Lapseni (8v. & 12v.) eivät tykkää mistään laittamastani ruuasta

Millä ne sitten elää, mitä ne syö??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari helppoa ratkaisua:

- jätä ruoista pois tomaatit

- tee tavallista nakkikeittoa. 

 

Nimenomaan ostin vartavasten tomaatteja kun nuorempi kysyi; "milloin tehdään taas sitä leipäpizzaa missä on tomaattia ja juustoa?"

 

Mimmoinen on tavallinen nakkikeittoa? Minun nakkikeittoon tulee nakkeja, perunaa, porkkanaa ja suolaa/pippuria ja kanalientä. Joskus purjoa jos oikein repäisen.

 

Ap

Tavallisia nakkikeittoja on varmasti yhtä monta kuin on nakkikeiton tekijääkin. Meillä nakkikeittoon menee perunaa, lanttua, selleria, palsternakkaa, purjoa, porkkanaa, kasvislientä, pippuria, nakkeja, laakerinlehtiä ja persiljaa. Ruohosipulia myös, jos sattuu olemaan kotona. 

Sanoisin, että syötte tästä ruuasta minkä verran syötte, mutta valitusta en kuuntele. Huonoa käytöstä. 

Olisit onnellinen, kun lapset kuitenkin syövät. Mun tytär on ollut huono syömään aina, ihan vauvasta asti ja mun elämä on pyörinyt sen ympärillä, että saan lapsen edes jotain syömään. Paino aina alipainon puolella. Nyt on nepsy-piirteiden lisäksi syömishäiriö ja tytär osaa käyttää mun huolta hyväkseen. Olen lopussa.

Mulla on kans kaksi lasta, ja alkaa olla samaa oireilua. Ollaan sovittu, että kerran viikossa syödään jonkun valitsemaa lempiruokaa, ja muina päivinä sit jotain, joka kelpaa "ihan ok" -tasolla kaikille ja max yhtenä päivänä viikossa jotain uutta reseptiä. Tällä saan kaikki syömään kohtuullisilla ärsyilyillä. Kai se vaan kuuluu siihen ikään, kun lapset löytää oman makunsa ja oppii miettimään, mitä haluavat. Tärkeä elämänvaihe.

Meillä lapset (3-15v) syövät mitä annetaan ja jos eivät halua, niin sitten saavat olla syömättä seuraavaan ateriaan asti. Keittiön ovi on heiltä lukossa, eli he eivät sinne pääse ottamaan mitään välipaloja ja vanhemmat eivät saa rahaa, että voisivat ostaa itselleen mitään välipaloja. Jos meidän vanhempien antama ruoka ei kelpaa, niin olkoot syömättä. Kyllä ne viimeistään parin päivän nälässäolon päästä alkavat syömään. Lapset hoidetaan kotona ja vanhemmat käyvät kotikoulua eli eivät pääse tilanteisiin, että saisivat mitään syötävää meidän huomaamatta kaveteiltaan, koska heitäkin tavataan aina kotona.

Mulla on ruokaan liittyvät säännöt kotona:

1) ruuasta ei saa valittaa

2) ruuasta ei saa sanoa, että se on pahaa - saa sanoa, että tämä ei maistu mulle

Olen selittänyt lapsille, että jotta me saamme ruokaa, jonkun pitää käydä töissä ansaitsemassa rahat, jonkun pitää käydä kaupassa hakemassa ruuat ja jonkun pitää vielä laittaakin se ruoka. Silloin sillä, joka tulee valmiiseen pöytään, ei ole oikeutta valittaa. Se on yksinkertaisesti kiellettyä, niin kuin jotkut muutkin asiat ovat. Otan huomioon sen, että molemmilla lapsilla on inhokkiruuat ja tarjoan silloin vaihtoehdon (mieheni on myös kasvissyöjä, kun me muut taas olemme sekasyöjiä, joten on ihan tavallista, että ruokavaihtoehtoja on yhdellä aterialla). Näistä säännöistä emme tingi, eivätkä lapset valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari helppoa ratkaisua:

- jätä ruoista pois tomaatit

- tee tavallista nakkikeittoa. 

Ongelma oli tomaatti ja peruna. Eli bologneesea ilman tomaattia ja nakkikeitto ilman perunaa.

Bolognese ei tarvitse tunnistettavia tomaatinkappaleita sekaansa, ihan hyvän saa tehtyä myös muussa muodossa olevaa tomaattia käyttäen.

En tiedä, että oliko tuo yksi viesti provo. Tuollainen kuvattu tilanne ja seuraavassakin viestissä kerrottu tilanne johtavat enemmin tai myöhemmin lasten syömishäiriöihin ja heti kun se on mahdollista herkkujen ja epäterveellisen ruoan salaa syömiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ruokaan liittyvät säännöt kotona:

1) ruuasta ei saa valittaa

2) ruuasta ei saa sanoa, että se on pahaa - saa sanoa, että tämä ei maistu mulle

Olen selittänyt lapsille, että jotta me saamme ruokaa, jonkun pitää käydä töissä ansaitsemassa rahat, jonkun pitää käydä kaupassa hakemassa ruuat ja jonkun pitää vielä laittaakin se ruoka. Silloin sillä, joka tulee valmiiseen pöytään, ei ole oikeutta valittaa. Se on yksinkertaisesti kiellettyä, niin kuin jotkut muutkin asiat ovat. Otan huomioon sen, että molemmilla lapsilla on inhokkiruuat ja tarjoan silloin vaihtoehdon (mieheni on myös kasvissyöjä, kun me muut taas olemme sekasyöjiä, joten on ihan tavallista, että ruokavaihtoehtoja on yhdellä aterialla). Näistä säännöistä emme tingi, eivätkä lapset valita.

Lasta ei saa pakottaa syömään ja lapsella pitää olla oikeus sanoa jotain ruokaa pahaksi, jos sitä oikeasti on. Lasta ei myöskään saa alistaa tällaisella, eikä vanhempi saa esittää huippukokkia tai kuvitella kokkaustaitojaan paremmiksi kuin mitä ne oikeasti ovat. Muistakoot vanhempi itse omia kokkauksiaan ennen kunnon pakkosyöttämässä niitä lapsilleen.

Porkkanoita ei kuorita siksi että lapset arvostaa vaan siksi että se on heidän kehityksensä ja terveytensä kannalta välttämätöntä, maistui miltä vaan. Makaronista ja ketsupista he ehkä tykkäisivät enemmän, mutta aikuisena pidät heidät terveydestään huolta.

Mutta sen voit sanoa, että joko etsivät sulle reseptit, tekevät ruoan itse tai sitten eivät valita. Antaisin muutenkin lapsille enemmän vastuuta ruoanlaitosta, ikätason mukaan. 

Mitä ruokaa he tykkäävät koulussa syödä, onko lemppareita? Onko jotain aineita joista eivät tykkää? Jos joku ei pidä sipulista ja ruoassa on aina mausteena sipulia, niin todennäköisesti se maistuu aina pahalta.

Tai sitten heillä on eri mieltymykset. Kiinnitä huomiota, että valittavatko yhteen ääneen vai valittaako toinen silloin kun toinen on hiljaa.

Oma syysi, olet kasvattanut iniseviä sniiduja.

Lapset valittaa jos ei ole kova nälkä juuri silloin kun syödään, ihan normaalia ainakin meillä ja syö sen verran kuin itse haluaa.

Ei munkaan lapset kovin monesta ruuasta tykkää. Mikä ei nyt oo ihme, koska en mä itekään ole sellainen, että mielelläni söisin monia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Oma syysi, olet kasvattanut iniseviä sniiduja.

Juuri näin.

Menee monen palstalaisen keitot pilalle liemikuutioilla. Soppaan saa runsaasti makua muillakin keinoin, kuin noilla härskin makuisilla "mausteilla". 

Älä ota noin henkilökohtaisesti, vaikka eivät aina kaikesta tykkää. Ruoasta tykkääminen ei ole sama asia kuin sinusta tykkääminen. 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että syötte tästä ruuasta minkä verran syötte, mutta valitusta en kuuntele. Huonoa käytöstä. 

Tämä! Ei koti ole mikään ravintola, missä voi valita listalta ammattikokin tekemiä ruokia. Hyvään käytökseen ei myöskään kuulu valittaa jostain tomaateista lämpimistä voileivistä. Etukäteen voi toki pyytää tekemään pari leipää ilman tomaattia, mutta jälkikäteen on turha valittaa. Jos niitä tomaatteja ei halua syödä, ne voi vähin äänin vain jättää syömättä, eikä saa pilata muiden tunnelmaa valituksella. 

Kotona leivotut sämpylät ei minustakaan säily hyvinä kuin pari päivää. Auttaa, jos niistä pakastaa osan jo heti tuoreeltaan, niin sitten niitä voi ottaa aina muutaman kerrallaan pakasteesta. Eikä tarvitse syödä monta päivää peräkkäin samoja sämpylöitä. Mutta jos hedelmät, rahkat tai puurokaan ei maistu, niin välipalojahan ei ole pakko syödä, jos ei ole nälkä.