Miksi vanhempi ei nykyään jaksa hoitaa kahta omaa lastaan samanaikaisesti?

Huvittaa aina tämä märinä. Aivan kuin ennen vanhemmat olisivat jotenkin keskittyneet hoitamaan lapsiaan. Ei todellakaan. Lapset keikkui siinä peesissä miten keikkuivat ja ihan pienestä yksin pihalla jne.

Tamara Lund kertoi, miten meni nelivuotiaana yksinään päivähoitoon ratikalla ja Tiina-kirjoissa ja leffoissa ne ihan pienet sisaruksetkin oli isompien sisarusten (jotka itse alle kouluikäisiä tai alakoululaisia) kanssa yksinään pihalla kaiket päivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne ennenkään hoitaneet. Isompi hoiti pienempää. Vanhemmat ei hoitaneet ketään.

Kyllä itse ainakin hoidin ja myös kaikki kaverini hoitivat. Ei todellakaan ole isommat hoitaneet pienempiä viime vuosikymmenellä.

 

Kysymys oli että miksi NYKYÄÄN. Kerroin että EI ENNENKÄÄN.

Vanhemmuuden vaatimustaso on myös ihan toista nykyään kuin ennen.

 

 

Millä tavalla vanhemmuuden vaatimustaso on toista? Eihän heiltä vaadita enää yhtään mitään, kun pitävät laitoksessa lapsiaan muiden hoidettavana ja kasvatettavana aina kun se suinkin vain on mahdollista. 

 

Aina tulee tämä argumentti, voisitko kertoa tarkalleenottaen mitkä ne vaatimukset on? Äidit ihan avo

No tietenkin hienot somekuvat kauniit, tai ainakin kalliit merkkivaatteet päällä.

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Joku voisi selittää miksi näin tekee

Se on tällä selitetty satoja kertoja, mutta se ei teille öyhöttäjille kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi surullinen ilmiö. Sääliksi käy nämä pienet lapset, joista halutaan vaan päästä eroon aina kun suinkin vain on mahdollista.

Tämä 😢 Kyllä pienikin lapsi ymmärtää kun hänen kanssaan ei haluta olla. Miten vaikuttaa lapsen kehitykseen? Itsetuntoon? Hermot ainakin riekaileina kun lähes vauvasta joutuu olemaan ylisuurissa ryhmissä ja päivåkodin kaaoksessa.

Kyllä. Hermot on monilla riekaleina. Kiukuttelevat sitten kotona, ovat itkuisia jne. Ja vanhempien ratkaisu: lisätään hoitoaikaa!! Tosi surullista.

Surullinen ilmiö. Monelle  kaksi lasta on liikaa. Moni kotipäivää viettävä vanhempi ei selviydy edes aamupalan laittamisesta kahdelle lapselle. 

Vierailija kirjoitti:

Tunnen perheen, jossa kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Toinen on tosi huono nukkumaan ja vain äiti kelpaa öisin "auttamaan". Äiti on tosi väsynyt. Nyt hän pitää talviloman ja lapset pidetään puolet lomasta päiväkodissa. Tuen tätä ideaa täysin. Kyllä äidinkin pitää joskus saada nukkua, edes kerran talvessa. Isällä on työ, jossa ei aina mahdollista pitää viikonloppuja vapaana, joten äiti valvoo myös silloin. Koittakaa ymmärtää, että perheissä on erilaisia tilanteita. Kaikki lapset eivät ole samanlaisia ja kaikki tilanteet ei näy teille. Älkää olko niin kärkkäitä. Armoa! 

Onko nää näitä samoja, jotka käy joka viikonloppu ryyppäämässä, koska kyllä pienten lasten äidin täytyy päästä menemään 

Jätän nyt muutoin aihetta kommentoimatta, mutta kyllä niitä hyviäkin päiväkoteja löytyy, kun asuu muualla kuin pk-seudulla. Meidän perheessä vain yksi lapsi, joka aloitti varhaiskasvatuksessa alle vuoden ikäisenä viime vuonna. Ryhmäkoko pienemmissä lapsissa on ollut koko ajan reilusti alle 10. Hoitaja ja opettajat ovat ihan huippuja, ja heillä on oikeasti aikaa lapsille. Lapsi jää aina sinne mielellään. Kyllästyttää koko ajan lukea vain niistä pk-seudun lapsisäilöistä, kun hyvääkin varhaiskasvatusta pienemmissä kunnissa on. Taas yksi muualla asumisen eduista!

Mun miehellä on kaksi sisarta, toinen vuoden ja toinen kaksi vuotta miestäni nuorempi. He pyöri itsekseen ilman valvontaa todella pienestä. Nuorin sisko sitten tipahti korkealta ja sai pysyvän aivovamman.

Lasten tapaturmat olivat ennen todella yleisiä. Koska sitä valvontaa ei ollut, vaan lapset oli itsekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lässyn lässyn. Sä se vaan jaksat jauhaa paskaa 🥱

Miten niin? Näinhän se on tänä päivänä. Oletko itse yksi niistä, joka tuo lomillaankin lapsensa hoitoon, koska se on SINUN oikeus? Lapsen oikeuksista ja parhaasta viis (joka ei todellakaan ole ylipitkät päivät päiväkodin isossa ryhmässä, vaihtuvine hoitajineen).

Lässyn lässyn. Mulla ei ole pieniä lapsia.

Miksi sitten edes kommentoit?

Tässä on syntynyt lastenhoidon suhteen sukupolvi, millaista oli myös jokunen vuosikymmen sitten. Suuret ikäluokatkin hoidattativat muilla lapsensa. 

Lapsilla on ihan kivaa päivähoidossa. En oikein ymmärrä näitä traagisia sanavalintoja huomiosta taistelemisesta jne. Jos päivähoidossa lapset kärsii, niin silloin hoitajien pitäisi katsoa peiliin ja tehdä olennainen muutos tapaan toimia. Silloin hoitajat tekevät työnsä huonosti.

 

Tiedän toki, että monessa naisvaltaisessa työpaikassa se ei jostain syystä onnistu, vaan mieluummin valitetaan ja marmatetaan - ja annetaan tilanteen kehittyä. Ja ryhmät on isot ym ym silloin tehdään niitä asioita, mitä ison ryhmän kanssa voi tehdä. Ihan turhaan sitä unelmoi pienestä ryhmästä ja pilaa koko työyhteisön työilmapiirin murjottamalla tai tekee tahallaan hommat päin peetä, että varmasti on kaikilla paha mieli. 

 

Ja päivähoidon työntekijöille ei kuulu pätkääkään, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona vaikka lemmikkikanin kanssa. Se on yksityisasia, eikä liity hoidettavana olevan lapsen hyvinvointiin. 

 

terv. Päiväkodin täti minäkin, eikä meillä lapset kärsi tai työntekijät juorua perheiden asioista

Vierailija kirjoitti:

Onkohan joillakin jokin olettamus et näin kuuluukin tehdä jotta lapsi saa (se sana josta saan allergisenreaktion) VIRIKKEITÄ.

Mikä se virike siellä päivähoidossa on, jotain abstraktii taidetta?

Kotona vanhemman kanssa voipi leikin ohessa touhuta yhdessä pieniä kotipuuhia.Askarrella, muovailla, piirrellä, laulella yms.

Eikä pienen tarvitse kokea hylkäämisen tunnetta kun vauvan kanssa jäädään kotiin.

Tulee ihan mieleen joku eläinkasvattamo, jossa tuleville teuraille tarjotaan virikkeitä (virikekanala, virikesikala..)

Kyllä täällä on kaksi lasta hoidettu ihan itse. Ei tukiverkkoja. Kun vauvan kanssa olin kotona, kävi isompi 2 pv/vkossa lyhyen päivän päiväkodilla. Ihan sen vuoksi, kun lapsilla oli ikäeroa ja isompi lapsi kaipasi kavereitaan ja kaverit päiväkodilla taas meidän lasta. Päiväkodilta ehdottivat, että tuo parin päivän järjestely olisi hyvä. Eli tilanteita voi olla myös näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lässyn lässyn. Sä se vaan jaksat jauhaa paskaa 🥱

Miten niin? Näinhän se on tänä päivänä. Oletko itse yksi niistä, joka tuo lomillaankin lapsensa hoitoon, koska se on SINUN oikeus? Lapsen oikeuksista ja parhaasta viis (joka ei todellakaan ole ylipitkät päivät päiväkodin isossa ryhmässä, vaihtuvine hoitajineen).

Lässyn lässyn. Mulla ei ole pieniä lapsia.

Miksi sitten edes kommentoit?

Kommentoin silloin kun huvittaa, enkä kysy sulta siihen lupaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Joku voisi selittää miksi näin tekee

Se on tällä selitetty satoja kertoja, mutta se ei teille öyhöttäjille kelpaa.

Selitykset on että väsyttää, kaivataan omaa rauhaa, lapsi viihtyy päiväkodissa ja kaipaa kavereita (jopa se 1v 😂). Ja kuitenkin kaikkia pienten lasten vanhempia väsyttää. Omat tarpeet pitäisi pystyä pistämään hetkellisesti sivuun ainakin osittain, koska myös sillä pienellä lapsella on tarpeet. Ikävuodet 1-5 ovat kaikkein tärkeimmät lapsen kehityksen kannalta. Miksi vanhempi ei voi ajatella mikä lapselle on silloin oikeasti aidosti parasta sen sijaan että mikä itselleen on helpointa ja mukavinta. Oikeasti lähes jokainen lapsi valitsee mielummin kodin kuin päiväkodin jos siihen on mahdollisuus. Toki jos on jo oppinut että vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan, niin sitten voi olla toisin. Peiliin katsomisen paikka. Helpompaa on tietty ummistaa vaan silmänsä ja toitottaa kuin jotain mantraa että lapsi viihtyy päiväkodissa, lapsi kaipaa virikettä jne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä on kaksi lasta hoidettu ihan itse. Ei tukiverkkoja. Kun vauvan kanssa olin kotona, kävi isompi 2 pv/vkossa lyhyen päivän päiväkodilla. Ihan sen vuoksi, kun lapsilla oli ikäeroa ja isompi lapsi kaipasi kavereitaan ja kaverit päiväkodilla taas meidän lasta. Päiväkodilta ehdottivat, että tuo parin päivän järjestely olisi hyvä. Eli tilanteita voi olla myös näin. 

Ethän sinä ole hoitanut yksin ilman tukiverkkoa kun lapsesi oli päivähoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on ihan kivaa päivähoidossa. En oikein ymmärrä näitä traagisia sanavalintoja huomiosta taistelemisesta jne. Jos päivähoidossa lapset kärsii, niin silloin hoitajien pitäisi katsoa peiliin ja tehdä olennainen muutos tapaan toimia. Silloin hoitajat tekevät työnsä huonosti.

 

Tiedän toki, että monessa naisvaltaisessa työpaikassa se ei jostain syystä onnistu, vaan mieluummin valitetaan ja marmatetaan - ja annetaan tilanteen kehittyä. Ja ryhmät on isot ym ym silloin tehdään niitä asioita, mitä ison ryhmän kanssa voi tehdä. Ihan turhaan sitä unelmoi pienestä ryhmästä ja pilaa koko työyhteisön työilmapiirin murjottamalla tai tekee tahallaan hommat päin peetä, että varmasti on kaikilla paha mieli. 

 

Ja päivähoidon työntekijöille ei kuulu pätkääkään, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona vaikka lemmikkikanin kanssa. Se on yksityisasia, eikä liity hoidettavana olevan lapsen hyvinvointiin.&

Ei kuulu, mutta on surullista että "isompi" 1,5v on joka päivä hoidossa 8-17 kun äiti vauvan kanssa kotona. Miksi tehdään lisää lapsia, jos edellisiäkään ei jakseta hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Surullinen ilmiö. Monelle  kaksi lasta on liikaa. Moni kotipäivää viettävä vanhempi ei selviydy edes aamupalan laittamisesta kahdelle lapselle. 

 

Juu ei, pitää tuoda päiväkotiin aamupalalle, vaikka itsellä vapaapäivä. Ei edes sitä halua itse vapaaehtoisesti hankitun lapsensa kanssa syödä.

En minä ole koskaan vienyt lapsia päiväkotiin vapaapäivänäni. Ei ole tullut mieleenkään. Onhan se siivous kahden pienen kanssa hitaampaa tai kahvilla käynti, mutta onhan tuota selvitty. 

Kommentoin ketjussa esiin tullutta vastakkain asettelua siitä hoidettiinko lapset ennen itse vai ei.

Mielestäni riippuu siitä, milloin tämä 'ennen' oli. Olen jo yli nelikymppinen ja omat lapset jo lukiossa. Heidän ollessaan pieniä, kaksi lasta pienellä ikäerolla, hoidin heitä kotona pitkään. Nämä vuodet olivat todella ihania, vaikka välillä olikin raskasta. Onneksemme asuimme isossa kaupungissa, jossa riitti muskaria, jumppaa, kerhoa ja kauppaan ja kirjastoon jne pääsi helposti kävellenkin rattaiden kanssa.

Oma äitini taas ei meitä sisaruksia, meitä oli neljä, hoitanut kuin vasta viimeisessä hädässä. Ja silloinkin melkoisen marttyyrin elkein. Mummi oli nakitettu siihen ja vähän myöhemmin minut vanhimpana lapsista. Isä myös meitä ns katsoi, omalla laiskansitkeällä tyylillään. 

Riippuu varmaan myös ihan perheestä ja asuinpaikastakin miten kukin lastenhoitonsa järjestää. Tunnistan kuitenkin ilmiön, pari nuoremmista siskoistani on surutta työntänyt pienet lapsensa päiväkotiin 10 kk:n kunnioitettavassa iässä ja siellä on sitten oltu, 10 h päivässä heti kerralla. Kun se on paljon helpompaa. Juu, onhan se, vanhemmalle. 

Olen vain miettinyt, että vanhemmille on olemassa työaikalait ja ylityörajat, mutta pienille lapsille ilmeisesti ei.