Mikä on lukunopeutesi? Itse olen 2 kuukaudessa lukenut 45 kirjaa. 300 sivua menee 4 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tuota nopeaa lukua, jossa ei lueta jokaista sanaa tarkasti. Mielestäni jokainen sana on tärkeä. Joo, kyllähän se tarina kulkee eteenpäin vaikka sanoja tippuisi välistä, mutta keskittyen jokaiseen sanaan saa tarinasta vielä enemmän irti.

Kokeneilla muusikoilla ei ole tarvetta varsinaisesti lukea jokaista nuottia erikseen, vaikka he osaavatkin soittaa teoksen virheettömästi ja eläytyen, kun taas harjoittelija joutuu miettimään jokaista nuottimerkintää. Osittain kyse on tottumuksesta, mutta synnynnäisillä ominaisuuksillakin on merkitystä.

 

Ihmiset hahmottavat asioita ylipäätään hyvin eri tavoin, ja aivot prosessoivat informaatiota riippuen hyvin monesta asiasta, esimerkiksi harjaantuneisuudesta.

Osa ihmisistä lukee jokaisen sanan erikseen, mikä taas minulle on käsittämätöntä, koska itse en prosessoi lukemaani sillä tavoin. Kun ka

Juonenkulussa nyt pysyy helposti mukana. Mutta jos kieli ja teksti yhtään kiinnostaa, niin kyllä silloin yleensä pitää lukea jokainen sana. Ympäristökuvauksetkin ovat omanlainen taiteenlajinsa. Kirjassa on tosiaan paljon muutakin kuin pelkkä juoni ja maailma. 

Ja väittäisin, että jokainen lukija alkaa lukiessaan nähdä tapahtumat kuin elokuvana. Ei siinä ole kyse mistään erityislahjakkuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten pystyy sisäistämään ja käsittelemään aivoissaan kaiken lukemansa, jos vauhti on huimaa.  Silloin noin nopea lukeminen on hyödytöntä.  Itse luen paljon ja sinänsä nopeasti, mutta pidän paljon myös taukoja, jolloin kirjan tapahtumat palautuvat mieleen, ja käsittelen niitä mielessäni eläytyen vielä uudelleen. 

Eihän täällä ole väitettykään, että tenttikirjat pystyy lukemaan samalla nopeudella mitä jonkun dekkarin.

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä voi tarkasti määrittää, montako kirjaa tai sivua lukee tietyssä ajassa. Osassa on iso fontti, lyhyet luvut, jokainen uusi kappale alkaa uudelta sivulta niin että vanhan luvun loppuun jää tyhjää. Yhdessä 200-sivuisessa, jossa on pienet fontit ja vähän lukuja voi olla enemmän tekstiä kuin yhdessä 300-sivuisessa. 

Tuollaisen perusdekkarin luen noin kolmessa tunnissa, jos alle 300 sivua ja normikokoinen fontti. Saatan tosin hypätä yli tylsät jaarittelukohtaukset tai sänkykohtaukset, luen ne vain silmäillen jos menee liikaa asian vierestä, tai jos kahden sivun verran selitetään jotain juhlapäivällisen sisältöä. 

Tätä en ymmärrä. En ikinä voisi hypätä kohtauksia yli. Eihän se ole lukemista jos luetaan vain osa. Miksi teet niin? Mihin sulla on kiire?

Mitä näitä nopeasti lukevien juttuja katselee niin ainakin osa hyppii "tylsien" kohtien yli, esim. kuvaavat kohdat. Tässäkin keskustelussa halutaan yliviivata turhia adjektiiveja ja jätetään juhlaillallisen sisällöt lukematta. Jos on oikein kuvaileva kirjailija niin johan sen teoksesta jää puolet lukematta.

Tutkimusten mukaan korkea lukunopeus tekee aina hallaa tekstin ymmärtämiselle, myös niillä ihmisillä, joiden ammattiin ja koulutukseen kuuluu nopeasti lukeminen. Tekstin sisäistäminen on nimittäin juuri sitä tekstin äärellä olemista ilman, että silmät ahmii seuraavaa lausetta - sitä, kun hetkeksi viipyilee sanassa tai lauseessa pohtien, mitä edellisellä sivulla tai aiemmassa kappaleessa kerrottiin, ja miten tämä lause liittyy aiemmin luettuun. Varmasti tässäkin asiassa on kuitenkin joitain poikkeuksia.

Mikä on mun lukunopeus? En yhtään tiedä. Luen ihan rauhassa ja joskus jään jopa hetkeksi jotain asiaa miettimään tai kuvittelemaan jotakin tapahtumaa ja jatkan vasta hetken päästä. Ei lukeminen ole minulle mikään nopeuskisa. Mulle on ihan sama, "lukeeko" joku muu 400 kirjaa vuodessa. Itse luen parhaimmillaan 2-3 kirjaa kuukaudessa. 

Eilen luin mielenkiintoista tietokirjaa ja ihan hetkessä meni 50 sivua. Mun piti vain vähän silmäillä, mutta aihe imaisi mukaan. Luultavasti luen tänään sen kirjan loppuun, koska on vapaapäivä ja paljon aikaa.

Miksi kaikesta pitää yrittää vängätä joku kilpailu? Onko se 500 kirjaa vuodessa "lukeva" (lukee pikavauhtia tai kuuntelee äänikirjoja esim. 2,5-kertaisella nopeudella) ihminen jotenkin parempi tai sivistyneempi? Mitä niistä kirjoista edes jää mieleen, jos vauhti on noin kova?

Minulle tärkeintä on tietokirjoissa tiedon sisäistäminen ja oppiminen ja kaunokirjallisuudessa kirjan antama elämys. Kiirehtimällä elämys jää aika ohueksi.

uppista vain

Minulla menee tuo neljä tuntia yhden aukeaman lukemiseen, siis kun haluan muistaa tarkkaan mitä siellä luki. Nyt on menossa vanha iso keltainen kirja - Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1989!

Tuli tehtyä ilmeisesti yksi kovimpia tuloksia lukukurssilla, 100 sivuinen kirja 13:sta minuutissa ja sen jälkeen vastasin 9/10 kysymyksestä oikein jotka oli asetettu varmistamaan että kirja oli luettu... mutta siitä jo aikaa tuskin enää onnistuisi...

Lyöt pian laudalta Paavo Väyrysen, joka luki Keminmaan kirjaston venälääidkirjailijan kirjat 3 viikossa tyyliin aamupalaksi karamazovin veljeksey

Lukunopeuteni vaihtelee kirjan mukaan 1900sivua rakkausromaania/12 tuntia, Harry Potter suomeksi/8 tuntia, asiateksti 100sivua/3 tuntia

Ei tule onnistumaan filosofisen kirjallisuuden kohdalla, koska ajatuksia pitää työstää ja kontemploida mielessään. Tuo kuulostaa enemmän diskursiiviselta, silmäilevältä lukutavalta. 

Luin 4000-sivuisen opuksen kahdessa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä voi tarkasti määrittää, montako kirjaa tai sivua lukee tietyssä ajassa. Osassa on iso fontti, lyhyet luvut, jokainen uusi kappale alkaa uudelta sivulta niin että vanhan luvun loppuun jää tyhjää. Yhdessä 200-sivuisessa, jossa on pienet fontit ja vähän lukuja voi olla enemmän tekstiä kuin yhdessä 300-sivuisessa. 

Tuollaisen perusdekkarin luen noin kolmessa tunnissa, jos alle 300 sivua ja normikokoinen fontti. Saatan tosin hypätä yli tylsät jaarittelukohtaukset tai sänkykohtaukset, luen ne vain silmäillen jos menee liikaa asian vierestä, tai jos kahden sivun verran selitetään jotain juhlapäivällisen sisältöä. 

Tätä en ymmärrä. En ikinä voisi hypätä kohtauksia yli. Eihän se ole lukemista jos luetaan vain osa. Miksi teet niin? Mihin sulla on kiire?

No se että jossain dekkarissa selitetään kaksi sivua ruuan sisältöä, jos se ei liity oleellisesti itse juoneen - eräässä surma tehtiin pähkinöillä, joille uhri oli vakavasti allerginen ja silloin on se eri asia, se tekee kirjasta tylsän. Sama sänkykohtausten kanssa, jos siinä vaikka kaksi poliisia nai, eri asia jos murha tehdään naimisen aikana tai toinen pollisi on syyllinen. Ne on turhanpäiväisiä asioita ja sivujen täytettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä voi tarkasti määrittää, montako kirjaa tai sivua lukee tietyssä ajassa. Osassa on iso fontti, lyhyet luvut, jokainen uusi kappale alkaa uudelta sivulta niin että vanhan luvun loppuun jää tyhjää. Yhdessä 200-sivuisessa, jossa on pienet fontit ja vähän lukuja voi olla enemmän tekstiä kuin yhdessä 300-sivuisessa. 

Tuollaisen perusdekkarin luen noin kolmessa tunnissa, jos alle 300 sivua ja normikokoinen fontti. Saatan tosin hypätä yli tylsät jaarittelukohtaukset tai sänkykohtaukset, luen ne vain silmäillen jos menee liikaa asian vierestä, tai jos kahden sivun verran selitetään jotain juhlapäivällisen sisältöä. 

Tätä en ymmärrä. En ikinä voisi hypätä kohtauksia yli. Eihän se ole lukemista jos luetaan vain osa. Miksi teet niin? Mihin sulla on kiire?

No se että jossain

Kelaatko elokuvista tylsät osuudet ohi? Lähdetkö teatterissa vessaan kesken näytöksen? Et ole silloin nähdyt teosta sellaisena kuin tarkoitettu. Sama kirjan kanssa.