Kuritusväkivallalla ei kasvateta hyviä ihmisiä
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomessa kiellettiin lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta. Yhdessä Ruotsin kanssa näytimme suuntaa muutokselle, johon yli 60 maata on liittynyt. Lakiin kirjattiin, että lapsen tulee saada ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä, eikä häntä saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti tai kohdella loukkaavasti. Jo tuolloin tiedostettiin, että kasvatuksen muutos vaatii riittävää tukea lapsiperheille.
https://hs.fi/mielipide/art-2000010238902.html
Kommentit (297)
Huonoilla taustoilla voi kasvaa hyviä ihmisiä, ihminen itse loppujen lopuksi määrää oman elämänsä suunnan.
Ei myöskään paapomalla, hyysäämällä ja pumpuliin kietomalla.
Ehkä joku välimuoto olisi ollut parempi.
Mitä ihmettä, synnyin 1980 ja kyllä sain tukistuksia ja muuta asiaan kuuluvaan kun tein pahojani. Kerran äiti läimäisi kärpäslätkällä niin että tuntui. Risu oli seinällä pelotteena.
Poika jatkaa usein isän väkivaltaa parisuhteessa. Esimerkki. Ja jos vetää alkoholia tai steroideja, sitä varmemmin. Tytöllä voi särkyä mieli ja sydän.
Sittemmin on ymmärretty, että myös muunlainen rankaisu on lapselle haitallista. Rankaisemalla lasta aikuinen heikentää luottamussuhdetta lapseen ja opettaa lapselle, että toiselle ihmiselle on ok tuottaa pahaa oloa. Esimerkiksi lapsi jota on piiskattu oppii lyömään toisia lapsia, lapsi joka on laitettu arestiin oppii sulkemaan toisia lapsia pois leikistä ja lapsi jonka leluja takavarikoidaan oppii väkisin ottamaan leluja toisilta.
Rankaisu ei myöskään opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä. Tästäkin syystä asiantuntijat suosittelevat, ettei lasta tulisi rangaista, vaan sen sijaan vahvistaa aikuisen ja lapsen luottamussuhdetta positiivisin keinoin ja tukea lapsen tunnetaitoja.
Kun vertaa Kiinaa ja USAta keskenään, niin tietty kurinpito puoltaa paikkaansa.
Kiinassa siistiä, turvallista jos itse käyttäydyt hyvin. USAssa narkkeja rikollisuutta mellakoita jne jne
Nykyään pitää siis keskittyä pahoinpitelemään lasta psykologisesti, mutta veikkaan että se on vielä vahingollisempaa kuin ajoittainen tukistus.
Ainakin ankarat rangaistukset opettavat helpolla valehtelemaan
Ruotsissa yhä useimmat (esim. kansalaisjärjestöt) kritisoivat tuota ruumiillisen kurituksen kieltoa, koska pelkän puheen voimalla on hankala saada uhmakasta lasta tottelemaan. Mitä enemmän lapsilla on oikeuksia niin sitä helpompi heidän on olla välittämättä auktoriteettien määräyksistä ja muista säännöistä. Sääntöjä rikkovalle aikuiselle voi antaa sakkoja tai laittaa hänet vankilaan, mutta lapsen kohdalla sekään ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa yhä useimmat (esim. kansalaisjärjestöt) kritisoivat tuota ruumiillisen kurituksen kieltoa, koska pelkän puheen voimalla on hankala saada uhmakasta lasta tottelemaan. Mitä enemmän lapsilla on oikeuksia niin sitä helpompi heidän on olla välittämättä auktoriteettien määräyksistä ja muista säännöistä. Sääntöjä rikkovalle aikuiselle voi antaa sakkoja tai laittaa hänet vankilaan, mutta lapsen kohdalla sekään ei onnistu.
Niin onhan lapsissakin valtavia eroja. Jotkut herkät ja tunnolliset uskovat yhdestä sanasta ja sitten on ne vähän toisenlaiset tapaukset jotka tarvitsevat kovan kurin (rakkautta tietysti myös kuten kaikki muutkin.)
Jutun kommenteissa:
"Ruumiillisella kurituksella on psykologisesti haitallisia vaikutuksia lapsen moraalin kehitykseen. Jos hänen pahat tekonsa kuitataan väkivaltaisilla rangaistuksilla, syntyy kiero käsitys, että rangaistus kuittaa teon, joka onkin jälkikäteen sitten oikeutettu."
Selittäkää se logiikka, miksi ei-ruumiillinen rangaistus ei aiheuttaisi täsmälleen samaa, että lapsi ajattelisi rangaistuksen kärsittyään (aresti, kännykkätakavarikko, tms), että rangaistus kuittasi teon ja onkin jälkikäteen oikeutettu?
Täytyy sanoa että ilman ajoittaisia selkäsaunoja olisin melko varmasti vankilassa tai kuollut.
Mulla on adhd ja rangaistukset ilman fyysistä kuritusta olleet minulle aina yhdentekeviä. En koskaan ymmärtänyt miksi olin arestissa tai miten se muka on rangaistus, mutta remmin pelko riitti pysymään poissa pahimmista sekoiluista.
Selkäsaunoja tuli esim varastelusta tai toisten vahingoittamisesta.
Kiitos isi ja äiti että teitte musta paremman, vaikka se vähän remmiä vaatikin.
Kyllä isällä tai opettajalla pitää olla oikeus käyttää tarvittaessa myös fyysistä voimaa lapsen tai nuoren ojentamiseen ellei kehoitukset tai käskyt mene jakeluun, mutta kannattaa erottaa kuritusväkivalta ja voimankäyttö toisistaan. Kuritusväkivaltaa on lapsen pahoinpiteleminen, voimankäyttöä voi olla kiinnipitäminen, paikallaan pitäminen, tilapäinen eristäminen, paikalta poistaminen, fyysinen hallinta jne. Siihen ei kuulu lapsen hakkaaminen, piiskaaminen, retuuttaminen, tukistaminen, puristaminen tms.
- Se joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että ilman ajoittaisia selkäsaunoja olisin melko varmasti vankilassa tai kuollut.
Mulla on adhd ja rangaistukset ilman fyysistä kuritusta olleet minulle aina yhdentekeviä. En koskaan ymmärtänyt miksi olin arestissa tai miten se muka on rangaistus, mutta remmin pelko riitti pysymään poissa pahimmista sekoiluista.
Selkäsaunoja tuli esim varastelusta tai toisten vahingoittamisesta.
Kiitos isi ja äiti että teitte musta paremman, vaikka se vähän remmiä vaatikin.
Ihan ku mun elämästä.
Tämähän riippuu paljolti kenen kannalta katsoo. Lapsen itsensä kannalta tietysti lepsumpi kasvatus on, ennen kaikkea sillä hetkellä, tietenkin mukavampi, mutta jos ihan yhteiskunnan tasolla katsotaan, niin hyvin vähän on positiivista nähtävissä näistä jäähyistä yms.
Vierailija kirjoitti:
Jutun kommenteissa:
"Ruumiillisella kurituksella on psykologisesti haitallisia vaikutuksia lapsen moraalin kehitykseen. Jos hänen pahat tekonsa kuitataan väkivaltaisilla rangaistuksilla, syntyy kiero käsitys, että rangaistus kuittaa teon, joka onkin jälkikäteen sitten oikeutettu."
Selittäkää se logiikka, miksi ei-ruumiillinen rangaistus ei aiheuttaisi täsmälleen samaa, että lapsi ajattelisi rangaistuksen kärsittyään (aresti, kännykkätakavarikko, tms), että rangaistus kuittasi teon ja onkin jälkikäteen oikeutettu?
Ei näissä jutuissa mitään logiikkaa olekaan. Joku on vaan keksinyt, ettei ruumiilliseen kuritukseen saisi suhtautua samalla tavoin kuin muihin rangaistusmenetelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Sittemmin on ymmärretty, että myös muunlainen rankaisu on lapselle haitallista. Rankaisemalla lasta aikuinen heikentää luottamussuhdetta lapseen ja opettaa lapselle, että toiselle ihmiselle on ok tuottaa pahaa oloa. Esimerkiksi lapsi jota on piiskattu oppii lyömään toisia lapsia, lapsi joka on laitettu arestiin oppii sulkemaan toisia lapsia pois leikistä ja lapsi jonka leluja takavarikoidaan oppii väkisin ottamaan leluja toisilta.
Rankaisu ei myöskään opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä. Tästäkin syystä asiantuntijat suosittelevat, ettei lasta tulisi rangaista, vaan sen sijaan vahvistaa aikuisen ja lapsen luottamussuhdetta positiivisin keinoin ja tukea lapsen tunnetaitoja.
Uskotko itsekään tuohon? Eivät aikuinen ja lapsi mitään kavereita keskenään ole.
Normaaleille terveille ihmisille tervehenkinen kasvatustyö on luonnollista. Mitä vaikeaa siinä muka on? Ei ole meidän syymme jos on ollut niitä heikkoja alistavia ihmisiä joita jotkut tänä päivänäkin syyttävät koko pilalle menneestä elämästänsä.
Ei se ihan niin mustavalkoista ole