Mihin yhteiskuntaluokkaan yliopiston henkilökunta sijoittuu nykypäivänä?
Mihin yhteiskuntaluokkaan sijoittaisitte yliopiston henkilökunnan nykypäivänä?
Onko työnimikkeellä väliä? Esim. väitöskirjatutkija, tutkijatohtori, yliopistonlehtori, professori?
Vaikuttaako ala, esim. tekniikka, lääketiede, humaniset tieteet jne?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Kyllä Suomi on luokkayhteiskunta ihan kuten jokainen muukin yhteiskunta. Hyvä esimerkki on se tyyppi, joka veikkasi, että proffa tienaa n. 3000/kk. Hän ei ole ylempää keskiluokkaa edes koskaan tavannut puhumattakaan eliitistä.
Näinhän se menee. Tämä ketju on hyvä todiste siitä miten kaukana eri kuplat (sosiaaliluokat) elävät toisistaan. Vain harva edes tietää mitä professori tekee ja mitä siihen vaaditaan, eivätkä ihmiset ymmärrä miten suuri on heidän vaikutusvaltansa.
Useimmat eivät ymmärrä edes mikä yhteiskuntaluokka on. Sotkevat sitä kuka säätyihin, kuka ihmisarvoon. Toisaalta, jos elää duunarina jossain pienellä paikkakunnalla, millä sitä professoreihin tai ylipäätään lähinnä yliopistokaupungeissa löytyvään ylempään keskiluokkaan edes törmäisi. Kaikki elää sitä kaupan kassan elämää noilla kylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Kyllä Suomi on luokkayhteiskunta ihan kuten jokainen muukin yhteiskunta. Hyvä esimerkki on se tyyppi, joka veikkasi, että proffa tienaa n. 3000/kk. Hän ei ole ylempää keskiluokkaa edes koskaan tavannut puhumattakaan eliitistä.
Näinhän se menee. Tämä ketju on hyvä todiste siitä miten kaukana eri kuplat (sosiaaliluokat) elävät toisistaan. Vain harva edes tietää mitä professori tekee ja mitä siihen vaaditaan, eivätkä ihmiset ymmärrä miten suuri on heidän vaikutusvaltansa.
Useimmat eivät ymmärrä edes mikä yhteiskuntaluokka on. Sotkevat sitä kuka säätyihin, kuka ihmisarvoon. Toisaalta, jos elää duunarina jossain pienellä paikkakunnalla, millä sitä professoreihin tai ylipäätään lähinnä yli
Onhan se ristiriitaista, että toisinaan jopa samat ihmiset sanovat yhdessä asiayhteydessä, että yhteiskuntaluokkia ei ole ja toisessa yhteydessä valittavat, että kun lääkiksessä joka toisella on lääkärivanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Kyllä Suomi on luokkayhteiskunta ihan kuten jokainen muukin yhteiskunta. Hyvä esimerkki on se tyyppi, joka veikkasi, että proffa tienaa n. 3000/kk. Hän ei ole ylempää keskiluokkaa edes koskaan tavannut puhumattakaan eliitistä.
Näinhän se menee. Tämä ketju on hyvä todiste siitä miten kaukana eri kuplat (sosiaaliluokat) elävät toisistaan. Vain harva edes tietää mitä professori tekee ja mitä siihen vaaditaan, eivätkä ihmiset ymmärrä miten suuri on heidän vaikutusvaltansa.
Useimmat eivät ymmärrä edes mikä yhteiskuntaluokka on. Sotkevat sitä kuka säätyihin, kuka ihmisarvoon. Toisaalta, jos elää duunarina jossain pienellä paikkakunnalla, millä sitä professoreihin tai ylipäätään lähinnä yli
Puhutaanhan siinä sosiaalisten ympyröiden ohella myös eri varallisuustasosta, jos toisen paikka on vaikka 7-10 ke/kk ja toisen 2 ke/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Kyllä Suomi on luokkayhteiskunta ihan kuten jokainen muukin yhteiskunta. Hyvä esimerkki on se tyyppi, joka veikkasi, että proffa tienaa n. 3000/kk. Hän ei ole ylempää keskiluokkaa edes koskaan tavannut puhumattakaan eliitistä.
Näinhän se menee. Tämä ketju on hyvä todiste siitä miten kaukana eri kuplat (sosiaaliluokat) elävät toisistaan. Vain harva edes tietää mitä professori tekee ja mitä siihen vaaditaan, eivätkä ihmiset ymmärrä miten suuri on heidän vaikutusvaltansa.
Useimmat eivät ymmärrä edes mikä yhteiskuntaluokka on. Sotkevat sitä kuka säätyihin, kuka ihmisarvoon. Toisaalta, jos elää duunarina jossain pienellä paikkakunnalla, millä s
Onhan se ristiriitaista, että toisinaan jopa samat ihmiset sanovat yhdessä asiayhteydessä, että yhteiskuntaluokkia ei ole ja toisessa yhteydessä valittavat, että kun lääkiksessä joka toisella on lääkärivanhemmat.
Niinpä, kaipa tuossa on taustalla nykyajalle kovin tyypillinen tarve yrittää kieltää koko asia ja näin sanoa ettei sitä ole olemassa.
Kyllähän yhteiskuntaluokat näkyvät ihan ulkonäössäkin. Käykääpä katsomassa millaista porukkaa pyörii Messukeskuksessa kun on vaikkapa jenkkiautomessut tai moottoripyörämessut. Siellä on duunareita maaseudulta. Reteetä farkkumiestä ja tatskattua, shokkivärihius naista. Tullaan autoilla, tietenkin. Nyt siellä on Venemessut, ylempi keskiluokka liikkeellä. Julkisilla näyttävät kulkevan, siististi puettua. Kenelläkään ei ole räikeää päällä eikä tatuointeja näy, lapset mukana.
Yliopistolla on huonot palkat kaikilla muilla paitsi professoreilla ja lehtoreilla.
Muut ovat duunareita, professorit ja lehtorit keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon yliopiston henkilökunta sijoittuu?
Sijoittuu vai sijoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla on huonot palkat kaikilla muilla paitsi professoreilla ja lehtoreilla.
Muut ovat duunareita, professorit ja lehtorit keskiluokkaa.
Alempaa vai ylempää?
Miten päästä professoriksi? Varmasti jossain maakuntayliopistossa löytyy joku hieman vähemmillä ansioilla professuurinsa saanut, mutta yleisesti tarvitaan julkaistuja tutkimuksia, joita oman alan ihmiset kansainvälisesti hyödyntävät omissa tutkimuksissaan. Omaan tutkimusalaan täytyy olla todistettua vaikutusta, ja tätä arvioivat ihmiset, jotka ovat käyttäneet elämänsä tämän asian tai teorian tutkimiseen ympäri maailman. En sanoisi tätä ihan helpoksi.
Käytännössä pitää pystyä mm kirjoittamaan (ja tietty lukemaan) ja esiintymään englanniksi, tuntea hallintoa, hallita monimutkaiset asiakokonaisuudet. Kovaa itseohjautuvuutta ja aikataulunhallintakykyä on oltava.
Yhteiskuntaluokka-aspekti tulee varmaan siitä että osa professoreista elää ulkoisesti hyvinkin vaatimattomasti eikä asemaa näytetä millään bling-blingillä. Tämähän ei tarkoita, ettei olisi omia keinoja näyttää statustaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten päästä professoriksi? Varmasti jossain maakuntayliopistossa löytyy joku hieman vähemmillä ansioilla professuurinsa saanut, mutta yleisesti tarvitaan julkaistuja tutkimuksia, joita oman alan ihmiset kansainvälisesti hyödyntävät omissa tutkimuksissaan. Omaan tutkimusalaan täytyy olla todistettua vaikutusta, ja tätä arvioivat ihmiset, jotka ovat käyttäneet elämänsä tämän asian tai teorian tutkimiseen ympäri maailman. En sanoisi tätä ihan helpoksi.
Käytännössä pitää pystyä mm kirjoittamaan (ja tietty lukemaan) ja esiintymään englanniksi, tuntea hallintoa, hallita monimutkaiset asiakokonaisuudet. Kovaa itseohjautuvuutta ja aikataulunhallintakykyä on oltava.
Yhteiskuntaluokka-aspekti tulee varmaan siitä että osa professoreista elää ulkoisesti hyvinkin vaatimattomasti eikä asemaa näytetä millään bling-blingillä. Tämähän ei tarkoita, ettei olisi omia keinoja näyttää statustaan.
 
Toisaalta kaikki proffat jotka ainakin itse tiedän/tunnen asuvat vanhoissa ns. arvoasunnoissa ja kotona kyllä näkee että rahaa ja sivistystä löytyy. Esimerkiksi eräs asuu aivan Turun Tuomiokirkon viereisessä 1700-luvun arvotalossa, joka vuorattu taiteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten päästä professoriksi? Varmasti jossain maakuntayliopistossa löytyy joku hieman vähemmillä ansioilla professuurinsa saanut, mutta yleisesti tarvitaan julkaistuja tutkimuksia, joita oman alan ihmiset kansainvälisesti hyödyntävät omissa tutkimuksissaan. Omaan tutkimusalaan täytyy olla todistettua vaikutusta, ja tätä arvioivat ihmiset, jotka ovat käyttäneet elämänsä tämän asian tai teorian tutkimiseen ympäri maailman. En sanoisi tätä ihan helpoksi.
Käytännössä pitää pystyä mm kirjoittamaan (ja tietty lukemaan) ja esiintymään englanniksi, tuntea hallintoa, hallita monimutkaiset asiakokonaisuudet. Kovaa itseohjautuvuutta ja aikataulunhallintakykyä on oltava.
Yhteiskuntaluokka-aspekti tulee varmaan siitä että osa professoreista elää ulkoisesti hyvinkin vaatimattomasti eikä asemaa näytetä millään bling-blingillä. Tämähän ei tarkoita, ettei olisi omia
Toisaalta kaikki proffat jotka ainakin itse tiedän/tunnen asuvat vanhoissa ns. arvoasunnoissa ja kotona kyllä näkee että rahaa ja sivistystä löytyy. Esimerkiksi eräs asuu aivan Turun Tuomiokirkon viereisessä 1700-luvun arvotalossa, joka vuorattu taiteella.
Minä taas tunnen yhden professorin joka asuu vuokralla kerrostalossa ja ajaa vanhalla toyotalla. Jos säästöjä on kertynyt niin päällepäin ei näy mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten päästä professoriksi? Varmasti jossain maakuntayliopistossa löytyy joku hieman vähemmillä ansioilla professuurinsa saanut, mutta yleisesti tarvitaan julkaistuja tutkimuksia, joita oman alan ihmiset kansainvälisesti hyödyntävät omissa tutkimuksissaan. Omaan tutkimusalaan täytyy olla todistettua vaikutusta, ja tätä arvioivat ihmiset, jotka ovat käyttäneet elämänsä tämän asian tai teorian tutkimiseen ympäri maailman. En sanoisi tätä ihan helpoksi.
Käytännössä pitää pystyä mm kirjoittamaan (ja tietty lukemaan) ja esiintymään englanniksi, tuntea hallintoa, hallita monimutkaiset asiakokonaisuudet. Kovaa itseohjautuvuutta ja aikataulunhallintakykyä on oltava.
Yhteiskuntaluokka-aspekti tulee varmaan siitä että osa professoreista elää ulkoisesti hyvinkin vaatimattomasti eikä asemaa näytetä millään bling-b
Minä taas tunnen yhden professorin joka asuu vuokralla kerrostalossa ja ajaa vanhalla toyotalla. Jos säästöjä on kertynyt niin päällepäin ei näy mitenkään
No jollei ole jotain pelihimoa tms. rahareikää niin luulisi jäävän rahaa säästöön tuolal elämäntyylillä. Professorien palkat lähtevät kuitenkin 7000 €/kk tasolta ja tuloja tulee usein myös muualta eli vuodessa helposti kuusinumeroinen summa. Toki verotus vie osansa.
Jotenkin kuvaavaa, että palstalla keskitytään professoreihin, kun puhutaan yliopiston henkilökunnasta. Se on kuin keskittyisi johtajiin, kun puhutaan teollisuuden tai rakennusalan työpaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten päästä professoriksi? Varmasti jossain maakuntayliopistossa löytyy joku hieman vähemmillä ansioilla professuurinsa saanut, mutta yleisesti tarvitaan julkaistuja tutkimuksia, joita oman alan ihmiset kansainvälisesti hyödyntävät omissa tutkimuksissaan. Omaan tutkimusalaan täytyy olla todistettua vaikutusta, ja tätä arvioivat ihmiset, jotka ovat käyttäneet elämänsä tämän asian tai teorian tutkimiseen ympäri maailman. En sanoisi tätä ihan helpoksi.
Käytännössä pitää pystyä mm kirjoittamaan (ja tietty lukemaan) ja esiintymään englanniksi, tuntea hallintoa, hallita monimutkaiset asiakokonaisuudet. Kovaa itseohjautuvuutta ja aikataulunhallintakykyä on oltava.
Yhteiskuntaluokka-aspekti tulee varmaan siitä että osa professoreista elää ulkoisesti hyvinkin vaat
No jollei ole jotain pelihimoa tms. rahareikää niin luulisi jäävän rahaa säästöön tuolal elämäntyylillä. Professorien palkat lähtevät kuitenkin 7000 €/kk tasolta ja tuloja tulee usein myös muualta eli vuodessa helposti kuusinumeroinen summa. Toki verotus vie osansa.
Katos ku ihmisiä on erilaisia, kaikilla ei blingbling kiinnosta. Itselläkin palkka 8k€ kuukaudessa mutten esim. osta vaatteita kuin marketista muutaman vuoden välein jos on alennuksessa ja autoni on 9 vuotta vanha. Asun sentään omassa talossa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kuvaavaa, että palstalla keskitytään professoreihin, kun puhutaan yliopiston henkilökunnasta. Se on kuin keskittyisi johtajiin, kun puhutaan teollisuuden tai rakennusalan työpaikoista.
Se on valittu siksi että nämä yliopistoihmiset haluavat että he kaikki ovat nostettuna jalustalle vaikka olisivat laitoksensa perus ylläpidossa töissä. Esim. "Kuulun ylempään keskiluokkaan koska olen yliopiston vakkari. Toimin HR:ssä sihteerinä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla on huonot palkat kaikilla muilla paitsi professoreilla ja lehtoreilla.
Muut ovat duunareita, professorit ja lehtorit keskiluokkaa.
Alempaa vai ylempää?
Ennemmin alempaa. Jotkut professorit lähellä ylempää, mutta eivät kuitenkaan. Ylemmällä keskiluokalla on palkkatulojen lisäksi merkittäviä pääomatuloja,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla on huonot palkat kaikilla muilla paitsi professoreilla ja lehtoreilla.
Muut ovat duunareita, professorit ja lehtorit keskiluokkaa.
Alempaa vai ylempää?
Ennemmin alempaa. Jotkut professorit lähellä ylempää, mutta eivät kuitenkaan. Ylemmällä keskiluokalla on palkkatulojen lisäksi merkittäviä pääomatuloja,
Aalto-yliopiston proffa Pekka Mattila kuoli juuri 45 -vuotiaana.
Viimeksi valmistuneessa verotuksessa Mattilan kokonaistulot olivat 345501 euroa. Näistä ansiotuloa oli 323726 euroa ja pääomatuloja 21774 euroa.
Vuonna 2021 Mattila tienasi yli puoli miljoonaa, 523122 euroa. Ansiotuloja kertyi 486424 euroa ja pääomatuloja 36697 euroa.
Lisäksi Mattilalta jäi asunto ja taidekokoelma, jonka arvo on kuusinumeroinen luku. Asunto, joka Mattilalta jäi on 200m2 Bulevardilla.
Mutta joo, alempaa keskiluokkaa mielestäsi siis. On se tiukkaa tämä suomalainen yhteiskunta. Tuolla asemalla ja omaisuudella just ja just samaa luokkaa kuin sairaanhoitajat ja pankkivirkailijat.
Antamasi luokat on tyhmiä niin keksin omat jotka paremmin kuvaa töitä.
Minut varmaan laitettaisiin työväenluokkaan vaikka olenkin yliopistossa käynyt mutta teen ihan eri alan hommia. Toisaalta palkkani on noin 10k€ kuukaudessa ja omistan osakkeita useista firmoista, osassa jopa niin ison osuuden että mielipiteeni vaikuttaa firmojen suuntaan.