Omat lapset jo aikuisia mutta minusta Helsingin suunnitelma sekoittaa oppilaat keskenään on kannatettava. Olenko ainoa?

Vierailija kirjoitti:

Sekoittumista ei oikeasti tapahdu. Itse kävin aikoinaan pienen kaupungin koulua. Kaikki tiesi, ketkä oli ns. paremman väen lapsia ja sitten olimme me muut. Omissa piireissä pysyi kumpikin ryhmä. Jatko-opinnoissa korkeakoulussa vähän sama tilanne. Toisilla oli varoja, toisilla ei. 

Tämäpä. Minulle tämä havainnoillistui lukiossa. Meidän "huonomman kaupunginosan" oppilaiden kanssa ei haluttu kaveerata, vaikka arvosanoilla sinne haettiin.

Vierailija kirjoitti:

Sekoittumista ei oikeasti tapahdu. Itse kävin aikoinaan pienen kaupungin koulua. Kaikki tiesi, ketkä oli ns. paremman väen lapsia ja sitten olimme me muut. Omissa piireissä pysyi kumpikin ryhmä. Jatko-opinnoissa korkeakoulussa vähän sama tilanne. Toisilla oli varoja, toisilla ei. 

Niinpä, lisäksi tuo sekoittaminen tahallaan lisää tutkitusti lapsien tyytymättömyyttä ja laskee onnellisuutta. Ihan pelkkää kiusantekoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapset onneksi yksityiskoulussa. Saavat leikkiä muut keskenään puukkohippaa kunnallisessa hullujen huoneessa. 

Ai jossakin Steiner-pellekoulussa, jossa ei saa vaatia oppilaalta mitään ja päästetään läpi ettei tule paha mieli?

Ihan on koulu, missä on kallis lukukausimaksu ettei tarvitse sinun kersojen kanssa olla samassa tilassa. Katsos tämmöisiäkin on tarjolla niille kenellä on liitua millä piirtää.

Ei tällaisia Suomessa ole, eikä ainakaan sinun lapsesi sellaisessa ole :D

Sepä just, eivät kaltaisesi Ryhäset tämmöisistä mitään tiedäkään. Sinun lapsesi ei varmasti ole eikä tule sellaisessa olemaan. :D Etsipä Googlesta uuvatti. Kateus pitää ansaita, säälin saa ilmaiseksi.

Itse olin painotetussa koulussa, koska se oli lähikouluni. Turvallinen ja mukava oli, vaikka opilaat monenlaisilta erilaisilta alueilta. Mutta en missään nimessä olisi halunnut viereiseen kouluun, jossa oli tarkkailuluokkia. Tämä oli siis ennen inkluusiota. Mielestäni jokainen koululainen ansaitsee ennen kaikkea turvallisen ympäristön. 

Tää on vähän kaksipiippuinen juttu. Periaatteessa olisi hyvä, että kaikki ihmiset olisivat sekaisin. Mutta toisaalta, jos haluaa itsekkäästi et se oma lapsi saa olla rauhallisemmassa miljöössä ja pystyy oppimaan asioita, niin haluaa tietenkin rauhallisempaan kouluun... Valitettavasti näissä on nykyisin isoja eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei ole mitään väärää jos ns. hyvin toimeentulevat ja huonommin toimeentulevat "sekoitetaan" keskenään kouluissa. Se on ihan yhteiskunnankin kannalta järkevää suunnittelua. Tällaistahan se koulu oli esim 80-luvulla.

Se taas ei ole ok, että huonosti käyttäytyvät laitetaan normaalien seuraan. 80-luvulla tämä hoidettiin niin että häiriköt laitettiin tarkkailuluokille ja normaalit olivat sitten keskenään. Kaikilla on oltava oppimisrauha ja on sille häiriköllekin parempi, että saa opetusta olosuhteissa, jotka on erikseen räätälöity hänen kaltaisilleen.

 Ehkä paperilla, mutta ei toimi käytännössä. Ruotsissa tätä on kokeiltu ja turha Suomen tehdä samaa virhettä. Lapset jotka tulevat samasta sosiaaliluokasta ryhmäytyvät ja sekoittumista ei tapahdu ryhmien välille. Tämä vain itseasiassa kasvattaa vastakkainasettelua. Ruotsissa tästä on tehty paljon

Juuri niin kuin hän sanoi, se toimi kasarilla, kun häirikköjä ei ryhmissä ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan tuollaisen sekoittamisen vuoksi ovat Suomen PISA-tulokset romahtaneet! Tulevaisuus näyttää karmealta!

Syy siihen, miksi veljeskansamme virolaiset ohittivat suomalaiset oppimistuloksissa on ilmeinen!

Mitä hourit? Peruskouluhan perustui juuri tuolle ja vielä 2000-luvun alussa oltiin kärjessä PISA-tuloksissa. 

Oikea syy rappeutumiselle on digitalisaatio, joka tuli liian nopeasti ja kontrolloimatta.

2000-luvun alussa ei ollut samalla tavalla m muuttajia kouluissa kuin nyt. He laskevat kantistenkin pisteitä. Virossa ei ole m muuttajia, joten heillä ei tätä ongelmaa ole. En käsitä, että vieläkään ei suostuta myöntämään, että m muuttoa pitäisi radikaalisti vähentää tai lopettaa kokonaan tietyistä maista, jotta Suomella olisi vielä toivoa, vaikka meillä on Ruotsin esimerkki hopealautasella.

Vierailija kirjoitti:

Sekoittumista ei oikeasti tapahdu. Itse kävin aikoinaan pienen kaupungin koulua. Kaikki tiesi, ketkä oli ns. paremman väen lapsia ja sitten olimme me muut. Omissa piireissä pysyi kumpikin ryhmä. Jatko-opinnoissa korkeakoulussa vähän sama tilanne. Toisilla oli varoja, toisilla ei. 

Sama täällä. Luokallani oli oppilaita, joiden vanhemmat olivat niin herroja kuin narrejakin.

Samanlaisista lähtökohdista olevat kaveerasivat keskenään. Sitten oli ns. ylijäämäkaverit. Esimerkiksi jotain erikoisempaa uskontoa edustava, joku lihava tai rillipää tai jotenkin muuten tavanomaisesta erottuva. Heille ei kavereita paremman väen piiristä löytynyt. 

 

Yläasteella ero saattoi olla se, että oli kiltit tytöt ja vauhdikkaat tytöt. Näitä molempia kyllä löytyikin sitten ihan kaikenlaisista perheistä tulevista.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekoittumista ei oikeasti tapahdu. Itse kävin aikoinaan pienen kaupungin koulua. Kaikki tiesi, ketkä oli ns. paremman väen lapsia ja sitten olimme me muut. Omissa piireissä pysyi kumpikin ryhmä. Jatko-opinnoissa korkeakoulussa vähän sama tilanne. Toisilla oli varoja, toisilla ei. 

Niinpä, lisäksi tuo sekoittaminen tahallaan lisää tutkitusti lapsien tyytymättömyyttä ja laskee onnellisuutta. Ihan pelkkää kiusantekoa.

Mitäs tutkimukset sanoo, onko sekoittamisesta hyötyä edes niille huonommista kotioloista tuleville? Tasoittaako heidän elämäntietään?

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsi on Helsingissä peruskoulussa. Asumme alueella, jossa korkeakoulututkinto on yli 50%:lla asukkaista. Näistä koulutettujen kodeista lapsetkin pääosin kouluun tulevat. Samaan aikaan vieraskielisten osuus on yli 30%. Olen tykännyt koulusta. Se toimii hyvin, lapset viihtyvät. Painetta laittaa lasta painotetuille luokille ei ole. Näitä kuitenkin tarvitaan siellä alueilla, joissa aikuisten koulutustaso on heikko. Myös näillä alueilla asuvilla keskiluokkaisilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus rauhalliseen koulussäkäyntiin.

Minun lapseni on painotetussa opetuksessa siksi että hän rakastaa musiikkia, laulamista ja soittamista. Koulussa vieraskielisten oppilaiden osuus on suurempi kuin meidän lähikoulussamme. Luokalla ei tosin ole yhtään vieraskielistä mutta häiriköinnin siellä hoitaa pari ihan supisuomalaista lasta.

Painotus valittiin meillä puhtaasti kiinnostuksen mukaan, vanhallakaan luokalla ei ollut yhtään vieraskielistä. Ja lapsi teki itse valinnan haluaako hakea vai ei. Varmasti koulushoppailuakin on mutta kyllä tuolla painotetussa opetuksessa kaikki tuntuvat olevan hyvin innostuneita juuri siitä painotetusta oppiaineesta.

Ainakin se on yhteiskunnan kannalta kannattavaa. Mahdollisimman moni muotoiset yhteisöt tukee kaikkien kasvamista. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin se on yhteiskunnan kannalta kannattavaa. Mahdollisimman moni muotoiset yhteisöt tukee kaikkien kasvamista. 

Jaa, voisitko perustella tätä jotenkin? Aikamoista lötinää ilman perusteluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekoittumista ei oikeasti tapahdu. Itse kävin aikoinaan pienen kaupungin koulua. Kaikki tiesi, ketkä oli ns. paremman väen lapsia ja sitten olimme me muut. Omissa piireissä pysyi kumpikin ryhmä. Jatko-opinnoissa korkeakoulussa vähän sama tilanne. Toisilla oli varoja, toisilla ei. 

Niinpä, lisäksi tuo sekoittaminen tahallaan lisää tutkitusti lapsien tyytymättömyyttä ja laskee onnellisuutta. Ihan pelkkää kiusantekoa.

 

Mitäs tutkimukset sanoo, onko sekoittamisesta hyötyä edes niille huonommista kotioloista tuleville? Tasoittaako heidän elämäntietään?

Haittaa juuri eniten huonommista oloista tulevia. Hyvistä perheistä tulevat ovat ikäänkuin kunkkuja ja nämä muut kokevat alemmuutta. 

Olen erityisopettajana tällä hetkellä Espoossa enkä näe yhtään hyvää syytä miksi pitäisi saada lisää ongelmia luokkiin. Suomeen tulijoiden lapset pitäisi ensin saada kielikylpykouluun ja vanhemmat samoin. Tämän jälkeen kulttuurikylpy, jolloin kerrotaan koulutuksen tärkeydestä/tasa-arvosta jne. Tämän jälkeen voidaan integroida normiluokkiin. 

 

Tällä systeemillä mikä nyt on niin mennään perse edellä puuhun. Anteeksi kielenkäyttöni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsi on Helsingissä peruskoulussa. Asumme alueella, jossa korkeakoulututkinto on yli 50%:lla asukkaista. Näistä koulutettujen kodeista lapsetkin pääosin kouluun tulevat. Samaan aikaan vieraskielisten osuus on yli 30%. Olen tykännyt koulusta. Se toimii hyvin, lapset viihtyvät. Painetta laittaa lasta painotetuille luokille ei ole. Näitä kuitenkin tarvitaan siellä alueilla, joissa aikuisten koulutustaso on heikko. Myös näillä alueilla asuvilla keskiluokkaisilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus rauhalliseen koulussäkäyntiin.

 

Minun lapseni on painotetussa opetuksessa siksi että hän rakastaa musiikkia, laulamista ja soittamista. Koulussa vieraskielisten oppilaiden osuus on suurempi kuin meidän lähikoulussamme. Luokalla ei tosin ole yhtään vieraskielistä mutta häiriköinnin siellä hoitaa pari ihan supisuomalaista lasta.

Painotus valittiin meillä puhtaasti kkiinnostuksen mukaan, vanhallakaan luokalla ei ollut yhtään vieraskielistä. Ja lapsi teki itse valinnan haluaako hakea vai ei. Varmasti koulushoppailuakin on mutta kyllä tuolla painotetussa opetuksessa kaikki tuntuvat olevan hyvin innostuneita juuri siitä painotetusta oppiaineesta.

Pahimmissa kouluissa on tällä hetkellä lähemmäs 80 % vieraskielisiä (ja huom, ei keskimäärin ole mitään korkeakoulutettuja vaan nimenomaan niitä köyhistä taustoista olevia). Sinun lapsesi on siis yhdessä näistä hyvissä kouluissa enkä ihmettele, ettei silloin ole valittamista. 

Pitäisikö olla harrastuskerhoja ?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla harrastuskerhoja ?

Niitä on. Helsingin kaupungilla on todella monipuolinen tarjonta ilmaisista harrastuksista ja niitä voi valita muualtakin kuin omasta koulusta. Mutta arvaapa ketkä niissä käy... ne kantasuomalaiset tietysti. Ainakaan niissä kerhoissa joissa minun lapseni käy, ei ole vieraskielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapset onneksi yksityiskoulussa. Saavat leikkiä muut keskenään puukkohippaa kunnallisessa hullujen huoneessa. 

Ai jossakin Steiner-pellekoulussa, jossa ei saa vaatia oppilaalta mitään ja päästetään läpi ettei tule paha mieli?

Ihan on koulu, missä on kallis lukukausimaksu ettei tarvitse sinun kersojen kanssa olla samassa tilassa. Katsos tämmöisiäkin on tarjolla niille kenellä on liitua millä piirtää.

Miksi olet noin ilkeä ja pahantahtoinen? Raha ei ainakaan luonnetta jalosta hyvään suuntaan. 

Ainakin 70-luvulla rikkaampien ja köyhempien lapset kyllä leikkivät keskenään. Omakohtaisella kokemuksella. Sama koulu ja asuinalue oli riittävä yhdistävä tekijä.

Ihan järkyttävää. Lähikouluun pitää ehdottomasti päästä. Tässä nyt syrjitään hyvin koulussa menestyviä tai niitä keskivertoja oppilaita. He eivät saa opiskelurauhaa ja luokat tulevat levottomiksi. Omat lapseni ovat olleet kieliluokilla painotetussanopetuksessa ja ihanat rauhalliset luokat olleet.

Ne oppilaat, jotka eivät osaa suomea riittävästi pitäisi siirtää omille luokilleen. Opettajan aika menee heidän tulemiseen ja kaikki muut tästä.