Häiritseekö teitä hän sanan käyttö lemmikkieläimestä puhuttaessa?
Itseäni ei häiritse, koska mielestäni maailmassa on miljoonittain oikeasti häiritseviä asioita ja sanoja, joista hermostua ja joihin pitäisikin puuttua. Ja minulla on muutakin tekemistä kuin vahdata yksittäisten ihmisten sanoja, enkä viitsisi tuhlata energiaa ärsyyntymällä moisesta. Mutta monia tuntemiani ihmisiä se tuntuu häiritsevän. Yksi kaverini lähtee pois koirapuistosta koiransa kanssa, jos siellä toinen koiranomistaja puhuu koirastaan hänenä ja äitini lopetti muutamankin pitkän ystävyyssuhteen samasta syystä. Mitä mieltä olette, onko lemmikkieläin se vai hän ja miten suhtaudutte asiaan niihin, jotka ovat eri linjoilla kanssanne?
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuulin erään ihmisen sanovan "hän" kun hän puhui näkemästään hämähäkistä. Se kyllä vähän ihmetytti. Lemmikistä käytettäessä en sitä niinkään ihmettele, mutta että joku nurkissa pyörivä pikku hämähäkki on hän?
Jako lemmikkieläinten ja muiden eläinten välillä on tässä täysin keinotekoinen. Samoin kuin jako nisäkkäiden ja muiden eläinten välillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti, mutta kyllähän se antaa sanojasta hieman pöntön kuvan, kun ei tunne äidinkielen perusasioita. Erityisesti kehnolaatuisten kaupallisten radiokanavien juontajat harrastavat tätä.
Eihän tässä ole kyse siitä, ettei tuntisi äidinkielen sääntöjä. Kyseinen sääntö on vanhentunut, eikä perustu tieteelliseen maailmankuvaan. Tässä asiassa noudatan lain henkeä, en sen kirjainta, kun sanon hän muistakin eläimistä kuin ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
minua joskus häiritsee vähän kun tuore vanhempi käyttää vauvasta korostetusti sanaa "hän", kun muuten puhuu ihan luontevasti ihmisistä käyttäen sanaa "se".
Tämä. Sukulainen käyttää kaikista ihmisistä sanaa "se", mutta sitten kun pullautti vauvan niin se vauva oli korostetusti "hän". Tuo vähän huvitti. Jossain whatsapp keskustelussakin höpötti äijästään tyyliin "tuolla se nikkaroi jotain, pelkään että se hajoittaa koko talon" ja sitten toisessa lauseessa "mutta Riku-Petterin kanssa menee loistavasti, hän on niin hiljainen".
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse, yleensä. Alkaa häiritä kun eläimen omistaja korjaa muiden puhetta eli pitäisi sanoa "hän" eikä "se". Muuten ei tosiaan haittaa. Ei mua haittaa edes karvalapsista puhuminen, sitä käytän itsekin vaikka lemmikit onkin "se" tai "ne".
Veit sanat suustani. Minuakin tuli kerran eräs näpsäkkä naapuri ojentamaan, kuinka koirasta pitää sanoa hän, ei se. Kyseessä oli nimenomaan hänen oma koiransa, jota tämä neiti pissatti pitkin taloyhtiön pihaa ja haukutti iltaisin asunnossaan. Taisin siinä antaa pienen luennon äidinkielen persoonapronomineista sekä taloyhtiön järjestyssäännöistä. Hyvä, että on nykyään entinen naapuri. Ei jäänyt ikävä, ei koiraa eikä neitiä.
Koiranrakin järjettömän hyökkäyksen jälkeen (loikkasi, puri kasvoihini tappamisen tarkoituksessa) sanon siitä lähtien "se prkleen rakkivainaa", jos tulee liian lähelle minua.
Vierailija kirjoitti:
Tunkevat näiden rakkien kanssa kauppaan ja kahvilaan, kohta varmaan sairaalan leikkaussaliin, mitä eikö tänne saa tuoda Tessua. Mitä ihmettä.
Samaa olen ihmetellyt. Vaikka missään ei edes lue, että sinne saa viedä lemmikin, ihmiset vain marssivat sisään kolmen ison koiran kanssa. Hetkeäkään ei uhrata muiden ihmisten ajattelemiseen. Noiden ihmisten mielestä varmaan allergiakin on vain asennevamma - todellisuudessa allergia on ihan fysiologinen ongelma, jota ei saa pois päältä millään psyykkaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuulin erään ihmisen sanovan "hän" kun hän puhui näkemästään hämähäkistä. Se kyllä vähän ihmetytti. Lemmikistä käytettäessä en sitä niinkään ihmettele, mutta että joku nurkissa pyörivä pikku hämähäkki on hän?
Meillä kotinurkissa pyörivät hämähäkit ovat hyviä kavereita ja sympatian kohteita. En kuitenkaan taida käyttää niistä sanaa "hän". :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuulin erään ihmisen sanovan "hän" kun hän puhui näkemästään hämähäkistä. Se kyllä vähän ihmetytti. Lemmikistä käytettäessä en sitä niinkään ihmettele, mutta että joku nurkissa pyörivä pikku hämähäkki on hän?
Jako lemmikkieläinten ja muiden eläinten välillä on tässä täysin keinotekoinen. Samoin kuin jako nisäkkäiden ja muiden eläinten välillä.
Meillä asui kerran varastohämähäkki. Se ilmestyi olohuoneeseen tosi kovilla pakkasilla enkä millään kehdannut heittää häntä ulos. Syy miksi hännittelin häntä, oli se, että hän tuntui oppivan tunnistamaan minut - ruokkivan ihmisen. Olin nimittäin kaivanut pakastevadelmista vattumatoja ja annoin hänelle syötäväksi
kesän tullen hän muutti parvekkeelleni ja nautiskeli parvekekasveistani vihannespunkkeja. Saattoi olla etten häntä nähnyt päiväkausiin, mutta aina välillä tuli ihan lähelle olemaan, koskaan ei tosin ihan kädelle kävellyt, toisaalta ihan hyvä niin. En hämähäkkejä pelkää, mutta en nyt sentään kädellekään ottaisi kuin hätätilanteessa. Sen verran ikävältä tuntuu jos mikä tahansa hyönteinen kävelee kädellä, jotenkin tuntoaistini ei vian pidä siitä tunteesta
No mulle ihmisetkin on "se". Musta on jotenkin pöllöä käyttää hän-sanaa, mutta ymmärrän sen toisaalta. Mulle mun elukat on mun lapsia, tärkeämpiä kuin moni ihminen. Mutta en sitä julista.
Ei häiritse. Käytän eläimistä usein sanaa "hän" ja syy on yksinkertaisesti se, että minusta on viihdyttävää puhua eläimistä "hänenä", oli eläin sitten koira tai varpunen. Joskus, jos oikein innostun, saattaa myös huonekasvi olla "hän" ;) Voin toki käyttää puhuessa myös sanaa "se", mitä käytän lähes kaikesta, mukaanlukien muut ihmiset. Ihan tilanteesta riippuu. Minusta ei ole kyse inhimillistämisestä tai ihmisen vähättelystä, koska en pidä sanavalintaani erityisen merkitsevänä.
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuulin erään ihmisen sanovan "hän" kun hän puhui näkemästään hämähäkistä. Se kyllä vähän ihmetytti. Lemmikistä käytettäessä en sitä niinkään ihmettele, mutta että joku nurkissa pyörivä pikku hämähäkki on hän?
Myönnän, että olen itse juuri tällainen ihminen :D Hoidan kesäisin mehiläisiä ja monesti huomaan ajattelevani, että "ovatpas he tänään kärttyisiä" tai "onpas hän nyt siinä vain rauhallisesti", jos mehiläinen käpyttelee rauhassa puvun päällä. Yhtälailla jonkun hämähäkin kanssa saattaisin sanoa, että "jahas, hänpä on sitten löytänyt itselleen hyvän paikan tuolta nurkasta". Myös omistamani Roomba on "hän".
Häiritsee. Sori siitä kaikki, joilla ei ole kykyä ihmissuhteiden rakentamiseen ja täytyy ottaa joku löyhkäävä koira.
Ei, silloin kun niin sanotaan vitsinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten kuulin erään ihmisen sanovan "hän" kun hän puhui näkemästään hämähäkistä. Se kyllä vähän ihmetytti. Lemmikistä käytettäessä en sitä niinkään ihmettele, mutta että joku nurkissa pyörivä pikku hämähäkki on hän?
Meillä kotinurkissa pyörivät hämähäkit ovat hyviä kavereita ja sympatian kohteita. En kuitenkaan taida käyttää niistä sanaa "hän". :D
Kotinurkissani hämähäkki (Hän) söi sokeritoukan, joka myös oli "Hän",
Ei \/|ttu, buah hah hah haaa :D
Mun kissani on hän. Jotkut ihmiset ovat se.
Kuulostaa urpolta, jos karvakasaa sanotaan häneksi. Eläin on se, ihminen on hän.
Ei häiritse yhtään, itsekin käytän lemmikeistäni tilanteesta riippuen se tai hän. Myös eläinlääkärissä kuulee usein tyyliin "onpas hän tänään ujolla tuulella" tms. Yleensä käytän hän silloin kun lemmikkini oikein diivailee.
... ja vihainen ja katkera ihminen. Mulla ei ole koskaan ollut eläimiä, mutta pidän kyllä niistä. Nousee karvat pystyyn aina kun joku nimittelee koiria rakeiksi. Koirat yleensä ottavat ihmiset vastaan häntää heiluttaen ja innoissaan, hän vain kenties sylkisi ja potkisi... Pitää olla paljon pimeyttä sisällä. Ei vaikuta mitenkään onnelliselta ihmiseltä.