Hankala tilanne miehen ystävän kanssa
Onko täällä kenelläkään kokemusta siitä, että kumppanin ystävästä tulee suhteeseen ns. kolmaspyörä?
Miehellä on ystävä, jonka kanssa ovat tunteneet lukioajoista lähtien ja nyt tuon ystävän oma elämä on solmussa. Hän on jo pitkään yrittänyt löytää pysyvää parisuhdetta, mutta kaikki jutut lopahtavat aina alkumetreillä. Hän on siis kärsinyt yksinäsyydestä jo pidempään ja tämän lisäksi menetti ainoan vanhempansa puolisen vuotta sitten. Tämä on varmasti pahentanut entisestään yksinäisyyden kokemusta.
Tämä ystävä on tukeutunut meihin hyvin paljon viime aikoina. Kaveriporukasta kaikki muut meitä kahta lukuunottamatta elävät pikkulapsiarkea, joten siksi varmaan on ottanut erityisesti meidät omikseen. Kaikki alkoi harmittomasti, eli kutsuimme tätä ystävää mukaamme, koska halusimme tukea häntä vaikeassa tilanteessa. Nyt sitten tilanne on kääntynyt siihen, että hän odottaa automaatiolla meidän viettävän kaikki viikonloppumme hänen kanssaan.
Olemme ihan jumissa tässä tilanteessa, koska haluamme toisaalta omaa aikaa ilman tätä ystävää, mutta emme kuitenkaan ns. hylätä vaikealla hetkellä. Ystävä on todella herkkätunteinen, joten hänelle puhuminen on vaikeaa emmekä halua hänen jäävän yksin ongelmiensa kanssa. Tämä tilanne alkaa kuitenkin olemaan jo ihan kuin you, me and Steve -meemeissä.
Kommentit (100)
Järjetöntä. Tarvit etäisyyttä kaikkeen nähdäksesi miten järjetöntä tuo on. Nyt rajat kuntoon. Et ole vastuussa aikuisen ihmisen tunteista. Kyllä, joskus elämä satuttaa. Mutta ei voi taantua teidän lapseksi. Hänellekin tekee hyvää irrottautua.
Rajansa auttamisellakin on. Sitä ei voi tehdä loputtomiin eikä niin että oma elämä kärsii siitä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän sun miehes vaan ryhdistäytyä ja sanoa suoraa sille kaverille, että vois olla välillä ihan omissa oloissaan.
Näin! Ihmeen nössöjä kummatkin "miehet" 😂 Oletteko teinejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä on tiivis kaveriporukka ja yksi on jäänyt sinkuksi. Hän elää sellaista ikuista "jätkien kaa radalle" elämää. Ei jotenkaan ymmärrä, että kaikki muut ovat menneet elämässä eteen päin vaan yrittää lyödä kiilaa aina muiden parisuhteisiin.
Ärsyttää ihan hitosti, että oma mies taantuu aina hänen seurassaan parikymppiseksi. Minä muutun joksikin ihme äitivaimoksi, joka ei ymmärrä et pojat on poikia.
Kuulostaa siltä että sinun miehesikään ei ymmärrä menneensä elämässä eteenpäin?
Toisaalta mietin, että miksi aina sen "elämässä eteenpäin menemisen" tulee olla yhtäkuin sulkeutuminen parisuhde-/perhekuplaan?
Miksei tuossa lainatussa tapauksessa mies voi silloin tällöin viettää kaverinsa kanssa aikaa ja kirjoittaja olla silloin vaikka omien
Eihän tuossa kukaan miehen menemisiä ole kieltänyt. Ymmärsin, että kirjoittavaa ärsyttää kun mies taantuu kaverin seurassa larppaamaan nuoruuttaan. Miksei voi pitää hauskaa, mutta olla silti aikuinen vastuullinen ihminen?
Vierailija kirjoitti:
mitä semmosella "ystävällä" tekee jonka lähellä saa aina varoo mitä sanoo ja sitten se varastaa sun viiikonloput vielä :D laittakaa luurit kiinni tai jatkakaa valehtelua, koita seuraavaks valehdella että lähette anoppia moikkaan onko innostunu.
Mitä hyötyä tuosta on? Lukioaikainen kaveri, joten eiköhän se miehen vanhemmat tunne....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ole lähipiirissä yhtään sopivia sinkkunaisia joista voisi löytyä seuraa kaverille?
Ei ole, enkä tiedä haluaisinko edes alkaa moiseen paritukseen, kun ystävän suhteet eivät tosiaan kestä. Hän saa kyllä helposti naisseuraa, mutta jutuista ei synny koskaan mitään vakavampaa. Tuntuu, että tämä ystävä on nyt lopettanut deittailun ja siirtynyt elämään kanssamme tätä kummallista kolmisuhdetta.
Ap
Polyamoria on nykyään muotia.
Mene muualle heittelemään typeriä kommenttejasi, jos sinulla ei ole itse asiaan mitään ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi olisi tuossa "kylpyläjutussa" pitänyt sanoa, että sori ,mutta haluan viettää välillä aikaa ihan kahdestaan oman vaimoni kanssa. Samoin ap voi sanoa muissa tilanteissa, että nyt on sellainen tilanne, että meidän pitää saada viettää aikaa ihan kahdestaan oman mieheni kanssa, jne. Ihan nätisti mutta niin selkeästi että ei jää epäselväksi kolmannelle osapuolelle. Kuten joku tuossa sanoi, muuten tuo kestää maailman tappiin.
Mies oli nyt tosiaan laittanut hänelle viestiä, että vietämme tulevan viikonlopun ystävänpäivä hengessä ihan kahdestaan. Ystävä oli vastannut hänelle "Olisipa sitä itselläkin oma rakas jonka kanssa viettää ystävänpäivää, mutta pitäkää hauskaa".
Alkoi lievästi ärsyttämään, koska tuo vastaus tuntui jo vähän inhottavalta. Tai sitten vain kuvittelen omiani.
Ap
Kyllä, tuo on klassista syyllistämisellä manipulointia. Tässä pitää nyt vain asettaa tiukasti rajat, välittämättä tuollaisesta manipuloinnista, jossa kyseinen tyyppi näyttäisi olevan aika velmu.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloitus on totta, en ihmettele, ettei kaverin naissuhteet etene. Tuo käytöshän on järjetöntä ripustautumista ja toisten rajojen kunnioittamattomuutta.
Ihan kun hän ei tajuaisi mitään.
Meinasin itse sanoa samaa. Ei ihme jos ei ihmissuhteet kestä, jos käytös on pelkkää uhriutumista, syyllistämistä ja manipulointia. Tällä tyypillä on selvästi isoja ongelmia päänsä sisällä ja tarvitsee apua, jota te ette pysty tarjoamaan.
Se ei ole teidän syynne. Voitte ottaa asian puheeksi jos uskallatte, tai sitten vain väkisin rajoittaa kontaktia. Joka tapauksessa, tämä kaveri kyllä lopulta löytää jonkun muun johon ripustautua, ellei halua alkaa käsittelemään oman sisäisen maailmansa ongelmia esim. ammattiauttajan kanssa. Ehdottakaa tätä.
Ei mitään hellävaroen vierottamista! Pipihän tuo on päästään, raw doggina vaan irti tuo loinen teistä. "Me halutaan nyt parisuhdeaikaa" - en kyllä tajua miksi te hoivaatte jotain randomia, ette tekään ihan tervepäisiä ole.
Oho, vanha aloitukseni on näemmä noussut ylös! Päivitänpä nyt sitten samalla meidän tilannetta, kerta tämä tuli vastaan.
Edelleen kiitokset kaikille asiallisesti täällä minulle vastanneille. Autoitte tosiaankin avaamaan silmiä tälle tilanteelle. Keskustelimme miehen kanssa tästä pitkään ja teimme yhteisen linjauksen, että nyt alamme pitää rajoistamme paremmin kiinni. Miehen kaveri ei suhtautunut tähän mitenkään hyvin, vaan lähti tuolle uhriutumislinjalle. Hän vetäytyi ja jos mies kysyi hänen kuulumisiaan, vastaili tyyliin "mitä se teitä kiinnostaa".
Pari viikkoa sitten miehen kaveri veti kännit yksin kotonaan (ei normaalisti pahemmin juo) ja alkoi spämmäämään miehelle itsemurhalla uhkailuviestejä. Mies ei ollut näihin herännyt, kun puhelin oli yöllä äänettömällä. Eihän kaveri ollut mitään itselleen tehnyt, mutta säikäytti kyllä meidät ihan totaalisesti. Mies otti sitten yhteyden toiseen kaveriina ja kävivät yhdessä juttelemassa tämän kaverin luona, että hän tarvitsee apua. Siinä krapuloissaan kaveri oli suostuvainen tähän, mutta nyt alkanut vetämään ajatusta takaisin päin.
Tämä on ollut ihan hemmetin rankkaa, mutta eipä tässä oikein auta muuta kuin pitää niistä omista rajoista kiinni, vaikka pahalta tuntuu.
Ap
Helpompi on vain perheellisten ja pariskuntien jossain vaiheessa työntää ikisinkut ulos piireistä. Ei heillä ole mitään annettavaa, kun eivät osaa samaistua tilanteeseen. Pariskunnat viettävät aikaa toistensa kesken, eikä sellaisiin juttuihin tietenkään mitään sinkkuja oteta mukaan. Varsinkin, kun on lapsia niin lapsettomat sinkut ovat kiusallista seuraa. Numerot vain pois puhelimesta ja eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hellävaroen vierottamista! Pipihän tuo on päästään, raw doggina vaan irti tuo loinen teistä. "Me halutaan nyt parisuhdeaikaa" - en kyllä tajua miksi te hoivaatte jotain randomia, ette tekään ihan tervepäisiä ole.
Kyse ei ole mistään "randomista", vaan ap:n miehen pitkäaikaisesta ystävästä.
Ettehän te ole vastuussa vieraan ihminen yksinäisyydestä ja onnettomuudesta.
Ei välttämättä ole edes yksinäinen ja onneton. Viihtyy teidän kanssa ja on vähän yksinkertainen ettei tajua ettei voi olla teidän kanssa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ole lähipiirissä yhtään sopivia sinkkunaisia joista voisi löytyä seuraa kaverille?
Ei ole, enkä tiedä haluaisinko edes alkaa moiseen paritukseen, kun ystävän suhteet eivät tosiaan kestä. Hän saa kyllä helposti naisseuraa, mutta jutuista ei synny koskaan mitään vakavampaa. Tuntuu, että tämä ystävä on nyt lopettanut deittailun ja siirtynyt elämään kanssamme tätä kummallista kolmisuhdetta.
Ap
En taida olla kuvailemasi ystävä, koska en saa mitenkään naisseuraa enkä ole esimerkiksi käynyt kylpylässä pitkään aikaan, mutta tilanteeni on hyvin samanlainen. Olen kaveriporukoideni viimeinen (iki)sinkku, eikä kukaan heistä osaa tai halua parittaa minua ystävilleen, vaikka olen pyytänyt heiltä apua. Mitä minun pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Olen jo vuosia kehittänyt itseäni parhaaksi mahdolliseksi puolisoksi, käynyt harrastuksissa ja tapahtumissa etsimässä seuraa, ja käyttänyt useita seuranhakupalveluita tuloksetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ole lähipiirissä yhtään sopivia sinkkunaisia joista voisi löytyä seuraa kaverille?
Ei ole, enkä tiedä haluaisinko edes alkaa moiseen paritukseen, kun ystävän suhteet eivät tosiaan kestä. Hän saa kyllä helposti naisseuraa, mutta jutuista ei synny koskaan mitään vakavampaa. Tuntuu, että tämä ystävä on nyt lopettanut deittailun ja siirtynyt elämään kanssamme tätä kummallista kolmisuhdetta.
Ap
En taida olla kuvailemasi ystävä, koska en saa mitenkään naisseuraa enkä ole esimerkiksi käynyt kylpylässä pitkään aikaan, mutta tilanteeni on hyvin samanlainen. Olen kaveriporukoideni viimeinen (iki)sinkku, eikä kukaan heistä osaa tai halua parittaa minua ystävilleen, vaikka olen pyytänyt heiltä apua. Mitä minun pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Olen jo v
Et voi vaatia tuollaista ystäviltäsi, kun ei se ole heidän hommaansa etsiä sinulle seuraa.
Jatkat etsimistä entiseen tapaan, joko livenä tai netin kautta. Se on hyvä, että keksit muutakin tekemistä, sillä ei kukaan halua ihmistä jolla ei ole muuta elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on keksitty tarina, jolla ap viihdyttää? itseään.
Tunnistettava kirjoitustyyli ja samantyyppisiä avauksia ennenkin.
Joo, ja aina tuo sama kaava, jossa hänellä on vastaväite tai puolustus tai tekosyy lähes kaikkiin kommentteihin.
Mutta toisaalta mielenkiintoista lukea mitä ohjeita, esimerkkitarinoita tai muita kommentteja mämä feikkitarinat saa aikaan.
Mutta kuitenkin ap on niin koukuttava, että tulet uudestaan ja uudestaan lukemaan ja lisäksi kommentoitkin useamman kerran. Oletko masokisti?
Appiukko käyttäytyi samoin anopin kuoleman jälkeen ja me alettiin kertomaan vasta jälkikäteen missä olimme. Tietysti kutsuimme ja kutsumme yhä hänet välillä mukaan, mutta ei enää yhtä usein ja hän on sopeutunut uuteen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ole lähipiirissä yhtään sopivia sinkkunaisia joista voisi löytyä seuraa kaverille?
Ei ole, enkä tiedä haluaisinko edes alkaa moiseen paritukseen, kun ystävän suhteet eivät tosiaan kestä. Hän saa kyllä helposti naisseuraa, mutta jutuista ei synny koskaan mitään vakavampaa. Tuntuu, että tämä ystävä on nyt lopettanut deittailun ja siirtynyt elämään kanssamme tätä kummallista kolmisuhdetta.
Ap
En taida olla kuvailemasi ystävä, koska en saa mitenkään naisseuraa enkä ole esimerkiksi käynyt kylpylässä pitkään aikaan, mutta tilanteeni on hyvin samanlainen. Olen kaveriporukoideni viimeinen (iki)sinkku, eikä kukaan heistä osaa tai halua parittaa minua ystävilleen, vaikka olen pyytänyt heiltä apua. Mitä
Et voi vaatia tuollaista ystäviltäsi, kun ei se ole heidän hommaansa etsiä sinulle seuraa.
Jatkat etsimistä entiseen tapaan, joko livenä tai netin kautta. Se on hyvä, että keksit muutakin tekemistä, sillä ei kukaan halua ihmistä jolla ei ole muuta elämää.
Olen tottunut siihen, että ystävät auttavat tarpeen tullen, mutta ehkä sinulla on erilainen käsitys ystävyydestä.
Muutenkin vastauksesi on vähän tuollainen "go home and die", kun et osoita yhtään empatiaa yksinäistä ihmistä kohtaan. Hän on saattanut etsiä seuraa vuosia tai vuosikymmeniä, ja sinä vain sivuutat koko asian niin kuin ongelma olisi tasoa hikka.
Vierailija kirjoitti:
Olen tottunut siihen, että ystävät auttavat tarpeen tullen, mutta ehkä sinulla on erilainen käsitys ystävyydestä.
Muutenkin vastauksesi on vähän tuollainen "go home and die", kun et osoita yhtään empatiaa yksinäistä ihmistä kohtaan. Hän on saattanut etsiä seuraa vuosia tai vuosikymmeniä, ja sinä vain sivuutat koko asian niin kuin ongelma olisi tasoa hikka.
Hyvä kommentti. Arvostan erityisesti viittausta Irakin sotaan.
Jeep, ihan samaa mietin. Itse en koskaan kehtaisi olla moinen tuppaantuja.