Elän jatkuvaa painajaista
Herään joka aamu siihen, että olen työtön ja vailla perhettä. 1990-2000 luvulla toitotettiin huutavaa työvoimapulaa ja että korkeakoulutetuille löytyy tulevaisuudessa aina töitä. Valmistuin liiketaloudesta vuonna 2015 ja olen ollut pelkästään pätkätöissä. Työn saaminen on ollut aiemmin kovan tuskan takana. Ulkomailla asuessani työllistyin huomattavasti helpommin eikä ollut mitään useamman kierroksen haastattelurumbaa. Minun oli kuitenkin pakko muuttaa takaisin Suomeen, koska tunsin oloni yksinäiseksi.
Miten pääsen tästä painajaisesta eroon? Miten toimisitte tilanteessani? En haluaisi elää enää. Elämälläni ei ole mitään merkitystä.
Kommentit (25)
Elämässäsi on varmasti myös hyviä puolia, jos osaat katsoa niitä oikein. Sinulla on kaiketi ruokaa, katto pään päällä, terveys ja läheisiä (jos et siis ole yksinäinen?). Kirjoita joka päivä 10 positiivista asiaa paperille, niin opit katsomaan asioita positiivisesti. Tämä niin kuin vinkkinä. :)
Sinuna alkaisin etsimään työpaikkoja, jotka ovat hieman alle koulutuksesi. Eli hankkimaan työkokemusta. Nyt varmaankin haastattelun jälkeen homma kaatuu työkokemuksen puutteeseen. Jos työllistyt isompaan firmaan, siitä on helppo siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Eli jalkaa ovenrakoon.
Kerroit, että olet työllistynyt ulkomailla. Se on hyvä tieto ja kokemus jota voit analysoida. Hyvää myös se, että olet kielitaitoinen.
Kannattaa tehdä myös jotain yksinäisyyteen. Juttele reippaasti ensin vaikka naapureittesi kanssa, jne.
Milloin viimeksi olet käynyt kampaajalla/parturissa. Onko ilmeesi freesi vai väsähtänyt? Entä pukeutuminen. Työhönotossa näihin kiinnitetään ensin huomiota, ns. sanatonta viestintää. Jos et itse pidä itsestäsi miksi uuden työnantajan luulet sinusta pitävän. No, nämä ovat varmaan tulleet esille jo koulutuksessakin. Mutta jos on yksinäinen (ja masentunut) niin näihin ei viitsi kiinnittää huomiota.
Tarkista, että hakupaperisi ovat selkeät ja mielenkiintoiset. Jos esim. aukkoja, selvitä. Tarkista oikeinkirjoitus.
Mieti sopivia 'täkyjä' osaamisestasi kun menet haastatteluun. Haastattelussa on erotuttava edukseen ennenkuin työpaikan nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna alkaisin etsimään työpaikkoja, jotka ovat hieman alle koulutuksesi. Eli hankkimaan työkokemusta. Nyt varmaankin haastattelun jälkeen homma kaatuu työkokemuksen puutteeseen. Jos työllistyt isompaan firmaan, siitä on helppo siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Eli jalkaa ovenrakoon.
Kerroit, että olet työllistynyt ulkomailla. Se on hyvä tieto ja kokemus jota voit analysoida. Hyvää myös se, että olet kielitaitoinen.
Kannattaa tehdä myös jotain yksinäisyyteen. Juttele reippaasti ensin vaikka naapureittesi kanssa, jne.
Milloin viimeksi olet käynyt kampaajalla/parturissa. Onko ilmeesi freesi vai väsähtänyt? Entä pukeutuminen. Työhönotossa näihin kiinnitetään ensin huomiota, ns. sanatonta viestintää. Jos et itse pidä itsestäsi miksi uuden työnantajan luulet sinusta pitävän. No, nämä ovat varmaan tulleet esille jo koulutuksessakin. Mutta jos on yksinäinen (ja masentunut) niin näihin ei viitsi kiinnittää huomiota.
Tässä oli hyviä vinkkejä. Kiitokset!
T.ap
Kiitos kiitoksista! Itsekin työelämässä joutunut joitain rekryjä tekemään niin hakijan positiivisuus on ollut se ratkaisevin. Kun positiivinen ja siisti tyyppi löytyy niin se on rekrytoijallekin helppo paikka palkata juuri hänet. Mieti tältäkin kannalta. Mieti joitain hyviä kysymyksiä haastatteluun ja kysy mitä työ pitää sisällään ja mitä ominaisuuksia arvostetaan. Kysy myös työympäristöstä, -ilmapiiristä, jne. Näin osoitat olevasi positiivinen ja innokas. Joillain positiivisuus tulee itsestään. Kerro, että juuri tällaiset työt innostavat sinua ja kysy milloin voit aloittaa, ja/tai miten voit etukäteen paneutua aiheeseen. Persoona siis ratkaisee usein.
Tsemppiä työnhakuun! ;)
Eli osaamista ja ammattitaitoa kyllä löytyisi?