Sipsien syönnin voi perustella vaikeilla ajoilla

Olen syönyt tämä vuonna noin 10 sipsiä. Viime vuonna ehkä 20.

Heikko kansa. Ei voi muuta sanoa. Aina kun tulee vaikeaa ni hypätään jonkun ulkoisen tahon syliin, koskaan ei osata mennä omaan sisimpään ja kohdata niitä vaikeuksia. 

Sinne kipuun pitää hyppää, sukeltaa huolella. Se on ainut tapa kehittyä. Nää on ihan perus asioita. 

Jos te haluutte vertauskuvan niin otetaan vaikka Taru sormusten herrasta kun gandalf hyppä sen Balrogin mukana sinne helvetin liekkeihin ja kukisti sen. MIkä siitä tuli? Gandalf-VALKOINEN. Se evolvas

Lähdenkin tästä ostamaan sipsejä.

en syö koskaan

Näin on, sipsit ovat kuin lämmin halaus <3 sokeriherkkuja unohtamatta!

En syö makeaa mutta sipsit, maustetut pähkinät ym. kelpaa kyllä. Ja suurin herkku on hyvä ruoka ja siihen sopiva viini. Ja todellakin elämässä pitää olla myös nautintoja. Vastapainona on sitten viikolla hyvälaatuinen ruoka ja urheilu

Tykkään sipseistä mutta rajansa kaikella.

En kyllä mitenkään yltäisi tuohon neljään kiloon edes kahdessa vuodessa. 

Miksi ylipäätään mitään pitää mässätä? Miten voi nauttia mistään jos kaksin käsin ahtaa tavaraa suuhun? 

Miksi pitää ahmia jos on vaikeaa? Itselläni menee viimeinenkin ruokahalu jos stressaan ja suren jotain.

Vi lever i svåra tider.

Vierailija kirjoitti:

Heikko kansa. Ei voi muuta sanoa. Aina kun tulee vaikeaa ni hypätään jonkun ulkoisen tahon syliin, koskaan ei osata mennä omaan sisimpään ja kohdata niitä vaikeuksia. 

Sinne kipuun pitää hyppää, sukeltaa huolella. Se on ainut tapa kehittyä. Nää on ihan perus asioita. 

Jos te haluutte vertauskuvan niin otetaan vaikka Taru sormusten herrasta kun gandalf hyppä sen Balrogin mukana sinne helvetin liekkeihin ja kukisti sen. MIkä siitä tuli? Gandalf-VALKOINEN. Se evolvas

Jos et tykkää sipsistä niin säälin sinua.

Vierailija kirjoitti:

Heikko kansa. Ei voi muuta sanoa. Aina kun tulee vaikeaa ni hypätään jonkun ulkoisen tahon syliin, koskaan ei osata mennä omaan sisimpään ja kohdata niitä vaikeuksia. 

Sinne kipuun pitää hyppää, sukeltaa huolella. Se on ainut tapa kehittyä. Nää on ihan perus asioita. 

Jos te haluutte vertauskuvan niin otetaan vaikka Taru sormusten herrasta kun gandalf hyppä sen Balrogin mukana sinne helvetin liekkeihin ja kukisti sen. MIkä siitä tuli? Gandalf-VALKOINEN. Se evolvas

Totta. Valkoinen on aina evoluutiossa, kehityksessä, edellä. Mitä valkoisempi, sitä kehittyneempi. 

Ei turhaan puhuta "sipsi-imureista". Tiedättehän, ne kehopositiiviset salkkareita katsovat elämäntapatyöttömät Sotkan harmaalla divaanisohvalla.

"Lohtusyömistä"!

Tosin varsin epäterveellistä. Paljon suolaa, paljon rasvaa, paljon hiilareita, mutta vähän vitamiineja ja muita hyödyllisiä ainesosia. Ja kokista (tai lonkeroa, sidukkaa, energiajuomaa tai olutta) varmaankin litrakaupalla päälle kun se suola janottaa.

Britanniassahan lapsi, joka söi lähes pelkästään vain sipsejä ja ranskanperunoita, kuoli krooniseen mm. vitamiinien puutteeseen taannoin.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään sipseistä mutta rajansa kaikella.

En kyllä mitenkään yltäisi tuohon neljään kiloon edes kahdessa vuodessa. 

Miksi ylipäätään mitään pitää mässätä? Miten voi nauttia mistään jos kaksin käsin ahtaa tavaraa suuhun? 

Miksi pitää ahmia jos on vaikeaa? Itselläni menee viimeinenkin ruokahalu jos stressaan ja suren jotain.

 

Odotas hetki, laitan paremman ihmisen palkinnon sinulle postissa tulemaan.

Minä perustelen sillä että tekee mieli syödä sipsejä.

Ymmärrän sen että hyvästä ruoasta ja herkuista saa iloa elämään. Saan itsekin iloa siitä. Nytkin olen jo suunnitellut, mitä hyvää huomenna syön.

Tärkeää on, että herkuttelee vain sen verran, ettei liho. 

Luulisi että ylipaino kaiken lisäksi vähentää syömisestä saatavaa iloa. Siis jos aina syödessä on takaraivossa ajatus "ei minun pitäisi syödä tätä kun pitäisi pudottaa painoa..."

En itse ole sipsien ystävä. Tykkään makeista herkuista, esim. huomenna leivon (jo kolmatta kertaa tänä vuonna) runebergintorttuja. Ne ovat todella runsaskalorisia, joten syön niitä vain yhden päivässä. Tai jos syön kaksi, en syö seuraavana päivänä yhtään.

Diabeetikkona välttelen sokeria mutta sipseillä herkuttelen melkein joka viikonloppu. Ainakin lemppareista se yksi juustosnaksu pussi pitää saada. Ja toinen lemppari se perus ohut herkku perunalastu. Kovin mausteisista en innostu.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään sipseistä mutta rajansa kaikella.

En kyllä mitenkään yltäisi tuohon neljään kiloon edes kahdessa vuodessa. 

Miksi ylipäätään mitään pitää mässätä? Miten voi nauttia mistään jos kaksin käsin ahtaa tavaraa suuhun? 

Miksi pitää ahmia jos on vaikeaa? Itselläni menee viimeinenkin ruokahalu jos stressaan ja suren jotain.

Olen kuuskymppinen ja ikinä ei ole mennyt ruokahalut mistään sairauksista, ei edes kovassa kuumeessa, ei stressistä

eikä masennuksesta. Ihmettelen ihmisiä joilla menee ruokahalut. 😁

Ronkeli elikä valikoiva olen mutta sehän on ihan eri asia kuin ruokahaluttomuus.

Vierailija kirjoitti:

"Lohtusyömistä"!

Tosin varsin epäterveellistä. Paljon suolaa, paljon rasvaa, paljon hiilareita, mutta vähän vitamiineja ja muita hyödyllisiä ainesosia. Ja kokista (tai lonkeroa, sidukkaa, energiajuomaa tai olutta) varmaankin litrakaupalla päälle kun se suola janottaa.

Britanniassahan lapsi, joka söi lähes pelkästään vain sipsejä ja ranskanperunoita, kuoli krooniseen mm. vitamiinien puutteeseen taannoin.

No muistahan ruuista saa ravinteita jos saa niistäkään. Eihän se sokeri karkkikaan ole mitään terveellistä mutta ei koko elämä voi olla vain sellaista että kaikessa tuijotetaan siihen terveellisyyteen. Päähän sellaisessa sekoo eikä sekään ole hyvä. Otan purkista lisäravinteita jos olen sipseillä herkutellut. 😂 Ettei tule heti puutostautia.

Se epäterveellinen herkuttelu pitää olla vain lisukkeena eikä pääasiallisena ravintona. Jos lapsella on tuollainen ruokavalio niin sehän pitäisi ottaa huostaan. Lapsi ei osaa eikä saa päättää syömisistään jotenka aikuinen päättää siitä että se on terveellistä.

Vähän päälle kolmekymppisenä vielä sipsit maistui mutta nehän on aika tyhmää sontaa. Aiheuttaa syöpää ja on pelkkiä tyhjiä kaloreita. Sipsien syönti on helppo lopettaa ja korvata sipsit esim. avokaadoleivillä sushilla, lohimoussella ja perunalohkoilla tms.