Mikä on lukunopeutesi? Itse olen 2 kuukaudessa lukenut 45 kirjaa. 300 sivua menee 4 tuntia.
Kommentit (95)
Nykyään 52-vuotiaana lukemista rajoittaa, fonttikoko, kapeat rivivälit, silmälasien käyttö ja silmien väsyminen. Näistä syistä huomaan, että lukunopeus on hidastunut. Voi toki olla muitakin syitä taustalla. Keskimäärin 300 sivun suomenkieliseen höttötekstiin menee 3-5h, välissä on nykyään pidettävä taukoja. Nuorempana luin yhtä pötköä 2,5-3h. Lukunopeuteni on ollut erinomainen, yläasteella luin yleensä puolessa ajassa kaiken, kuin mitä seuraava taitava lukija. Nopea lukija olin, koska luin paljon.
Englanninkielistä ja ruotsinkielistä höttöä lukee noin 35-50 sivua tunnissa. En ole erityisen taitava englannissa ja ruotsia taas en ole lukenut paljon, vaikka sitä osaan paremmin.
Saksaa luen ehkä 10 sivua tunnissa. Siitä voi arvioida saksan kielen osaamiseni.
Laadukkaampaa kirjallisuutta luen nykyään 40-70 sivua tunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?
Eläydyn tosi vahvasti ja "näen" tapahtumat selvästi. Siksi en lue dekkareita tai muita inhottavia, väkivaltaisia tai pelottavia.
Romaaneja ja dekkareita lukiessa n. 100 sivua tunnissa. Aikoinaan yliopistolla tenttikirjoja 20-30 sivua tunnissa (kun yhdellä lukemisella menin tenttimään)
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?
Puhenopeus on ärsyttävän hidasta lukemiseen. Sanoisin, että vähintään 2-4 kertaisella nopeudella pitää lukea, jotta lukeminen olisi nautittavaa. Puhenopeutenikin on kuulemma aika nopea.
Mikä juju olisi kaunokirjallisuudessa, jos ei eläydy tunnelmiin, sanontoihin, kieleen, henkilöhahmoihin, juoneen tai tarinaan?
Ehdotan kokeilemaan pikalukua Alaston Salissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?
Eläydyn tosi vahvasti ja "näen" tapahtumat selvästi. Siksi en lue dekkareita tai muita inhottavia, väkivaltaisia tai pelottavia.
Yhyyyyy, mammaaaa😫
Vierailija kirjoitti:
Romaaneja ja dekkareita lukiessa n. 100 sivua tunnissa. Aikoinaan yliopistolla tenttikirjoja 20-30 sivua tunnissa (kun yhdellä lukemisella menin tenttimään)
Vaan eipä tullut tädistä pääjohtajaa.
Mullakin menee tosi mielenkiintoinen ja kevyt teksti 100 sivua/tunti vauhdilla, mutta harvoin sitä tapahtuu. Fiktiossa usein ensimmäinen puolikas kirjasta on työlästä ja hidasta luettavaa, nukahdan jo parikymmentä sivua luettuani, mutta loppupuolikas meneekin sitten nopealla tahdilla yhden illan aikana. Jonkun tutun ja hyväksi todetun kirjailijan kirja menee parissa päivässä, uuden kirjailijan keskittymistä vaativa kirja parissa viikossa.
Tykkään lukea nautiskellen ja hyvin usein saatan keskeyttää lukemisen, kun haluan saada lukemastani asiasta laajemmin lisätietoja tai tarkistaa jonkun asian ja siksi olen hidas lukija. Kuvittelen näin saavani enemmän irti kirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?
Eläydyn ja käytössä eri äänet. Jopa puhenopeudet. Ja olen miettinyt, onko päässä vikaa? Tätä ennen en ole kertonut tätä kenellekään. Pidän sitä ihan hulluna. Lapseni tekee saman, kun on lukenut joskus ääneen ja vielä suurella hartaudella, erityisesti hän eläytyy tekstiin. Varmaan joku sukuvika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopeat lukijat eivät lue kirjoja sanasta sanaan, vaan yhdellä silmäyksellä rivejä, lauseita kerrallaan. Hahmottavat asian, eivät joka ikistä sanaa joilla se asia on kerrottu. Siinä 100 s tunnissa vs 20 s tunnissa ero.
Kun on hyvä kirja ja lukemisen imu päällä, niin näen kirjan tapahtumat elokuvana mielessäni. Siinä on ihan sama, jos joku adjektiivi tai että-sana jää lukematta.
Samaa mieltä. Joskus jopa mielessäni visualisoin käteeni punakynän, jolla yliviivaan kaikki tarpeettomat, usein kliseiset adjektiivit, jotka eivät tue tekstiä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään lukea nautiskellen ja hyvin usein saatan keskeyttää lukemisen, kun haluan saada lukemastani asiasta laajemmin lisätietoja tai tarkistaa jonkun asian ja siksi olen hidas lukija. Kuvittelen näin saavani enemmän irti kirjasta.
Kirjathan voi lukea moneen kertaan. Niin minä teen. Olen lukenut jotkut kirjat varmasti kymmenen kertaa ja tulen lukemaan niitä vielä tulevina vuosinakin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap nauti lukemisesta? Eihän tuollainen ole hyvä lukukokemus lainkaan, jos tärkeintä on nopeus, eikä sisältö.
Ei se ole enää nautittavaa lukemista, jos pitää koko ajan kiinnittää huomiota siihen, miten nopeasti lukee.
Minä en ymmärrä, miksi täällä tulee negatiivista palautetta, jos sanoo olevansa nopea lukija. Keksittekö te jotain ilkeää sillekin, joka on nopea juoksija? Cooperin testin paras vain viuhtoo menemään eikä nauti juoksemisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap nauti lukemisesta? Eihän tuollainen ole hyvä lukukokemus lainkaan, jos tärkeintä on nopeus, eikä sisältö.
Ei se ole enää nautittavaa lukemista, jos pitää koko ajan kiinnittää huomiota siihen, miten nopeasti lukee.
Minä en ymmärrä, miksi täällä tulee negatiivista palautetta, jos sanoo olevansa nopea lukija. Keksittekö te jotain ilkeää sillekin, joka on nopea juoksija? Cooperin testin paras vain viuhtoo menemään eikä nauti juoksemisesta?
Ei nopeassa lukutahdissa ole mitään vikaa vaan siinä miten asian esittää. AP on itseään täynnä. Jos tänne tulisi joku "nöyrästi" mahtailemaan miten juoksee 15km tunnissa, paljos te muut juoksette niin kyllä siihenkin tartuttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?
Puhenopeus on ärsyttävän hidasta lukemiseen. Sanoisin, että vähintään 2-4 kertaisella nopeudella pitää lukea, jotta lukeminen olisi nautittavaa. Puhenopeutenikin on kuulemma aika nopea.
Mikä juju olisi kaunokirjallisuudessa, jos ei eläydy tunnelmiin, sanontoihin, kieleen, henkilöhahmoihin, juoneen tai tarinaan?
Luet siis henkilöiden puheenvuorot myös nopeutettuna? Miltä se kuulostaa sinun päässä? Eikös se ole vähän hassua. Kertojan äänen nyt ehkä voikin nopeuttaa, mutta että henkilötkin.
Tuolla lukuvauhdilla ei jää päähän mitään. Sama kuin katsoisi elokuvaa kelauksella.
Eihän sitä voi tarkasti määrittää, montako kirjaa tai sivua lukee tietyssä ajassa. Osassa on iso fontti, lyhyet luvut, jokainen uusi kappale alkaa uudelta sivulta niin että vanhan luvun loppuun jää tyhjää. Yhdessä 200-sivuisessa, jossa on pienet fontit ja vähän lukuja voi olla enemmän tekstiä kuin yhdessä 300-sivuisessa.
Tuollaisen perusdekkarin luen noin kolmessa tunnissa, jos alle 300 sivua ja normikokoinen fontti. Saatan tosin hypätä yli tylsät jaarittelukohtaukset tai sänkykohtaukset, luen ne vain silmäillen jos menee liikaa asian vierestä, tai jos kahden sivun verran selitetään jotain juhlapäivällisen sisältöä.
En ymmärrä, miten pystyy sisäistämään ja käsittelemään aivoissaan kaiken lukemansa, jos vauhti on huimaa. Silloin noin nopea lukeminen on hyödytöntä. Itse luen paljon ja sinänsä nopeasti, mutta pidän paljon myös taukoja, jolloin kirjan tapahtumat palautuvat mieleen, ja käsittelen niitä mielessäni eläytyen vielä uudelleen.
Tästä ketjusta tuli mieleen henkilöiden dialogi. Luetteko ne puhenopeudella? Onko teillä mielessä eri ääniä eri henkilöille? Eläydyttekö?