Miksi omaiset eivät peru kotihoidon käyntejä silloin kun ovat itse vanhuksen luona?
Ymmärrättekö tällaista? Kotihoidossa on muutenkin tiukat aikataulut, olisi kiva jos käynnit peruttaisiin kun niitä ei tarvita, olisi sitten niinä päivinä enemmän aikaa sellaisille vanhuksille joiden luona ei koskaan käy ketään sukulaisia. Ymmärrän käyntien jatkumisen siitä syystä, jos vanhus on esim täysin pidätyskyvytön ja vaipat on vaihdettava useasti päivässä, kaikki omaiset ei missään nimessä pysty siihen. Mutta kun usein hoitaja saapuu tilanteeseen missä omaisia istuu paikalla tuvan täydeltä ja hoitajaa pyydetään lämmittämään ruoka, keittämään kahvia tai hakemaan posti. Se tuntuu aika nöyryyttävältä, miksi omaiset eivät itse voi näitä tehdä?
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään, palvelu on tilattu ja maksettu. On myös hyvä joskus nähdä hoitaja ihan luonnossa ja nähdä, mitä hän siellä tekee. Jos viulut maksaa yhteiskunta, niin silloin työntekijällä ei ole mitään moraalista oikeutta valittaa mistään, menköön yksityiselle oikeisiin töihin maksamaan veroja, jos on valitettavaa.
Työnantajallehan työntekijällä on jopa velvollisuus antaa alautetta riippumatta siitä onko palveluntuottaja yksityinen vai ei. Nykyisin myös kotihoito pääsääntöisesti aloutetaan ns. arviointijaksolla jolloin työntekijä kyllä kertoo työnantajalle siitä mitkä käynnit asiakkaan luona on tarpeen mitkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään, palvelu on tilattu ja maksettu. On myös hyvä joskus nähdä hoitaja ihan luonnossa ja nähdä, mitä hän siellä tekee. Jos viulut maksaa yhteiskunta, niin silloin työntekijällä ei ole mitään moraalista oikeutta valittaa mistään, menköön yksityiselle oikeisiin töihin maksamaan veroja, jos on valitettavaa.
Turhien käyntien peruminen nimenomaan säästäisi vanhuksen rahoja. Outoa on, jos maksatat vanhuksella kotihoidon käynnin vain viihdyttääksesi itseäsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako toisen ihmisen palveluita soitellen perua? Musta aika kauhea ajatus.
Riippuu siitä mitä on sovittu. Aika useinhan tilanne on se että omainen on mukana myös silloin kun palveltarvetta arvioidaan eli tavallaan omainen pystyy "tilata" palveluita.
Jos on tuttu kontakti niin joo, ymmärrän, mutta tästä tuli se sävy että kenen tahansa kävijän pitäisi perua hoitaja. Puhelimessa on lisäksi hankala todentaa soittajan henkilöllisyyttä.
Kukatahansa ei myöskään voi tilata palveluja kenelle tahansa. Paövelutarve arvioidaan ja käyntimäärät ja ajat sovitaan etukäteen joten kyllää ne kontaktit ovat tavala taikka toisella tuttuja. Kenen tahansa saatavissa ei myöskään ole esim. numero josta sen kotihoidon yksittäisen käynnin voisi perua. Asiakas sen voi perua ja asiakkaan puolesta henkilö jolla oikeus asiakkaan puosta asioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskun pitäisi vähetä, jos omainen tekee hommia
Pitäisikö sen myös lisääntyä jos esim 20min käynti venyykin monen tunnin käynniksi kun hoitaja odottaa ambulanssia? Tai jos asiakas on kaatunut ja pitää soittaa toinenkin hoitaja apuun? Entä jos asiakas tarvitseekin lisäkäynnin jollekin päivälle?
Lisäkäyneistä ja hälytyskäynneistä laskutetaan kyllä. Ja jos mielipidettä kysyt niin minusta myös siitä pitää laskuttaa asiakkaalta jos ja kun käynti venyy. Ilmaistahan se ei ole yhteiskunnallekaan että käyntiajat venyy. Toki nuo asiat on polittisia päätöksiä ja melko vähän minun tai kenenkään muunkaan yksittäisen ihmisen mielipiteellä on merkitustä. Yksityinen palveluntuottaja siitä laskuttaisi varmasti.
Alueilla voi olla eroa, mutta säännölllisellä kotihoidon asiakkaalla kun yksittäinen käynti venyy tai jos tarvitaan yksittäisellä kerralla myös toinen hoitaja tai joa tarvitsee yksittäisen lisäkäynnin niin näistä ei tule lisävelotusta. Jos käynnit venyy säännöllisesti niin vasta sillon tehdään uusi toistuva suunnitelma pidemmillä käynneillä ja lasku nousee.
Tilapäisillä asiakkailla näistä vaan lisäkäynnistä tulee lisää hintaa ja silloinkin vain asiakkaasta johtuvasta käynnistä. Esim jos hoitaja vaikka unohtaa tuoda lääkkeet ja tekee lisäkäynnin tuodakseen ne niin siitä ei tule laskua, mutta jos asiakas vaikka tarvitsee lisäkäynnin asiakkaan avustamista lääkäriin lähtöä varten niin siitä tulee lisähintaa.
Tilapäinen asiakkuus tarkoittaa asiakkaita joilla käydään korkeintaan kerran kahdessa viikossa tai esim käydään vaan 5 pv 3 x vrk laittamassa silmätipat. Muut on säännöllisiä asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskun pitäisi vähetä, jos omainen tekee hommia
Pitäisikö sen myös lisääntyä jos esim 20min käynti venyykin monen tunnin käynniksi kun hoitaja odottaa ambulanssia? Tai jos asiakas on kaatunut ja pitää soittaa toinenkin hoitaja apuun? Entä jos asiakas tarvitseekin lisäkäynnin jollekin päivälle?
Lisäkäyneistä ja hälytyskäynneistä laskutetaan kyllä. Ja jos mielipidettä kysyt niin minusta myös siitä pitää laskuttaa asiakkaalta jos ja kun käynti venyy. Ilmaistahan se ei ole yhteiskunnallekaan että käyntiajat venyy. Toki nuo asiat on polittisia päätöksiä ja melko vähän minun tai kenenkään muunkaan yksittäisen ihmisen mielipiteellä on merkitustä. Yksityinen palveluntuottaja siitä laskuttaisi varmasti.
Lisäkäynnit toki nostavat kuukausittaista laskutettavaa käyntiaikaa mutta säännöllisen kotihoidon parissa oleville asiakkaille turvahälytyskäynnit ovat maksuttomia, sisältyvät siihen säännölliseen palveluun. Turvalaitteista peritään erillinen kuukausittainen maksu (turvapuhelin, ovihälyttimet, vuokrattu avainrasia ym.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako toisen ihmisen palveluita soitellen perua? Musta aika kauhea ajatus.
Riippuu siitä mitä on sovittu. Aika useinhan tilanne on se että omainen on mukana myös silloin kun palveltarvetta arvioidaan eli tavallaan omainen pystyy "tilata" palveluita.
Jos on tuttu kontakti niin joo, ymmärrän, mutta tästä tuli se sävy että kenen tahansa kävijän pitäisi perua hoitaja. Puhelimessa on lisäksi hankala todentaa soittajan henkilöllisyyttä.
Kukatahansa ei myöskään voi tilata palveluja kenelle tahansa. Paövelutarve arvioidaan ja käyntimäärät ja ajat sovitaan etukäteen joten kyllää ne kontaktit ovat tavala taikka toisella tuttuja. Kenen tahansa saatavissa ei myöskään ole esim. numero josta sen kotihoidon yksittäisen käynnin vo
Jokaiselta, ihan jokaiselta kotihoidon palveluiden parissa olevilta asiakkaalta löytyy kyllä kotoa ne kaikki tarvittavat kotihoidon yhteystiedot, esim. kotihoitokansiosta.
Näis kotihoidon hinnoissa olis hyvä muistaa myös se, että kunnallisen kotihoidon maksut määräytyy sekä käyntiaikojen, että asiakkaan tulojen mukaan. Se ei ole kaikille samanhintasta. Ja jos se tuntuu omalle kohdalle liian kalliilta niinkun tässä yhteiskunnan tilanteessa varmasti on niin nykyään monissa kotihoidon tiimeissä on sosiaaliohjaaja joka voi avustaa raha-asioissa ja esim tukien hakemisessa.
Mistä ihmeen kotikansioista täällä kirjoitetaan?
GDPR kieltää jättämästä asiakkaan kotiin mitään sellaista dokumenttia, jonka perusteella ulkopuolinen voi päätellä, että kyseessä on kotihoidon asiakas. Ennen saattoi vihkoon kirjoittaa, kuka käynyt ja mitä tehty, nyt se on kiellettyä. Omaisilla ei ole oikeutta tietää, mitä kotihoito kulloinkin on tehnyt ja koska käynyt. Tilanne muuttuu, jos on tehty ajoissa edunvalvontavaltuutus ja siellä on erikseen huomattu kirjata, että vanhus antaa edunvalvojalleen täyden pääsyn eri palveluiden tietoihin.
Isäni luona kävi yksityisen firman työntekijä, maalla, pieni paikallinen hyvä firma. Niin he toivoivat, että hoitaja voisi tulla vaikka olinkin viikonloppuna siellä välillä, asuin kolmen tunnin päässä. Hoitajan palkka pienenisi jos ei kävisi sopimuksen mukaan joka päivä. Ennestäänkin jo aika pieni palkka. Myös isä piti hoitajista. Oli sotainvalidi, valtonkonttorin piikkiin meni hoito.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeen kotikansioista täällä kirjoitetaan?
GDPR kieltää jättämästä asiakkaan kotiin mitään sellaista dokumenttia, jonka perusteella ulkopuolinen voi päätellä, että kyseessä on kotihoidon asiakas. Ennen saattoi vihkoon kirjoittaa, kuka käynyt ja mitä tehty, nyt se on kiellettyä. Omaisilla ei ole oikeutta tietää, mitä kotihoito kulloinkin on tehnyt ja koska käynyt. Tilanne muuttuu, jos on tehty ajoissa edunvalvontavaltuutus ja siellä on erikseen huomattu kirjata, että vanhus antaa edunvalvojalleen täyden pääsyn eri palveluiden tietoihin.
Kotihoidon kansio sisältää kotihoidon yhteystiedot ja yleensä hoitosuunnitelman ja lääkelistan, joskus myös ekg nauhoja, rai arvion jne. Ne on edelleen yleisesti käytössä isoillakin kunnallisilla kotihoidon alueilla. Sama kansio lähtee asiakkaan mukana usein myös päivystykseen jos sinne pitää mennä. Jos se olisi kiellettyä niin se tuskin olisi yleinen käytäntö. Mut asiakas saa itse päättää saako sitä kansiota käsitellä muut kun hoitoon osallistuvat ja asiakas itse. Sitä paitsi onhan jokaisella muutenkin kotonaan esim henkkarit yms.
Ja eihän sen asiakkaan luona pitäis käydä kun hänen hyväksymiään vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Isäni luona kävi yksityisen firman työntekijä, maalla, pieni paikallinen hyvä firma. Niin he toivoivat, että hoitaja voisi tulla vaikka olinkin viikonloppuna siellä välillä, asuin kolmen tunnin päässä. Hoitajan palkka pienenisi jos ei kävisi sopimuksen mukaan joka päivä. Ennestäänkin jo aika pieni palkka. Myös isä piti hoitajista. Oli sotainvalidi, valtonkonttorin piikkiin meni hoito.
Tässä on ollu varmaan kyseessä henkilökohtainen avustaja, ei kotihoito
Tohon kun jotkut on sanonut siitä, että esim aamupesut saatetaan tulla tekemään vasta klo 11 ja iltapesut jo klo 17.
Tää on valitettavasti totta kunnallisessa kotihoidossa ja johtuu siitä, että aikataulun suunnittelussa edelle menee lääkehoito ja lisäks vaikuttaa myös se missä asiakas asuu. Monesti työvuorossa käyntejä voi olla jopa 15 joten vaikka se on väärin että ihminen joutuu olemaan pitkän ajan ilman pesuja ja mahdollisesti märissä vaipoissa niin on pakko miettiä mikä on pienempi paha. Yksityinen kotihoito pystyy yleensä paremmin noudattamaan toivottuja aikoja.
Jos kotihoidolla olis sellaset resurssit mitkä olis asiakaslähtöiset niin se toimis paremmin, mut kun kotihoito ei tuota vaan se nähdään vaan rahareikänä niin sekä asiakkaat, omaiset ja hoitajat joutuu kärsimään siitä.
Minusta omaisenkin on hyvä välillä nähdä, miten kotihoito hoitaa työnsä. Eihän sitä näe, jos ei ole paikalla. Hoidettava itse taas voi puhua niin sekavia, ettei hänen kertomuksestaan voi päätellä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin joskus kotihoidossa töissä ja erään vanhuksen luona oli tämän miessukulainen kylässä. Ei tainnut olla poika, mutta nuorempi mies kylläkin. Naureskeli, että jaaha, nyt kahvinkeittäjä saapui ja vitsaili vaipanvaihdoilla ja alapesuilla. Ilmoitin, että koen oloni turvattomaksi, että pyydän toisen hoitajan kanssani.
En olisi minäkään mennyt yksin niin kauan kuin tuollainen hörhö siellä on.
Vanhus sai hörhön ansiosta tuplamäärän palvelua samaan rahaan. Fiksu veto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeen kotikansioista täällä kirjoitetaan?
GDPR kieltää jättämästä asiakkaan kotiin mitään sellaista dokumenttia, jonka perusteella ulkopuolinen voi päätellä, että kyseessä on kotihoidon asiakas. Ennen saattoi vihkoon kirjoittaa, kuka käynyt ja mitä tehty, nyt se on kiellettyä. Omaisilla ei ole oikeutta tietää, mitä kotihoito kulloinkin on tehnyt ja koska käynyt. Tilanne muuttuu, jos on tehty ajoissa edunvalvontavaltuutus ja siellä on erikseen huomattu kirjata, että vanhus antaa edunvalvojalleen täyden pääsyn eri palveluiden tietoihin.
Kotihoidon kansio sisältää kotihoidon yhteystiedot ja yleensä hoitosuunnitelman ja lääkelistan, joskus myös ekg nauhoja, rai arvion jne. Ne on edelleen yleisesti käytössä isoillakin kunnallisilla kotihoidon alueilla. Sama kansio lähtee asiakkaan mukana usein myös päivystykseen jos sinne pitää men
Ainakaan minun vanhemmalla ei ole mitään kotihoidon kansiota. Itse en edes tiedä kotihoidon numeroita, joten jos jotain asiaa on, soitan vanhuspalveluihin. Vanhempani ei osaa enää soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni luona kävi yksityisen firman työntekijä, maalla, pieni paikallinen hyvä firma. Niin he toivoivat, että hoitaja voisi tulla vaikka olinkin viikonloppuna siellä välillä, asuin kolmen tunnin päässä. Hoitajan palkka pienenisi jos ei kävisi sopimuksen mukaan joka päivä. Ennestäänkin jo aika pieni palkka. Myös isä piti hoitajista. Oli sotainvalidi, valtonkonttorin piikkiin meni hoito.
Tässä on ollu varmaan kyseessä henkilökohtainen avustaja, ei kotihoito
Kyllä se oli kotihoito. Sitten tuli uudistus, että lääkkeitä ei saanut laittaa siihen lokerikkoon kuin lähihoitajan tutkinnon suorittanut, vai oliko peräti sairaanhoitaja, niin isä joutui vaihtamaan kunnallisen kotihoidon puoleen, kun tämän firman palveluksessa olevilla ei ollut tällaisia koulutksia, mutta olivat tosi lämpimiä ja mutkattomia naisia. Kunnan työntekijtä olivat huomattavan paljon kiireisempiä kuin tämän yksityisen firman. Onneksi isä sitten pian kuolikin, 96-vuotiaana.
Voi olla että sotaveteraaneille on erilaiset palvelut kuin muilla vanhuksilla.
Esimerkkinä esim 20min kotihoidon käynti voi sisältää kaiken tämän:
Alapesut ja hampaiden pesu (sisältää taivelueiden hoidin ja ihonkunnon arvion), tukisukkien laitto (sisältää taas ihonkunnon ja turvotusten arvion), annosjakelulääkkeiden anto (sisältää joka lääkkeen tarkistamisen lääkelistaan verraten) ja aamupalan tarjoaminen.
Aseptiikan mukaisesti vaihdellaan hanskoja ja käytetään käsidesiä. Lisäks joka ikinen asia kirjataan ja näiden lisäks joka käynnillä arvioidaan liikkuminen ja henkinen sekä fyysinen vointi. Kirjaaminen tapahtuu yleensä puhelimella ja se on rakenteellista, eli ei suinkaan kirjata kaikkea putkeen vaan etitään jokaiselle oma kohtansa. Joka käynnillä myös luetaan hoitosuunnitelma ja lääkelista, jotta tiedetään miten toimia.
Ripeä hoitaja tekee kaiken ton 20min aikana. Hitaalla menee enemmän aikaa. Se kuinka paljon aikaa menee riippuu myös paljon asiakkaasta, mutta se huomioidaan yksilöllisesti käyntien pituutta suunnitellessa. Pääsiassa mitä enemmän asiakas pääsee tekemään itse (kuntouttava näkökulma) niin sitä enemmän aikaa menee.
Tän takia on todella iso apu jos omainen vaikka vaan tarjoaa sen aamupalan jos sattuu olemaan paikalla. Jo se tekee sen, että hoitaja voi hoitaa asiakasta kiireettömämmin ja ehkä vaihtaa enemmän kuulumisia sen omaisenkin kanssa.
Koska minä en jaksa nostaa painavaa pyörätuolipotilasta (minä alle 60-kiloinen toimistotyöntekijä, omainen 130 kg). enkä saa antaa lääkkeitä. Hänen luonaan käy aina kaksi hoitajaa kerralla. Mitä teen: sijaan vuoteen ja vaihdan tarvittaessa lakanat, tiskaan, laitan ruuan näistä mitä kotihoito yleensä tekee silloin kun käyn. Kyllä ne käynnit ovat nopeampia silloin kun olen paikalla. Lisäksi kotihoidolla on aikahaarukka. En ole siellä kuin pieniä aikoja, sillä asunnossa ei sovi yöpymään.
Ei ole kotihoidon kansiota, vaan viimeksi kun olin, hoitaja kirjasi kakan tulot ym. kännykällä johonkin sovellukseen. Oli kyllä hoitajien kännykkä, kun oli se sama mikä soi ja meni puhumaan toisen omaisen asioita pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sairaalassa töissä ja jos ruoka-aikaan omaiset eivät saattele potilasta päiväsaliin tai hae tarjotinta ja kyselevät sen perään, kerron heille mistä saa ruokaa. Syöttävän en kenenkään oleta (suurin osa omaisista senkin tekee) mutta ruokaa en vie huoneisiin.
Jätät työsi hoitamatta.
Ei tietenkään, palvelu on tilattu ja maksettu. On myös hyvä joskus nähdä hoitaja ihan luonnossa ja nähdä, mitä hän siellä tekee. Jos viulut maksaa yhteiskunta, niin silloin työntekijällä ei ole mitään moraalista oikeutta valittaa mistään, menköön yksityiselle oikeisiin töihin maksamaan veroja, jos on valitettavaa.