provosoidakseni sanon eläimistä "hän".

Arvaa, miksi käytän varsinkin koirista korostetusti saanaa se.

Eläin on hän. Ei mikään se, eli esine. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on hän, eläin on se

Ihminenkin on eläin, karvaton apina. Uskonnollista huuhaata kuvitella että olisimme jotenkin muun eläinkunnan yläpuolella ja jotain erityistä.

Etkö havaitse sellaista asiaa, että me olemme eläinkunnan yläpuolella eikä mistään eläimestä ole meille juuri vastusta koska voitamme ne keksintöjemme, kuten aseiden avulla?

Eläin ja ihminen on mun murteessa se ja ne.

Pidän vajakkina, jos joku sanoo koirastaan hän. 

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on hän, eläin on se

Hyvin monelle vanhemmalle omasta lapsesta puhutaan "se" tai "tuo". "Missä X on?" "Se pyörii tuolla jossakin". Tai "toiko lapsesi nämä tavarat?" "Tuo toi ne tänne" tässä nyt vaan esimerkkejä. 

Heidän lapsensa ovat heille sitten pelkkiä elukoita. Hyvä tietää. 

Häiriintyminen on vähän väärä sana kuvaamaan sitä, mitä ajattelen ihmisistä, jotka eivät osaa käyttää kieltä oikein.

Ihan hauska, jos sitä käyttää sillä tavoin humoristisesti ja hieman sarkastisesti. Mutta jos ihan vakavasti "hänittelee" eläintä, no, ei se nyt erityisesti häiritse, mutta vähän ihmetyttää ja huvittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä maalla puhutaan ihmisistäkin "se" ja sekös tuntuu joitain kermapeffoja harmittavan.

Puhekielessä ihmiset käyttävät lähes aina "se"-sanaa ihmisistä kyllä kaikkialla. Ei ole mikään maalaisilmiö... Mielestäni "hän"-sanan käyttö on ihan soveliasta sellaisessa hieman virallisemmassa tilanteessa, vaikka asiakasta palvellessa. Ihan perus käytöstapoja vaan, vaikka tuskin kukaan loukkaantuu vaikka käyttäisi epävirallisempaakin muotoa. 

Vierailija kirjoitti:

Eläin on hän. Ei mikään se, eli esine. 

Eläimistä käytetään "se"-sanaa. Etkö tosiaan tiennyt tätä? Ja tietenkin puhekielessä normaalia käyttää kyseistä sanaa ihan ihmistenkin kohdalla eikä se ole mitenkään epäkohteliasta. Näin suomen kieli vain toimii. Viestisi herättää juuri sellaisen vähän nyrjähtäneen mielikuvan ihmisestä, joka korottaa eläimen miltei ihmisen tasolle. Semmoinen kissatäti, jolla ei ehkä ole muuta elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on hän, eläin on se

Ihminenkin on eläin, karvaton apina. Uskonnollista huuhaata kuvitella että olisimme jotenkin muun eläinkunnan yläpuolella ja jotain erityistä.

Pidä sinä vain itseäsi apinana ja eläimenä. Minä olen ihminen. Ja selvästi eläimen tasolla oletkin, jos et käsitä, että ihmiset eroavat muista olennoista. Pieni vinkki: ihmiset ovat älykkäitä eläimiin verrattuna, tai noh, ainakin eräät meistä. ;)

Vierailija kirjoitti:

Antaahan se vähän jonkinlaisen mielenterveydellisesti kyseenalaisen kuvan kun eläimestä puhutaan kuin ihmisestä. Tulee  mieleen että nää on varmaan niitä jotka jättää ihmisläheisensä palavaan taloon ja pelastaa sen hän-lemmikkinsä ennemmin.

Aiemmin kirjoitin tähän ketjuun, ettei tuollainen eläinten "hänittely" oikein häiritse, mutta nyt kun olen lukenut tällaisten ihmisten ulostuloja tässä ketjussa, olen muuttanut mieleni. Kyllä häiritsee, ja tuollaiset ihmiset vaikuttavat jotenkin epävakailta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa urpolta, jos karvakasaa sanotaan häneksi. Eläin on se, ihminen on hän.

Urpon rajoittunutta ajattelua. Sinunlaisiasi provosoidakseni sanon eläimistä "hän".

Ei se ole mitään urpoutta olla tuota mieltä. Huonon kielen käyttö kertoo ihmisestä aika paljon kaikkea negatiivista. "White trash" tulee ensimmäisenä mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on hän, eläin on se

Hyvin monelle vanhemmalle omasta lapsesta puhutaan "se" tai "tuo". "Missä X on?" "Se pyörii tuolla jossakin". Tai "toiko lapsesi nämä tavarat?" "Tuo toi ne tänne" tässä nyt vaan esimerkkejä. 

Heidän lapsensa ovat heille sitten pelkkiä elukoita. Hyvä tietää. 

Lopeta tyhmän leikkiminen. Tiedät varsin hyvin, että KIRJAKIELESSÄ "hän"-sanaa käytetään ihmisistä, "se"-sanaa eläimistä. Puhekieli on tietenkin aivan eri asia. Normaalisti ihmisiä ei todellakaan "hänitellä" puhekielessä. Joten jos ei edes ihmisestä käytetä "hän"-sanaa, sepäs vasta antaakin epävakaan vaikutelman, kun viittaa pokkana eläimeen tuolla sanalla. 

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. 

Ihmisistä joista pidän, sanon aina "hän". 

Ihmisistä, joista en pidä, kuten esimerkiksi musiikkia jumputtava meluava naapurin nulikka ja hysteerinen tyttöystävä tai vmainen työkaverini, heistä käytän aina "se" muotoa missä tahansa tilanteessa. En näe heitä ihmisinä.