Miksi puheliasta ja eloisaa henkilöä inhotaan niin paljon?

Minua ei puhelias ja eloisa ihminen ärsytä, mikäli hän osaa myös kuunnella.

Mutta jos hän on tyhjäpää, joka vain puhuu ja puhuu, eikä ymmärrä mitä hänelle vastataan ja käsiättää asiat vielä täysin väärin, niin se alkaa pikkuhiljaa ottaa ohimoon.

Vierailija kirjoitti:

No kylläpäs täällä nyt vihataan puheliaisuutta. Suomalaisilla ei ole mitään käytöstapoja. On moukkamaista vain istua ja tuijottaa eteensä.

 

Täällä kysyttiin mikä heissä ärsyttää. Pitäisikö olla vastaamatta tai olla puhelias ja eloisa ja jutella jostain ihan muusta? 

Mua häiritsee työkaveri joka jaksaa aina kertoa omien kavereidensa kuulumiset viimeistä tarinaa myöten. Siis ihmisiä joita en ole ikinä tavannut, ihmisiä jotka eivät jaksa vaan kiinnostaa. Mitä väliä. Vähän kiusallistakin kuunnella jonkun ihan ventovieraan elämästä. Minna K, et ole ikinä kuullut musta mutta mun työkaveri on kertonut sun koko elämöntarinan....

Toinen mikä häiritsee on se että ei ymmärretä aikaa ja paikkaa. Hölötetään kun kiire tai tarpeettoman kovalla äänellä. Energiaavievä tyyppi, energiarosvo suorastaan sellanen jonka seuran jälkeen vaan haluaisi olla loppupäivän himassa.

Miksi puheliaaseen rinnastetaan eloisa? Mitä se edes tarkoittaa?

Mä voin valittaa vaikka 2 tuntia putkeen. Olla siis "puhelias". Eloisa?.En todellakaan.

Toki tiedostan,ettei sitä valitusta jaksa kukaan kuunnella, niin olen sitten hiljaa.

Puheliasta ja eloisaa ihmistä inhotaan jostakin muusta syystä kuin puheliaisuudesta tai eloisuudesta, mutta hän ei halua hyväksyä tätä, vaan syyttää ihmisiä, jotka häntä inhoavat, siitä, etteivät pidä puheliaista ja eloisista ihmisistä.

Tämä logiikka pätee myös legendaariseen "kaikki kadehtii minua", kun syy voi olla ihan jossakin muussa.

Teillä siellä Afrikassa tuollainen näytös on normaalia. Me täällä Suomessa arvostamme hiljaisuutta, yksityisyyttä ja ksikkn tavoin rauhallista ja hillittyä käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

En ainakaan minä inhoa ja ymmärrän hyvin, että monenlaisia ihmisiä tarvitaan. En vain viihdy kovin hyvin sellaisen ihmisen seurassa enempää kuin on pakko, koska itse olen varsin introvertti ja puhun vain silloin, kun on oikeasti jotain asiaa.

Miten voi jutella esim. vierailulla ihmisen kanssa, joka puhuu vain silloin, kun on oikeasti asiaa?

Sosiaalisesti taitavat ihmiset ovat, muiden kanssa pitää olla kärsivällinen.

Osa puheliaista ihmisistä alkaa aina dominoida keskustelua, ja yleensä selostamalla juurta jaksain omaa elämäänsä. Pilaavat hyvät keskustelut sillä. Yleensä samat ihmiset vielä kärttävät seuraa ja valittavat yksinäisyyttä, vaikka on puolisot, lapset ja kavereita. Ehkä eivät koe olevansa olemassa elleivät kertaa omaa elämäänsä koko ajan jollekin?

Vastapainoksi sanon, että tuppisuutkin ovat rasittavia. Ei mitään kerrottavaa, ei mitään mielipidettä, edes sää ei kiinnosta. Silti halutaan olla muiden kanssa = kai joku muu hoitaa viihdyttämisen?

Jostan syystä nämä ihmistyypit eivät liimannu toistensa seuraan, vaikka hehän ovat kuin luodut toisilleen.

Mutta ei. Hölöttäjä haluaa hölöttää jollekin joka jaksaa reagoida ja taivastella, tuppisuu haluaa jonkun joka jututtaa juuri häntä.

Äitini eräs ystävä on "puhelias ja eloisa". Kuvailee itseään suunnilleen nuilla sanoilla. Minulle tämä tarkoittaa että hän puhuu jatkuvalla syötöllä täysin miettimättä mitä suusta ulos pääsee, ilmeisesti ajattelee jatkuvasti ääneen. Itse pääni sisällä harvoin ajattelen asioita sanoina vaan enemmänkin abstraktisti ja tuollainen jatkuva puhetulva saa minut jo minuuteissa aivan läkähdyksiin.

Yleensä vältän tilanteita joissa hänen seurassaan pitkään joudun olemaan, se on aivan liian raskasta. Minulla on kuitenkin useita normaalilla tavalla puheliaita ystäviä joista pidän todella paljon. Kun ihmisellä on mielenkiintoista sanottavaa ja kun hän osaa myös kuunnella niin hänen seurassaan viihtyy. 

Ei niinkuin tämä rouva "avaanpanyttämänmaitopurkinonpatiukassamitäköhänhuomennasöisintuoliapitääsiirtääettämahdunparemminnonyttämäpurkkiaukesisukassaroskajokahäiritsee..." jne. 

En inhoa puheliaita ja eloisia ihmisiä. Tunnen useita. Siitä en pidä, jos eloisuuden varjolla puhutaan päälle ja puheliaisuuden varjolla unohdetaan kuunnella muita ihmisiä. Tähän päälle vähän huomiohakuista heilumista ja ylenpalttista eloisaa kolistelua, niin meikämanne juoksee niin pitkälle kuin pääsee.

Tuntuu monilla olevan oletuksena, että puhelias ihminen on automaattisesti nainen. 

Usein tuollaisilta henkilöiltä unohtuu, että tuollaiselle käytökselle on aikansa ja paikkansa.

En kaipaa tuollaista tippaakaan esimerkiksi silloin, kun makaan sairaalan osastolla väsyneenä ja kipeänä tai yritän tehdä keskittymistä vaativaa työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini eräs ystävä on "puhelias ja eloisa". Kuvailee itseään suunnilleen nuilla sanoilla. Minulle tämä tarkoittaa että hän puhuu jatkuvalla syötöllä täysin miettimättä mitä suusta ulos pääsee, ilmeisesti ajattelee jatkuvasti ääneen. Itse pääni sisällä harvoin ajattelen asioita sanoina vaan enemmänkin abstraktisti ja tuollainen jatkuva puhetulva saa minut jo minuuteissa aivan läkähdyksiin.

Yleensä vältän tilanteita joissa hänen seurassaan pitkään joudun olemaan, se on aivan liian raskasta. Minulla on kuitenkin useita normaalilla tavalla puheliaita ystäviä joista pidän todella paljon. Kun ihmisellä on mielenkiintoista sanottavaa ja kun hän osaa myös kuunnella niin hänen seurassaan viihtyy. 

Ei niinkuin tämä rouva "avaanpanyttämänmaitopurkinonpatiukassamitäköhänhuomennasöisintuoliapitääsiirtääettämahdunparemminnonyttämäpurkkiaukesisukassaroskajokahäiritsee..." jne. 

Onkohan äitisi eräs ystävä mun anoppini. Mukava ihminen, mutta juonentaa aivan kaikki ajatuksensa ääneen. Oli työelämässä ollessaan neuvolaterkka, eli juonensi tekemisensä lapsille ja vanhemmille, ja eläköidyttyään leskirouvana pikkukoirilleen, kun muuta seuraa ei ole ollut.

Ajatuksenjuoksua on aavistuksen vaikea seurata etenkin automatkoilla, kun hän selittää kaikki ikkunasta näkemänsä asiat ja hengenvetojen välissä joidenkin tuntemattomien ihmisten kuulumisia. Mies on aina ihan puhki näiden reissujen jälkeen ja usein vaan kääntää radion kovemmalle.

Heh. Tuli mieleen se is juttu nuoresta suomalaisesta naisesta joku muutti Ruotsiin ja pitää nyt suomalaisia vähän juntteina. Jotenkin se liittyi kommunikaatioon,jos en väärin muista. Ja huumori on erilaista, ei sarkastista.

Vähän riipaisi. Tai siis mietin taas, että vieläkö Ruotsissa ajatellaan suomalaisten olevan juntteja,vai oliko vain tuon naisen oma mielipide.

-ohis, sori 

Toki täältä "juntteja" löytyy. Mutta en näe sillä onko joku puhelias vai ei korrelaatiota asian kanssa.

Minulla oli tuttavapariskunta, mukavia ihmisiä kyllä, mutta miehellä oli armoton puheripuli. Kun heillä istui muutaman tunnin, päässä humisi ja korvat soivat. Kotiin ja hiljaisuuteen oli aina ilo palata. Ei mies pahalla toisten yli puhunut, hän vain ei tainnut olla sosiaalisesti kovin taitava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanan positiivinen meininki tässä ketjussa :) Voin jo kuvitella kommentoijat, millaisia ilopillereitä oikeassa elämässä :) ja ei, en itse ole mahdoton höpöttäjä, mutta en inhoa ketään ja arvostan erityyppisiä ihmisiä ja persoonia.

En sanoisi, että Suomessa ongelma olisi tosiaankaan liika puhe ja sosiaalisuus, ennemminkin tympeys ja ilkeys.

Hei, taidat valehdella. Minusta tuntuu, että inhoat niitä jotka ovat vaisuja ja hymyttömiä. Miksi? 

 

joskushan täytyy olla ilkeä ihan tahallaan, jos joku vaan änkeää iholle. Ilkeys on siis huonossa tilanteessa juuri oikea toimintatapa.

taidat olla itse niitä jotka tunkevat iholle, ja ovat päättäneet hiljaisemmanihmisen puolesta, että meistäpä tuleekin pariskunta/bestiksiä. 

 

kuka se sinä olet vaatimaan muilta ihmisiltä sinua miellyttävää käytöstä? 

Onko täällä joku pikku Myy kerho, kun on niin äkäistä porukkaa?

Vierailija kirjoitti:

Heh. Tuli mieleen se is juttu nuoresta suomalaisesta naisesta joku muutti Ruotsiin ja pitää nyt suomalaisia vähän juntteina. Jotenkin se liittyi kommunikaatioon,jos en väärin muista. Ja huumori on erilaista, ei sarkastista.

Vähän riipaisi. Tai siis mietin taas, että vieläkö Ruotsissa ajatellaan suomalaisten olevan juntteja,vai oliko vain tuon naisen oma mielipide.

-ohis, sori 

Toki täältä "juntteja" löytyy. Mutta en näe sillä onko joku puhelias vai ei korrelaatiota asian kanssa.

Menepä ruotsalaisille, anonyymeille keskustelupalstoillevoi kirpaista sitten vähemmän.

Sillä on ADHD tai skitsofrenia.

Puhelias ja eloisa ihminen ei välttämättä tarvitse minua kuin yleisökseen. Minua ei kiinnosta se rooli. En saa siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Teillä siellä Afrikassa tuollainen näytös on normaalia. Me täällä Suomessa arvostamme hiljaisuutta, yksityisyyttä ja ksikkn tavoin rauhallista ja hillittyä käytöstä.

Paitsi päihtyneenä. Silloin käy kujerrus ja karjahtelu, kirkuminen ja mörinä.