Vammainen nuori tuohtui, kun palvelu loppui kello 23

Vierailija kirjoitti:

Eikö ratkaisu olisi vaipat tai sorsa sänkyyn?

Näin se on vanhuksillakin, jos eivät itse vessaan pääse. Tasavertaisiahan tässä ollaan, vai kuinka? VAI KUINKA??? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä palvelutalossa mättää? Eikös sielläkin ole ihan omaa rauhaa, mutta tukea saa helpommin.

Mutta Arsihan sanoo, että palvelutaloon ei kehtaa viedä vieraita, kun siellä on "sellaisia" asukkaita.

Hän on kauhean nuori, 21v, ja yrittää rakentaa elämäänsä omilla ehdoilla. Kokee ilmeisesti palvelutalon leimaavana tai sellaisena, että omia tekemisiä valvotaan. Mutta joutuu todennäköisesti hyväksymään asian kun tarvitsee kuitenkin noin paljon apua. 

Tsemppiä Arsille! Kyllä se siitä, omaa elämääsi voi kuitenkin rakentaa olit palvelutalossa tai et!

Vierailija kirjoitti:

Mä en nyt ihan tajua miksi Arsille ei kelvannut palveluyksikössä asuminen. Olen ohjaaja vammaisten ja vammautuneiden nuorten asumispalveluyksikössä ja meillä jokaisella on omat huoneet joissa esteetön WC ja suihku, yöllä saa apua nappia painamalla. Oman huoneen saa sisustaa mieleisekseen, saa olla kavereita yötä yms. Kokata saa yhteisessä keittiössä jos on halua ja kykyä. Pakko ei ole syödä talon ruokia. Tehdään paljon yhdessä, kesäisin grillataan ja käydään paljon torilla kahvilla ja jätskillä. Käydään jääkiekkopeleissä ja konserteissa. Joka päivälle on ulkoilua tarjolla, ei tarvitse olla erillisten avustajien varassa. Sen verran rajoitetaan että yhteisissä tiloissa hiljaisuus alkaa klo 22, että jos sen jälkeen tulee vaikka just baarista niin pitää olla hissukseen, jos haluaa yhteisissä tiloissa katsella telkkaria vielä 22 jälkeen niin viedään kuulokkeet.

WC apua saa kun painaa nappia, vaikka kolmelta yöllä. Ympärivuorokauti

Niinpä. Ja yhdeksi syyksi sanoi vielä että palveluyksikköön "ei kehtaisi viedä ulkopuolisia". Vähän on myös ikävää asennetta hänellä itsellään (vaikka tietenkään ei ole helppoa tuollaisen sairauden kanssa).

Arsille tekisi hyvää saada kavereita, joilla on samanlainen elämäntilanne. Palveluyksikössä niitä saisi. Minusta se olisi Arsille suuri mahdollisuus. Yksin kotona avustajan kanssa sitä helposti uppoutuu omaan kurjuuteensa ja aika menee maatessa/pelatessa.

Arsille tekisi hyvää saada kavereita, joilla on samanlainen elämäntilanne. Palveluyksikössä niitä saisi. Minusta se olisi Arsille suuri mahdollisuus. Yksin kotona avustajan kanssa sitä helposti uppoutuu omaan kurjuuteensa ja aika menee maatessa/pelatessa.

nyt kun väitetään että alkkoholismi on sairaus jos on hoitajan pitää tulla nostamaan sänkyyn valvoa vieressä jos vaikka oksu tulee

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa ihmisistä ei tiedä, minkälaisia vammaisten asumisyksiköt ovat. Niissä ei todellakaan saa tarvitsemaansa hoitoa. Asioita tuntevat tietävät, että srn asumisyksikön vuorokausimaksu on hyvinkin samaa luokkaa, kuin itsenäinen asuminen henkilökohtaisella avulla. Tästä huolimatta asumisyksikössä ei juuri koskaan saa tarvitsemaansa apua, koska henkilökuntaa on niin vähän.

Liikuntavammaisten asumisyksikössä on yöllä yksi hoitaja, ja täysin autettavia asukkaita voi olla kymmeniä. Aamu/ iltavuorossa on parhaimmillaan 3-4 työntekijää, joiden täytyisi samalla kellonlyömällä 6-8 välillä viedä asukkaat vessaan, hoitaa aanupesut, lääkkeenjaot (moni lääke täytyy antaa kellontarkkuudella), pukeminen, aamupala. Sairastuneille ei saa sijaisia.

Asukas maksaa korkeaa vuokraa, hyvinvointialue n.300-700e/vrk "hoivasta". Silti ihan kodin perusasiat pitäisi pystyä ostamaan ulkopuolelta, esim. kaappien järjestely, ikkunanpesu, perusteellis

Älä jaksa demonisoida. Mä olen ollut useammassa vammaisten asumispalveluyksikössä töissä ja yksikään ei ole ollut tuollainen. Olen ollut paikoissa joissa on tiettyinä aikoina kiire, esim aamupesujen aikaan mutta yksikään ei ole ollut kuvailemasi kaltainen. 

Esim nykyisessä työssäni on 24 nuorta kohti aamuvuorossa 5 ja iltavuorossa 3 hoitajaa. Yöhoitajia on kaksi. Keretään vallan mainiosti tekemään kaikki pakollinen ja lisäksi oikeasti viettämään aikaa meidän asukkaiden kanssa. Vastikään käytiin jääkiekkomatsissakin halukkaiden kanssa. Käydään uimassa, torilla, uimahallissa, leffassa, kirjastossa, kannustetaan nuoria menemään omien kavereiden kanssa, meikkasinpa yksi päivä yhden meidän nuoren treffejäkin varten.  Lisäksi järjestetään leffailtoja, lautapeli-iltoja, grillibileitä yms.

Me eletään tätä elämää heidän rinnalla ja apunaan, täysin jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en nyt ihan tajua miksi Arsille ei kelvannut palveluyksikössä asuminen. Olen ohjaaja vammaisten ja vammautuneiden nuorten asumispalveluyksikössä ja meillä jokaisella on omat huoneet joissa esteetön WC ja suihku, yöllä saa apua nappia painamalla. Oman huoneen saa sisustaa mieleisekseen, saa olla kavereita yötä yms. Kokata saa yhteisessä keittiössä jos on halua ja kykyä. Pakko ei ole syödä talon ruokia. Tehdään paljon yhdessä, kesäisin grillataan ja käydään paljon torilla kahvilla ja jätskillä. Käydään jääkiekkopeleissä ja konserteissa. Joka päivälle on ulkoilua tarjolla, ei tarvitse olla erillisten avustajien varassa. Sen verran rajoitetaan että yhteisissä tiloissa hiljaisuus alkaa klo 22, että jos sen jälkeen tulee vaikka just baarista niin pitää olla hissukseen, jos haluaa yhteisissä tiloissa katsella telkkaria vielä 22 jälkeen niin viedään kuulokkeet.

WC apua saa kun painaa nappia, vaikka kolmelta yöllä. Ympärivuorokauti

Teillä on varmasti ihan kiva paikka, mutta enpä minäkään olisi 21v halunnut muuttaa jonnekkin johon saa tuoda vieraita tai aikuisten johdolla grillaillaan yhdessä. No, minä olen vammaton, ja realiteetit ovat Arsille toiset. Mutta pystyn ymmärtämään mikä Arsin ajatus on..vaikka se on ehkä epärealistista.

Voin kokea empatiaa, mutta samaan aikaan olla ymmärryksessä realiteeteista. Tässä nuorimies haluaa palveluita ollakseen osa yhteiskuntaa, mutta samalla unohtaa olevansa osa yhteiskuntaa jo nyt. Täällä kukaan ei voi ottaa ja ottaa kuvitellen, että se on loputon oikeus. Suhteellisuudentaju on karannut ihan kokonaan näistä vaatimuksista.

Jos olisi sellaisia asuntoja aivan palveluyksikön naapurissa, niin voisi teoriassa tehdä sopimuksen, että sieltä yöpäivystäjä auttamaan nukkumaan kun muilta töiltä ehtii. Onhan se vaikeaa jos ei halua laitoksessa asua (ja moniko nyt haluaa).

Omia valintoja seuraa myös seuraukset. Kaikkea hyvää tälle nuorukaiselle. Mutta olet itse valinnut että et halua asua palvelutalossa. Sinulla on oikeus valintaansa mutta siitä on myös seurauksia. Ei yhteiskunta voi kustantaa sinulle, yhdelle ihmisille, useampaa yötyötä tekevää avustajaa. Se raha on pois kaikista muista palveluista. Mielestäni ymmärrettävä toive inhimillisesti, mutta eihän tuo homma toimi. Muuta palvelutaloon jos nykytuki ei riitä. Omaakin vastuuta on. Miksi bilekaverit ei voi tukea sua bilereissulla jos ovat kuitenkin sun kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en nyt ihan tajua miksi Arsille ei kelvannut palveluyksikössä asuminen. Olen ohjaaja vammaisten ja vammautuneiden nuorten asumispalveluyksikössä ja meillä jokaisella on omat huoneet joissa esteetön WC ja suihku, yöllä saa apua nappia painamalla. Oman huoneen saa sisustaa mieleisekseen, saa olla kavereita yötä yms. Kokata saa yhteisessä keittiössä jos on halua ja kykyä. Pakko ei ole syödä talon ruokia. Tehdään paljon yhdessä, kesäisin grillataan ja käydään paljon torilla kahvilla ja jätskillä. Käydään jääkiekkopeleissä ja konserteissa. Joka päivälle on ulkoilua tarjolla, ei tarvitse olla erillisten avustajien varassa. Sen verran rajoitetaan että yhteisissä tiloissa hiljaisuus alkaa klo 22, että jos sen jälkeen tulee vaikka just baarista niin pitää olla hissukseen, jos haluaa yhteisissä tiloissa katsella telkkaria vielä 22 jälkeen niin viedään kuulokkeet.

WC apua saa kun paina

Pakko ei tietenkään ole osallistua mihinkään yhteiseen tekemiseen, jos ei halua. Suurin osa haluaa, ovat ystävyksiä keskenään. Meillä henkilökunta on aika nuorta, ei mitään tätejä kertomassa kuinka pitää elää ja olla. Minä taidan olla vanhin, 31v. 

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa ihmisistä ei tiedä, minkälaisia vammaisten asumisyksiköt ovat. Niissä ei todellakaan saa tarvitsemaansa hoitoa. Asioita tuntevat tietävät, että srn asumisyksikön vuorokausimaksu on hyvinkin samaa luokkaa, kuin itsenäinen asuminen henkilökohtaisella avulla. Tästä huolimatta asumisyksikössä ei juuri koskaan saa tarvitsemaansa apua, koska henkilökuntaa on niin vähän.

Liikuntavammaisten asumisyksikössä on yöllä yksi hoitaja, ja täysin autettavia asukkaita voi olla kymmeniä. Aamu/ iltavuorossa on parhaimmillaan 3-4 työntekijää, joiden täytyisi samalla kellonlyömällä 6-8 välillä viedä asukkaat vessaan, hoitaa aanupesut, lääkkeenjaot (moni lääke täytyy antaa kellontarkkuudella), pukeminen, aamupala. Sairastuneille ei saa sijaisia.

Asukas maksaa korkeaa vuokraa, hyvinvointialue n.300-700e/vrk "hoivasta". Silti ihan kodin perusasiat pitäisi pystyä ostamaan ulkopuolelta, esim. kaappien järjestely, ikkunanpesu, perusteellis

Niin ei kukaan varmaan sitä suoranaisesti kadehdi tai väitä, että palveluasuminen olisi täydellistä. Mutta onko jotain ratkaisua? Jos edes palveluasumiseen ei riitä resursseja niin mistä ihmeestä repäistään kotiin avustaja ympäri vuorokauden? Ei Arsi ole ainut joka sellaisen haluaa tai kokee tarvitsevansa.  Niistä avustajista on pula jo valmiiksi. Jos siellä palveluasumisessa on yksi hoitaja yöllä ja kymmeniä autettavia niin miten järjestetään kaikille kotiin oma avustaja, jonka pitää vielä käyttää työaikaa paikasta toiseen ajeluun? Olisi ihanaa, jos kaikki apua tarvitsevat sitä saisi, mutta ei saa eikä siihen ole mitään helppoa ratkaisua. Ei "terveetkään" saa nykyään edes sairaanhoitoa, rahat ja hoitajat ei riitä.

Jutussa sanotaan, että "palvelujen järjestämisessä voi mennä kuukausia". No totta hemmetissä menee, enemmänkin!

Kun yhteiskunnan piikkiin rakennetaan invaramppeja, madallettuja keittiöitä ja inva-vessoja, niin mistä te luulette että ne tekijät löytyy? Niitä on jossain teollisuushallin varastossa pari tusinaa odottamassa, että koska mennään?

Tässä on yksi syy, miksi kannattaa rakennuttaa kokonaisia yksiköitä ja ohjata ihmisiä asumaan niihin. Harmillista, jos se koetaan jotenkin nöyryyttävänä, mutta välillä ei ole muita vaihtoehtoja.

Vammaisille maksetaan jo nyt todella paljon palveluja, joista vammainen itse päättää mitä tekee. Anteeksi nyt vain, mutta tämä jutun nuori mies voisi yökerhojen sijaan käydä uimahallissa ja perunoiden ja kermaisen nakkikastikkeen sijaan tehdä vaikka wokkia. Hän voisi rakentaa itselleen säännöllisen päivärytmin, jotta jaksaa opiskella kunnolla. Valmistuttuaan ja työllistyttyään (voi onneksi tehdä etänä) hän sitten palkkaa yökerhoon oman avustajan.

Tavallisen henkilökohtaisen avustajanhan saa mukaan tapahtumiin ja keikoille, ja niihinkin yhteiskunta maksaa taksimatkat, joten en ihan oikeasti jaksa tätä valitusta. 

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa ihmisistä ei tiedä, minkälaisia vammaisten asumisyksiköt ovat. Niissä ei todellakaan saa tarvitsemaansa hoitoa. Asioita tuntevat tietävät, että srn asumisyksikön vuorokausimaksu on hyvinkin samaa luokkaa, kuin itsenäinen asuminen henkilökohtaisella avulla. Tästä huolimatta asumisyksikössä ei juuri koskaan saa tarvitsemaansa apua, koska henkilökuntaa on niin vähän.

Liikuntavammaisten asumisyksikössä on yöllä yksi hoitaja, ja täysin autettavia asukkaita voi olla kymmeniä. Aamu/ iltavuorossa on parhaimmillaan 3-4 työntekijää, joiden täytyisi samalla kellonlyömällä 6-8 välillä viedä asukkaat vessaan, hoitaa aanupesut, lääkkeenjaot (moni lääke täytyy antaa kellontarkkuudella), pukeminen, aamupala. Sairastuneille ei saa sijaisia.

Asukas maksaa korkeaa vuokraa, hyvinvointialue n.300-700e/vrk "hoivasta". Silti ihan kodin perusasiat pitäisi pystyä ostamaan ulkopuolelta, esim. kaappien järjestely, ikkunanpesu, perusteellis

Elämä on. Kyllä se vammainen kuntoutettaisiin terveen veroiseksi, jos vain pystyttäisiin.

En pysty lukemaan näitä ilkeyttä huokuvia vastauksia läpi. Olen jollain tapaa huojentunut siitä, että sairauteensa menehtynyt lapseni ei joutunut, eikä joudu kokemaan samaa julmuutta, mitä täälläkin viljellään. Kukaan ei valitse itselleen sairautta tai vammaa, mutta kenelle tahansa sellainen voi tulla. Jopa näille tämän nuoren haukkujille. 

Vierailija kirjoitti:

En pysty lukemaan näitä ilkeyttä huokuvia vastauksia läpi. Olen jollain tapaa huojentunut siitä, että sairauteensa menehtynyt lapseni ei joutunut, eikä joudu kokemaan samaa julmuutta, mitä täälläkin viljellään. Kukaan ei valitse itselleen sairautta tai vammaa, mutta kenelle tahansa sellainen voi tulla. Jopa näille tämän nuoren haukkujille. 

Tämä on sellainen "count your privilege" - hetki. Jokainen voi miettiä, miten paljon yhteiskunta on jo nyt tehnyt tämän(kin) nuoren miehen eteen, ja miten tulee tekemään hänen sairauden pahentuessa.

On tällä(kin) vammaisella velvollisuus myös pitää itsestään huolta, että jaksaa opiskella ja että oma tulevaisuus ei olisi niin hankalaa mitä se väistämättä reilusti ylipainoisena vammaisena on.

Tämä on totta kai loukkaavaa tekstiä monelle, mutta kun ei kaikkea vain voi saada. Ei kukaan, ei edes terveet ihmiset. Jokaisen on hyväksyttävä omat rajoitteensa ja mitä nopeammin sen tekee, sen helpompaa elämä on.

T. Työkyvyttömyyseläkeläinen vm - 82

Vierailija kirjoitti:

En pysty lukemaan näitä ilkeyttä huokuvia vastauksia läpi. Olen jollain tapaa huojentunut siitä, että sairauteensa menehtynyt lapseni ei joutunut, eikä joudu kokemaan samaa julmuutta, mitä täälläkin viljellään. Kukaan ei valitse itselleen sairautta tai vammaa, mutta kenelle tahansa sellainen voi tulla. Jopa näille tämän nuoren haukkujille. 

Onhan se varmasti ilkeää ja julmaa, erityisesti sellaisen mielestä joka tottunut kaikkien tanssivan pillinsä mukaan ja pyörivän vain ja ainoastaan Heidän Ylhäisyytensä p*rsereiän ympärillä kun nyt todellisuus iskeekin päin pläsiä eikä se ole sellainen mitä pienestä saakka suorastaan pakkosyötetty. Vammainen tai ei, kaikkia toiveita ei voida toteuttaa vaan joskus on vaan pakko luovia sillä mitä on ja sopeutua siihen. Resurssien kanssa ollaan nyt jo helisemässä. Vammaisuus ei tarkoita mittaamatonta määriä oikeuksia. Se tämänkin nuoren olisi syytä sisäistää ja tehdä valintansa sen mukaan eikä kiukutella kun ei olekaan mikään kukkulan kuningas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysty lukemaan näitä ilkeyttä huokuvia vastauksia läpi. Olen jollain tapaa huojentunut siitä, että sairauteensa menehtynyt lapseni ei joutunut, eikä joudu kokemaan samaa julmuutta, mitä täälläkin viljellään. Kukaan ei valitse itselleen sairautta tai vammaa, mutta kenelle tahansa sellainen voi tulla. Jopa näille tämän nuoren haukkujille. 

Onhan se varmasti ilkeää ja julmaa, erityisesti sellaisen mielestä joka tottunut kaikkien tanssivan pillinsä mukaan ja pyörivän vain ja ainoastaan Heidän Ylhäisyytensä p*rsereiän ympärillä kun nyt todellisuus iskeekin päin pläsiä eikä se ole sellainen mitä pienestä saakka suorastaan pakkosyötetty. Vammainen tai ei, kaikkia toiveita ei voida toteuttaa vaan joskus on vaan pakko luovia sillä mitä on ja sopeutua siihen. Resurssien kanssa ollaan nyt jo helisemässä. Vammaisuus ei tarkoita mittaamatonta määriä oikeuksia. Se tämän

Sinäkään et ole suojassa vammautumiselta, kieroontunut persoonallisuus on jo ainakin tuntuu osuneen kohdalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysty lukemaan näitä ilkeyttä huokuvia vastauksia läpi. Olen jollain tapaa huojentunut siitä, että sairauteensa menehtynyt lapseni ei joutunut, eikä joudu kokemaan samaa julmuutta, mitä täälläkin viljellään. Kukaan ei valitse itselleen sairautta tai vammaa, mutta kenelle tahansa sellainen voi tulla. Jopa näille tämän nuoren haukkujille. 

Onhan se varmasti ilkeää ja julmaa, erityisesti sellaisen mielestä joka tottunut kaikkien tanssivan pillinsä mukaan ja pyörivän vain ja ainoastaan Heidän Ylhäisyytensä p*rsereiän ympärillä kun nyt todellisuus iskeekin päin pläsiä eikä se ole sellainen mitä pienestä saakka suorastaan pakkosyötetty. Vammainen tai ei, kaikkia toiveita ei voida toteuttaa vaan joskus on vaan pakko luovia sillä mitä on ja sopeutua siihen. Resurssien kanssa ollaan nyt jo helisemässä. Vammaisuus ei ta

Tosiasioiden ymmärtäminen ja myöntäminen = kieroontunut persoonallisuus? Selvä.