Pirkanmaalla sairaalaosastoja vähennetään (linkki) 16:sta 10:een. Miten mahdollista?

Noh, osittain ovat kyllä pakotettuja sulkemaan paikkoja kokonaan, kun niitä HOITAJIA ja LÄÄKÄREITÄ ei ole! Ymmärrättekö? Nytkin monessa paikassa, ihan yliopistosairaaloita myöten puolikkaita osastoja suljettuna, tai vain neljäsosa osaston asiakaspaikoista käytössä hoitajapulan vuoksi. Infraa riittää, muttei työntekijöitä.

Yksinäänkö vanhukset siellä sairaalapaikoilla olisivat huhuilemassa tyhjille seinille?

Jos me vaan laitettaisiin kaikki yli 75v jäälautalle maaliskuussa ja tuupattaisiin merelle. Silleen hoidettaisiin asiat kun näköjään millään ei ole enää väliä.

Minun täysin dementoitunut sukulaiseni ei Pirkanmaalla päässyt ympärivuorokautiseen. Ei olisi päässyt ehkä muuallakaan.

Perusteluna oli se,, ettei hänellä ollut karkaamistaipumusta. (Vain harvoin oli mennyt rappukäytävään, josta naapuri oli hälyttänyt.) Mutta kyllä asia läheisiä huoletti.

Kotihoitaja kävi neljä- viisi kertaa vuorokaudessa.

Kaikkein arvogtomimpia roskia on Suomessa ollut jo pitkään vanhukset, vammaiset ja lapset.

He eivät pidä ääntä, heidän ylitseen on helppo kävellä.

Nyt sitten kristetään ruuvia. 

Jokainen joka tarpeeksi kauan elää, tulee vanhaksi ja on vaarassa joutua sille tunkiolle jonne huonoimmat kärrätään. Ne joilla on rahaa, pystyvät turvaamaan selustansa. Valtaosalla ei ole.

Vammaiset on aina olleet roskaa, turha kulu ja pois joutavia. Lapset taas, tyytykööt nihin muruihin joita heille ripotallaan. Kyllä ne siellä päiväkodeissa ja kouluissa vähemmälläkin pärjäävät. 

Tätä te halusitte ja äänestitte. Tämän te saitte. Miten on; pitääkö paikkansa että turha enää rypistää kun se on jo housuissa? Jälikikatumus on p-skan väärti.

Kannattaisiko käyttää järkeä ja miettiä hieman pitemmälle. Mutta ei kai sitten. 

Ei koske minua, en asu Suomessa mutta siellä syntyneenä  katselenkauhulla mihin kuiluun olette syöksymässä.

Ja silmät sokkoina sinne ryntäätte, päätön lauma.

Vierailija kirjoitti:

Asenteesta kiinni tuo vanhuksen yksinäisyys. Toiset pitävät sydämensä auki dementoitumiseen asti, tutustuvat, ystävystyvät vaikkeivat muista ihmisten nimiä, haluavat käydä palvelutaloissa ruokalassa syömässä jne. Ja toiset murjottavat sekä ryhtyvät marttyyreiksi siitä, että etäiset lapset eivät hoivaa ja muista joka päivä.. tai neljä kertaa päivässä.

Koskee kaikkia ihmisiä. Ei vain vanhuksia. Pistetään 20 yksinäistä aikuista ruokailemaan 2 kertaa päivässä yhdessä ja johan on perkele, jos ei synny läheisiä ja lämpimiä ystävyyssuhteita.

Kukaan vanhus ei varmasti joudu palvelutaloon tai ympärivuorokautiseen hoivakotiin vasten tahtoaan tai liian terveenä. Paikkoja ei ole, hoitajia ei ole eikä rahaa anneta riittävästi edes välttämättä hoitoa tarvitsevista vanhuksista huolehtimiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Noh, osittain ovat kyllä pakotettuja sulkemaan paikkoja kokonaan, kun niitä HOITAJIA ja LÄÄKÄREITÄ ei ole! Ymmärrättekö? Nytkin monessa paikassa, ihan yliopistosairaaloita myöten puolikkaita osastoja suljettuna, tai vain neljäsosa osaston asiakaspaikoista käytössä hoitajapulan vuoksi. Infraa riittää, muttei työntekijöitä.

 

Yksinäänkö vanhukset siellä sairaalapaikoilla olisivat huhuilemassa tyhjille seinille?

Kaveripiirissäni olisi monta ihmistä valmiina kouluttautumaan hoitoalelle, mutta eivät viitsi, koska on pakko altistaa itsensä epäpäteville psykologisille pääsykokeille ja kaikenlisäksi maksaa ne itse. Erään soveltuvuuskokeita pitävän firman edustaja kerran kertoi erään soveltuvuuskokeen alussa, että jos heiltä ostaa valmennuskurssi soveltuvuuskokeisiin, niin sisäänpääsy on tilastojen valossa aika varma. Siellä käydään läpi kysymyksiä ja tehtäviä ja että soveltuvuuskokeissakin on tärkeintä se, että tietää miten vastaa -kuten työpaikkahaastattelussakin. Ja noin ei pitäisi olla, kun kyse on psykologisesta arvioinnista. Jokainen toki voi opetella ulkoa oikeat vastaukset, mutta sitten kun miettii, että vapaaehtoisesti kouluttautuisi matalapalkka-alalle, niin onko se sen arvoista sitten.

Samaan aikaan sitten toiset ihmisryhmät pääsevät opiskelemaan alaa täysin ilman soveltuvuuskokeita... 

Ei sillä, kaveripiirissäni ihmisillä on kaikenlaisia koulutuksia, joten nämäkin, jotka eivät enää edes harkitse hoitoalaa niin kauan kun valintasysteemi on tällainen kuin nykyisellään on, niin ovat kyllä löytäneet työpaikat itselleen. Heissä vain olisi ollut aitoa auttamisen halua ja sellaisia tyyppejä. jotka jopa osaavat toimia moraalisesti oikein, eli vastustavat aikuiskiusaajien ryhmiä (joita hoitoalalla on) ja keskittyvät työntekoon ja sellaista.

Valtion on siis turha valittaa ettei löydy työntekijöitä, jos ei anneta ihmisille mahdollisuutta mennä opiskelemaan. Jokaisen halukkaan pitäisi päästä opiskelemaan hoitoalaa ja sitten jos käy ilmi ettei sovi hoitoalalle, niin opiskeluoikeudet pois. Se olisi aivan hyvin hoidettavissa. Muutenkin joku lähihoitajan koulutus on täysin opiskeltavissa itsenäisesti. Vain käytännön jaksot ja käytönnön taidot pitää tietenkin opiskella ohjauksessa, mutta kaikki muu sisältö voidaan toteuttaa itseopiskellen, koska se on lukemista ja sisäistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista, että asenteet muuttuvat ja Suomessakin perheet alkaa pitää huolta omistaan. 

Näin ainakin säästyisi rahaa. 

Kovin yksilökeskeistä ja itsekästä nykyään. Luin juuri, ettei koiraankaan jakseta enää sitoutua sillä tavalla kuin aiemmin. Moni luopuu koirasta, kun se rajoittaa omia menoja. 

Myös se on hassua, että lapset muuttaa 18-vuotiaina omilleen yhteiskunnan laskuun. Monessa maassa asuvat vanhemmillaan, kunnes on varaa itse elättää itsensä. 

Asenteet voivat toki muuttua, mutta kun "oikea asenne" ei kelpaa maksuvälineeksi pankille, vuokranantajalle, sähköyhtiölle, kaupalle eikä edes apteekille. 

Eläläisten hoitokoteja maksetaan 5 miljardia vuodessa verorahoista tällä hetkellä. 

Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen tosiaan asuttiin omia vanhempia lähellä ja heistä pidettiin huolta ja he pitivät lapsista huolta. Tänä päivänä - vaikka omat vanhemmat asuisivat lähellä, niin hyvin monella on sellainen asenne, että "minä olen jo lapseni kasvattanut, lapseni voivat järjestää lapsilleen oman hoitopaikan, minä en ole mikään piika". Samalla toivotaan ja odotetaan, että omat lapset pitää huolta ja vaikka käy ajeluttamassa autolla kaupoilla ja sellaista. Eli elämme itsekkyyden kulttuurissa.

 

Koen, että nykyihminen on  aika lailla vieraantunut empatian ja toisen auttamisen käsitteestä ja on harmi, että vanhemmat opettavat sen lapsilleen. Ei ole ihmekään, että ihmisille on outo ajatus sellainen, että pitäisi hoitaa omia vanhempiakin, tai ainakin pitää huolta.

 

Emme vain osaa enää elää ihmisiksi.

Sä puhut nyt ihan eri asiasta kuin moni muu. Moni auttaa ihan mielelläänkin omia vanhempiaan silloin, kun avuntarve on vielä vähäistä ja satunnaista. Miten itse ajattelit "elää ihmisiksi" sitten, kun sun pitää juosta pari kertaa yössä vanhemmillesi avuksi ja edelleen aamulla pitää mennä töihin? Tai kun sun pitää lähteä kesken työpäiväsi auttamaan vanhempasi vessaan? 



Suomessa on kotihoidossa sen kuntoisia vanhuksia, että ei niitä omaiset enää kykene hoitamaan. Varsinkaan, jos omaiset ovat vielä työelämässä. Tämä on joku ihmeellinen satu tai muu utopinen harha, että siellä se harmaahapsinen hyväntuulinen vanhus istuu sun olohuoneesi sohvalla (tietenkin olet ottanut äitisi tai isäsi tai molemmat asumaan luoksesi) odottamassa, että sun työpäiväsi päättyy ja tulet viemään hänet vessaan. Tai edes vaihtamaan vaipan. 



Eiköhän valtaosa suomalaisista, joilla on ollut hyvät vanhemmat ja hyvä lapsuus, pyri tekemään kaikkensa, jotta ne omat vanhemmat pärjäisivät. Mutta kun se ei riitä. Ei riitä rahat, ei riitä voimavarat. Mä olen monta kertaa ajatellut, että jos nyt olisin edes jo eläkkeellä, niin olisin voinut olla vanhemmilleni ehkä enemmänkin apuna. Mutta kun pitää nyt vielä pari vuotta odottaa alimpaan eläkeikään. Millään omaishoidontuella ei laskuja maksella. 



Tämä, että huolehtii omista vanhuksistaan, on tottakai kaunis ajatus. Käytännön tasolla se sitten yhä harvemmalta onnistuu. Hyvä muistaa sekin, että jos teillä on about 30v lapsia, niin he pääsevät eläkkeellekin vasta 70-vuotiaina. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tosiaan asuttiin omia vanhempia lähellä ja heistä pidettiin huolta ja he pitivät lapsista huolta. Tänä päivänä - vaikka omat vanhemmat asuisivat lähellä, niin hyvin monella on sellainen asenne, että "minä olen jo lapseni kasvattanut, lapseni voivat järjestää lapsilleen oman hoitopaikan, minä en ole mikään piika". Samalla toivotaan ja odotetaan, että omat lapset pitää huolta ja vaikka käy ajeluttamassa autolla kaupoilla ja sellaista. Eli elämme itsekkyyden kulttuurissa.

 

Koen, että nykyihminen on  aika lailla vieraantunut empatian ja toisen auttamisen käsitteestä ja on harmi, että vanhemmat opettavat sen lapsilleen. Ei ole ihmekään, että ihmisille on outo ajatus sellainen, että pitäisi hoitaa omia vanhempiakin, tai ainakin pitää huolta.

 

Emme vain osaa enää elää ihmisiksi.

Sä puhut nyt ihan eri asiasta kuin

ä

sinä taas et halua osata lukea toisten kirjoituksia oikein, vaan oman vääristyneen maailmankuvasi kautta.

"Miten itse ajattelit "elää ihmisiksi" sitten, kun sun pitää juosta pari kertaa yössä vanhemmillesi avuksi ja edelleen aamulla pitää mennä töihin? Tai kun sun pitää lähteä kesken työpäiväsi auttamaan vanhempasi vessaan? "

Hyvin se onnistuu nytkin. ihan kaikki ongelmat voi ratkaista, jos halua löytyy. 

Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Kun Suomessa on nyt noin 175 000 yli 85-vuotiasta, on vuonna 2040 heidän määränsä kohonnut 340 000:een. 2070-luvulla heitä on jo 475 000.

https://www.verkkouutiset.fi/a/varoitus-hoivapommista-te-johtaja-tyrmaa…

Mistä hoitajat, kun jo nyt on pulaa? Palkkaa ei saa nostaa, eli mitä muita etuja sote-alueet voivat tarjota, kun alan ammattilaisia houkutellaan töihin? Oma vuokrayksiö työsuhde-etuna hoivapalvelutalossa?

Vierailija kirjoitti:

Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Kun Suomessa on nyt noin 175 000 yli 85-vuotiasta, on vuonna 2040 heidän määränsä kohonnut 340 000:een. 2070-luvulla heitä on jo 475 000.

 

 

https://www.verkkouutiset.fi/a/varoitus-hoivapommista-te-johtaja-tyrmaa…

 

 

Mistä hoitajat, kun jo nyt on pulaa? Palkkaa ei saa nostaa, eli mitä muita etuja sote-alueet voivat tarjota, kun alan ammattilaisia houkutellaan töihin? Oma vuokrayksiö työsuhde-etuna hoivapalvelutalossa?

Varsin hyvä ja realistinen kirjoitus tuon linkin takana olevassa jutussa. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tosiaan asuttiin omia vanhempia lähellä ja heistä pidettiin huolta ja he pitivät lapsista huolta. Tänä päivänä - vaikka omat vanhemmat asuisivat lähellä, niin hyvin monella on sellainen asenne, että "minä olen jo lapseni kasvattanut, lapseni voivat järjestää lapsilleen oman hoitopaikan, minä en ole mikään piika". Samalla toivotaan ja odotetaan, että omat lapset pitää huolta ja vaikka käy ajeluttamassa autolla kaupoilla ja sellaista. Eli elämme itsekkyyden kulttuurissa.

 

Koen, että nykyihminen on  aika lailla vieraantunut empatian ja toisen auttamisen käsitteestä ja on harmi, että vanhemmat opettavat sen lapsilleen. Ei ole ihmekään, että ihmisille on outo ajatus sellainen, että pitäisi hoitaa omia vanhempiakin, tai ainakin pitää huolta.

 

Emme vain osaa enää elää i

Hyvin se onnistuu nytkin. ihan kaikki ongelmat voi ratkaista, jos halua löytyy. 

Ohis....mikä  onnistuu hyvin nytkin? Jos omaiset voivat ratkaista kaikki vanhustensa ongelmat, mihin yhteiskunnan tarjoamaa vanhustenhoitoa edes tarvitaan?

 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 16: "Mahtaako tosiaan olla jotkut päässeet ympärivuorokautiseen liian helpolla. 

Mun tietämät 2 tapausta pääsi vasta, kun alkoivat eksyä ulkona ja heidät löydettiin elossa. Häipyisivät varmaan yhteisöasumisestakin. 

Ainakin voisi olettaa, että ovat palvelutalossa jo niin laitostuneet, etteivät enää selviä yhteisöllisessä. 

Ja entä vaaralliset yksilöt. Mun kaverin isällä oli huonekaverina aggressiivinen mies, jota hoitajatkin pelkäsi. 

Toisen kaverin äidillä oli ryhmäkodissa aggressiivinen nainen, joka töni ja huusi toisille vanhuksille ja tuli muiden huoneisiin. "

Samaa ihmettelin, mutta niinhän sen täytyy olla, jos nyt kerran ei tarvitsekaan ympärivuorokautista hoivaa vaan pärjäisi kotonakin. Tai sitten siellä on osattu kuntouttaa tosi tehokkaasti ja vanhuksen vointi on kohentunut niin paljon, ettei enää tarvits

Mitä iäkkäämpi joutuu vähänkään pidemmäksi aikaa vuodeosastohoitoon, sitä nopeammin hän siellä ollessaan ehtii alkaa jo laitostua. Sitten ihmetellään kun kotiutumisen jälkeen jää lääkkeet ottamatta, ateriat syömättä ja pöksyt ovat märät kun eivät tajua enää että pitäisi toimia itse kun ollaan kotona ja kaikki ei tule valvotusti eteen kuin Manulle illallinen ilman että joku ohjaa toimia. Kotihoito kun ei ole paikalla 24/7 vahtimassa ja pitämässä ketään kädestä.

onneksi ollaan pikkuhiljaa siirtymässä sellaiseen hoitotyöhön, että iäkkäitäkin patistetaan ylös sängystä ja liikkeelle ja hoitamaan omia asioitaan. Autetaan vain, jos on välttämätön pakko, mutta siihen asti patistetaan potilas itse ylös ja liikkeelle. Se on hyvä, joskin varmaa, että tietyntyyppiset ihmiset kokevat sen tylyytenä, kylmyytenä, ematian puuttumisena ja teis minä vaikka siinä on takana nimenomaan ajatus, että mitä enemmän kykenee itse tekemään asioita, sitä mukavampi on viettää elämänsä viimeiset hetket. Ei olekaan sidottu sänkyyn, vaan voi mennä vaikka katselemaan käytäväikkunasta taivasta tai muuta maisemaa. Tai sairalan alakerran kahvilaan katselemaan ihmisiä.