Onko muita, jotka vihaavat yhteisiä perheaterioita?
Olen erityisherkkä, en vaan mitenkään siedä tiettyjä ääniä ja liikkeitä, mm. syömistä
Niin pienestä kuin muistan, vihasin istua perheeni kanssa ruokapöydässä. Kiehuin koko ajan vihasta, koska he maiskuttivat, ryystivät, jauhoivat kuin lehmät ja näyttivät typeriltä ja ällöttäviltä. Toivoin, että kuolisivat pois ja pääsisin eroon heistä. En voinut syödä mitään ja painostus johti syömishäiriön syntyyn. Pyörittelin yleensä ruokaa lautasella, kunnes muut kyllästyivät ja lähtivät pöydästä. Silloin kippasin ruuat roskiin ja peittelin sinne piiloon. Teini-iässä en enää suostunut olemaan samassa pöydässä, vaan vein lautasen huoneeseeni, ja kävin kippaamassa ruuat pois sitten kun muut olivat poissa. Myöskään kouluruokaa en syönyt. Olin lasten saamiseen asti 168 cm ja noin 40 kg. Leipää söin ja karkkia. Mutta en mitään terveellistä.
Meillä on nyt suurperhe ja mieheni mielestä perheateriat ovat tärkeitä. Mutta minä kärsin niistä. Koska lapset maiskuttavat, ryystävät, jauhavat kuin lehmät.... En myöskään voi syödä mieheni laittamaa ruokaa, koska hän tekee sen "väärin". Se on pahaa. Suostun syömään vain itse valmistamaani ruokaa. Istun ruokapöydässä ja syön ehkä vähän kuivaa riisiä tms.
Onko minun pakko yrittää syödä perheen kanssa? Tulen ihan jäätävän kiukkuiseksi siitä, eivätkä ruokailut ole todellakaan mitään mukavia hetkiä. Vietän mukavat hetket jossain ihan muualla. Minulla ei ole myöskään minkäänlaista tarvetta "muuttua toisenlaiseksi". Minä olen mikä olen, eikä mikään kallonkutistaja saa minua rakastamaan syömistä ylipäänsä, eikä varsinkaan toisten kanssa.
Kommentit (86)
Minäkin inhoan syömisen ääniä ja witä, miten leuat jauhavat, kun joku syö. Inhosin lapsenakin ja söin siksi erilläni. Inhoan edelleen, enkä siksi ole koskasn kutsunut meille ketään syömään, eikä meillä ole mitään perheen yhteisiä ruokahetkiä, jokainen syö itsekseen. En ymmärrä, miksi juuri syöminen pitäisi tehdä yhdessä, eivät ihmiset käy yhdessä vessassakaan.
N50
Vierailija kirjoitti:
No ap:n perheessä ei kyllä ole mitään vikaa, ongelma on omien korvien välissä. Aika rumasti kuvataan toisten syömistä, joka on todennäköisesti ihan normaalia mutta näillä erityisherkillä on ilmeisesti ihan oma maailmansa. Vai viirasikohan enemmänkin päässä, jos kaikki ruoka vain vietiin roskiin ja elettiin leivällä ja karkilla?
Ei sen puoleen, en minäkään koskaan ole ollut varsinaisesti perheaterioiden ystävä. Ei se mitenkään aisteja ärsyttänyt, mutta tuntui jotenkin teennäiseltä. Että tehdään nyt näin, kuten oikeaoppisen perheen kuuluu tehdä. Ymmärrän tämän paremmin jossain välimeren maissa, joissa varmasti juttua ja porinaa riittää koko ajan, mutta täällä Suomessa korkeintaan mutistaan joku yksi kysymys ja vastaus ja keskitytään syömiseen.
Enpä ole lapsuuden jälkeen ruokapäydässä istunut muutenkaan, paljon mukavampi katsella vaikka telkkua sohvalla kun syö. Enkä ole lastakaan pöytään pakottanut sen jälkeen
Suomessa on heikolla itsetunnolla aina larpattu näitä välimeren ihmisiä ja erityisesti saksalaisia. Ruotsin kielinen väestö on sitten ihan omaa laatuaan. Uskon että heillä saattaa olla perheruokailuperinne yllä ehkä? Suomessa on syöty yhdessä tyyliin pyhinä ja silloinkin kun syödään yhdessä, niin syynä on ollut että on yksi lusikka ja iso vati mistä koko porukka on lapannut muhennosta kitaansa. Ei ole ollut omia lautasia ennen. Se oli lähinnä syynä miksi kokoonnuttiin yhteen.
Järkevämpää oli että pikku pietu otti silavaa minkä kerki ja juoksi se käsissään kuusen alle piilon ja söi sen ettei piku piu saanut sitä häneltä. Suomalaisessa ruokailuperinteessä ruuasta on usein kinasteltu ja tapeltukin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi syödä muiden kanssa yhdessä. Selitä miehellesi, kuinka suurta kärsimystä se on sinulle.
On myös lastesi kannalta parempi, että saat syödä omassa rauhassasi, sillä vihaisuutesi näkyy väistämättä lapsillesi. Oma isäni mulkoili minua aina vihaisesti, kun söimme, ja monesti myös kommentoi rumasti, joten minullekin perheateriat olivat tuskaa, tosin eri syystä kuin sinulle.
Tuota herkkyyttäsi ei voi valita eikä parantaa, joten sinun ei tarvitse pyydellä sitä anteeksi. Kotona asiat pitäisi voida järjestää niin, että kaikilla on hyvä olla, myös sinulla.
Juuri näin. Sen takia olen aina vetäytynyt syömään erilleen, emmekä syö perheen kanssa yhdessä. Misofoniaa ei voi parantaa ja se olisi minulle tuskaa, muillekin hyvin ikävää, sillä he tietävät, että muiden syöminen häiritsee minua.
Helvetillistä on muuten myös kuunnella muiden purkanjauhantaa esim kokouksissa. Todella inhottavqa, että ihmiset mässyttävät purkkaa joka puolella, pitäisi olla joku sääntö, että ruokailut tapahtuvat vain sitä varten osoitetusta ruokatilassa.
Jos lapsesi maiskuttavat, ryystävät ja jauhavat kuin lehmät, niin kannattaa katsoa peiliin. Sinä olet vastuussa lastesi kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi maiskuttavat, ryystävät ja jauhavat kuin lehmät, niin kannattaa katsoa peiliin. Sinä olet vastuussa lastesi kasvatuksesta.
Meillä mies ahmii muiden annokset itselleen ja on muita selvästi lihavampi. Hän selittää sen niin että auttaa perhettään pysymään hyvässä kunnossa. Miehellä on bmi jotain 33 luokkaa ja minä ja lapset ollaan siinä 18-22 välillä. Usein kyse on pitsasta ja hän syö oman pitsansa ja puolet lasten pitsoista ja ottaa minultakin 1/4 pitsasta.
Ärsyttävä tapa, mutta hän on nopea syömään oum oum ääniensä kanssa ja joskus tuntuu kehräävän kuin kissa syödessään.
Ei voi valittaa, kun hän tosiaan pitää meidän linjoista huolta.
Jokaisessa perheessä jalostuu omat tavat syödä ja elää.
Tuskin enemmistö perheistä suomalaisista syö enää yhdessä. Siihen löytyy paljon syitä työelämän muutoksista ja myös siitä ettei kovinkaan moni ole oppinut laittamaan itse ruokaakaan. Meillä äiti vei meidät töiden jälkeen jonnekin syömään, kun ei kotona kerennyt yh:na tekemään ruokaa. Tai toi jotain valmista kotiin. Siksi me lapset emme koskaan oppineet laittamaan ruokaa ja onhan se vanhan aikaista. Sitä varten on kokit ja valmisruoka olemassa. Kotiruoka lihottaa ja sitä tehdään isoja annoksia. Ravintola-annokset on kalliita ja niitä ei tule syötyä siinä määrin missä lihottavaa kotiruokaa mätetään.
siksi valmisruuan ja ravintolaruuan käyttäjät ovat hoikempia.
En ole koskaan tiskannut tai käyttänyt astianpesukonetta.