Mihin yhteiskuntaluokkaan yliopiston henkilökunta sijoittuu nykypäivänä?
Mihin yhteiskuntaluokkaan sijoittaisitte yliopiston henkilökunnan nykypäivänä?
Onko työnimikkeellä väliä? Esim. väitöskirjatutkija, tutkijatohtori, yliopistonlehtori, professori?
Vaikuttaako ala, esim. tekniikka, lääketiede, humaniset tieteet jne?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professori on yliopistohierarkian ylätasoa. Profesorilla on kolme päätyötä. Professori hallinnoi yliopistoa, professori tutkii itse ja yleensä johtaa tutkimushankkeita. Lisäksi professorilla on jonkin verran opetusvelvollisuutta. Proffat eivät ehdi eivätkä halua juurikaan opettaa perustutkintolaisia. Sitä varten yliopistoissa on yliopistolehtoreita, jotka ovat tohtoreita ja yleens myös dosentteja ja työtehtävänä on ainoastaan opettaa. Professori johtaa oppilalaansa. Professori on monesti yhteiskunnan eliittiä, koska heidän vaikutusvaltansa on hyvin laajaa. Professoreiden mietteitä kuuntelevat niin politiikot kuin yritysjohtajatkin.
Ai niinkö? Eiköhän yliopistolla ole varsin paljon eriytetty hallintoa ja opetusta/tutkimusta. Professori ei välttämättä ole hallinnollisesti kenenkään esimies vaikka pyörittäisi isoa tutkimusryhmää, yksikön hallinnollinen johtaja on - joka ei siis
Voi tietenkin olla että eri yliopistoissa professorien tehtävät eroavat toisistaan. Mutta tuskin se missään (Suomessa) ensisijaisesti mikään opetusvirka on. Kyllä minun tietämäni proffat vääntävät paljon esim.ihan budjettien ja rahoitushakujen kanssa. Plus opetussuunnitelmatyö, esimiestyö, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja jossain välissä omaa tutkimustyötä sen verran kuin muulta ehtii. Vaativa ja stressaava, vastuullinen työ.
Onko yliopistolta helppo saad vakkaripaikka vai miksi monet jäävät sinne?
Suomalaiset professorit saavat käytännössä ison osan tuloistaan veronmaksajilta, mutta ei kaikkea. Parjattu, köyhä apurahatutkija sen sihaan ihan määritelmällisesti saa pienen apurahansa yksityiseltä säätiöltä. Eli apurahatutkija tekee tiedettä suomalaisen(kin) yhteiskunnan hyväksi ninenonaan ilman veronmaksajien tukea.
Professorit eivät ole mitään tulolistojen kärkeä, mutta kyllä heillä ihan hyvät palkat on. Mutta suomalaisessa systeemissä professori on ihan oma nimikkeensä. Yliopistossa kaikki tutkijat eivät siis ole professoreita.
En pidä akateemisia juuri missään arvossa. Proffaksikin pääsee aivan liian heppoisilla meriiteillä. Liikaa mennään titteleillä. On epäoikeudenmukaista, että vain jonkun paperilapun saamalla voi päästä niks naks hyväpalkkaiseen eläkevirkaan
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset professorit saavat käytännössä ison osan tuloistaan veronmaksajilta, mutta ei kaikkea. Parjattu, köyhä apurahatutkija sen sihaan ihan määritelmällisesti saa pienen apurahansa yksityiseltä säätiöltä. Eli apurahatutkija tekee tiedettä suomalaisen(kin) yhteiskunnan hyväksi ninenonaan ilman veronmaksajien tukea.
Professorit eivät ole mitään tulolistojen kärkeä, mutta kyllä heillä ihan hyvät palkat on. Mutta suomalaisessa systeemissä professori on ihan oma nimikkeensä. Yliopistossa kaikki tutkijat eivät siis ole professoreita.
Miten määräytyy kenestä tulee professori? Olen kuullut, että proffan ei tarvitse olla tohtori vaan voi hakea suoraan maisterinpahveilla. Ilmeisesti paikkoja on vaan vähän?
Lapsellisia ovat tällaiset kastijärjestelmät, joissa ihmisiä keinotekoisesti jaetaan eriarvoisiin luokkiin.
Kun olin masennuksen takia psykiatrisessa hoidossa vuosia sitten oli samalla osastolla tällainen tyyppi jolle oli hirveän tärkeää se yhteiskuntaluokka. Hän kieltäytyi keskustelemasta tietyn tason hoitajien kanssa, vaati erioikeuksia keskustella suoraan lääkärien kanssa jne. Hän sanoi olevansa filosofian yo, mutta opinnot jääneet jo ekana vuonna kesken psykoosin takia. Ja tästä oli aikaa yli 20 vuotta. Silti hän katsoi olevansa ylempää yhteiskuntaluokkaa, vaikka oli meidän muiden hullujen kanssa syömässä mielisairaalan soppaa. Kyllähän se oli aika surullista, mutta kaikkihan siellä oli päästään vialla. Minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisia ovat tällaiset kastijärjestelmät, joissa ihmisiä keinotekoisesti jaetaan eriarvoisiin luokkiin.
Meinaatko, että vaikka työtön alkoholisti ja ylilääkäri elävät samannäköistä elämää? Yhteiskuntaluokat kuvaavat ihmisten sosioekonomisia kerrostumia. Kyse on empiirisestä havainnosta eikä siitä, että joku voisi itse valita luokkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset professorit saavat käytännössä ison osan tuloistaan veronmaksajilta, mutta ei kaikkea. Parjattu, köyhä apurahatutkija sen sihaan ihan määritelmällisesti saa pienen apurahansa yksityiseltä säätiöltä. Eli apurahatutkija tekee tiedettä suomalaisen(kin) yhteiskunnan hyväksi ninenonaan ilman veronmaksajien tukea.
Professorit eivät ole mitään tulolistojen kärkeä, mutta kyllä heillä ihan hyvät palkat on. Mutta suomalaisessa systeemissä professori on ihan oma nimikkeensä. Yliopistossa kaikki tutkijat eivät siis ole professoreita.
Miten määräytyy kenestä tulee professori? Olen kuullut, että proffan ei tarvitse olla tohtori vaan voi hakea suoraan maisterinpahveilla. Ilmeisesti paikkoja on vaan vähän?
Yleensä proffaksi päästään siten, että käydään yliopistotutkinto hyvin arvosanoin ja sen perään tohtorintutkinto hyvin arvosanoin. Sitten tehdään väitöksen jälkeistä tutkimusta esim. 5 v ja käydään ulkomailla. Sitten voi saada apulaisprofessuurin, jossa aletaan opettelemaan professorin työtä. Noita apulaisprofessuurikausia voi olla esim. 5-10 vuotta, jokaisen kauden välissä on ulkoinen arviointi. Moni hakee dosentin arvon. Sitten lopulta viimeisen kauden päätyttyä voi päästä professoriksi, yleensä 40-50 -vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
En pidä akateemisia juuri missään arvossa. Proffaksikin pääsee aivan liian heppoisilla meriiteillä. Liikaa mennään titteleillä. On epäoikeudenmukaista, että vain jonkun paperilapun saamalla voi päästä niks naks hyväpalkkaiseen eläkevirkaan
T. Duunari rakennusmies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Kyllä Suomi on luokkayhteiskunta ihan kuten jokainen muukin yhteiskunta. Hyvä esimerkki on se tyyppi, joka veikkasi, että proffa tienaa n. 3000/kk. Hän ei ole ylempää keskiluokkaa edes koskaan tavannut puhumattakaan eliitistä.
Näinhän se menee. Tämä ketju on hyvä todiste siitä miten kaukana eri kuplat (sosiaaliluokat) elävät toisistaan. Vain harva edes tietää mitä professori tekee ja mitä siihen vaaditaan, eivätkä ihmiset ymmärrä miten suuri on heidän vaikutusvaltansa.
Kuuluvat opettavaan luokkaan, samaan missä päiväkodin ja koulun opettajatkin ovat.
Lentäjät, bussikuskit ja rekkakuskit ovat logistiikkaluokassa.
Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat oikeualuokkaan.
Jne.
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistolta helppo saad vakkaripaikka vai miksi monet jäävät sinne?
Ei ole, ja siellä työskentelevät harvoin välittävät jostain vakkaripaikoista. Jos puhutaan tutkijatason ihmisestä ylöspäin (väitöskirjatutkija, tohtoritutkija, dosentti, professori) niin kyllä se motivaatio pysyä yliopistolla on tutkimus ja sen eteenpäin vieminen. Saat itse määritellä mitä teet, tulosta toki pitää tulla, muuten työssä on oma vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluvat opettavaan luokkaan, samaan missä päiväkodin ja koulun opettajatkin ovat.
Lentäjät, bussikuskit ja rekkakuskit ovat logistiikkaluokassa.
Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat oikeualuokkaan.
Jne.
Mitäs luokkia nuo on? Yleensä luokkia työväenluokka, alempi keskiluolla, ylempi keskiluokka, yläluokka. Noista proffat vois olla alempaa tai ylempää keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisia ovat tällaiset kastijärjestelmät, joissa ihmisiä keinotekoisesti jaetaan eriarvoisiin luokkiin.
Mitä keinotekoista on selkeästi yhteiskunnassa näkyvissä eroissa eri ihmisten välillä? Kyllä duunari ja professori elävät täysin erilaista elämää ja heidän elämänsä ja tietämyksensä pyörii eri asioiden ympärillä.
Mielenkiintoinen kysymys. Sijoittaisin väitöskirjatutkijat ja tutkijatohtorit alempaan keskiluokkaan ja yliopistonlehtorit ja professorit ylempään keskiluokkaan.
,,, ja joku heitteli palkanmääräytymisestä. Tutkimusrahoituksen miljoonat eivät päädy professorin omalle tilille, ne pyöritetään tiukasti yliopiston taloushallinnossa ja niillä maksetaan määräaikaisten palkkoja ja tutkimuskustannuksia. Professorin suoriutuvuus vaikuttaa kyllä palkkaan, paljon tutkimusrahoitusta, tuotettuja tutkintoja ja julkaisuja tuo suuremman palkan, mutta nuo lisät varsin maltillisia Suomessa. Suurimmalle osalle tutkijoista työ on palkan lisäksi elämäntapa, emerituksetkin jatkavat yliopistolla omia tutkimuksiaan vaikka eivät eläkkeen lisäksi korvausta tuosta saa. Jossain mielessä lähellä taiteilijuutta, eikä heidän kohdallaankaan ensimmäiseksi mieti luokkajakoja.