Kumpi on tärkeämpää kun kouluttautuu, ala joka kiinnostaa, vai ala joka työllistää?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja tienaan tunnin "työstä" noin 200 euroa nettona. Hommia on niin paljon kuin jaksaa tehdä. Saa ihan itse valita, että painaako kovasti duunia, vai pitääkö välillä vaikka viikon vapaata 😊
Kummalla päällä teet tuota 200 e / tunti ?
Ensin valitsin alan joka työllistää, mutta kiinnosti vain jonkin verran. Tyhmä minä. Nyt opiskelen alaa joka ihan aidosti kiinnostaa ja sopii minulle, työllisyystilanne ei kovin kummoinen välttämättä. Mielenterveys kärsii vääränlaisesta työstä.
No jotkut perustavat kannattamattomia ruokapaikkoja kun "se oli unelmani" omasta pizzeriasta.Kannattaako?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi olisit mieluummin: työtön humanisti vaiko työssäkäyvä lähihoitaja?
Työtön humanisti.
On olemassa aloja, jotka elättävät ja sitten on olemassa aloja, joista on lähinnä harrastukseksi. Nämä kaksi harvoin kohtaavat, ja onnellisia ovat ne, joille on käynyt näin. Suurin osa ihmisistä joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan itsensä elättämisen ja harrastemisen välillä.
Minua esim. kiinnostaa suuresti sekä numismatiikka, että filatelia. Eli kansankielellä rahojen ja postimerkkien keräily. Mutta etenkään Suomessa tämä ei juurikaan elätä, joten se on sitten harrastus, jota täytyy rahoittaa sähkömiehen töillä.
Aika usein opiskelualalta päätyy ennalta-arvaamattomaan suuntaan, joka saattaa olla lähempänä unelmia tai kauempana niistä. Eli vastaukseni on: ei voi tietää.
Sellaiselle alalle jossa ei ole töitä enään ja ettei Petteri ja Riikka anna rahaa uudelleen koulutukseen.
-hyvä me
Sellainen, joka työllistää, harrastukset ovat sitten asia erikseen. Opiskelu loppujen lopuksi aika pieni aika elämästä ja vaikka olisi kuinka kiinnostava ala, työttömänä se ei hirmu pitkään jaksa lämmittää.
Kouluttauduin humanistiselle alalle, joka kiinnosti, koska tiesin, että minusta tulee erinomainen asiantuntija alallani ja näin ollen myös työllistyn ongelmitta. Näin myös tapahtui.
Kannatti opiskella alaa, jossa moni on työtön tai pienituloinen. Valmistumisen jälkeen oli kitkuttelua useampi vuosi, mutta viimein pamahti vakituinen työ, joka on mukavan löysää (paljon vapaata) ja hyvin palkattua. Ei kaduta! En osaa kuvitella tekeväni jotain huonosti palkattua duunia, joka ei kiinnosta pätkääkään ja joka vie kaiken ajan elämästä.
Työllistyminen on tärkeintä. On ajanhukkaa opiskella tutkinto jolla ei työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi olisit mieluummin: työtön humanisti vaiko työssäkäyvä lähihoitaja?
Nykyään yhä useampi on myös työtön lähihoitaja. Jos haluaa pomminvarman työllistymisen niin lääkäri taitaa olla se ainoa ammatti Suomessa, josta et voi joutua työttömäksi.
Jos kouluttaudut alalle, joka ei kiinnosta, niin et kyllä tule olemaan kovin onnellinen ihminen.
Minulle ainakin se työllistävä. Menin opiskelemaan suoraan lukiosta humanistista alaa joka oli intohimoni, mutta opin kantapään kautta että töitä ei ole. Vaihdoin sitten alaa, mutta on ollut pitkä ja kivinen tie päästä normaaliin työtilanteeseen useiden välivuosien, työttömyyden ja pitkittyneen huonon rahatilanteen takia. Koko ikävuodet 20-30 sain kitkuttaa kelan tuilla tai minimitoimeentulolla, kun tein osa-aikatöitä siellä mistä sattui saamaan. Vasta 32-vuotiaana valmistuin viimeinkin työllistävälle alalle ja pääsin oman alan kokopäivätöihin, niin harmittaa kyllä kun tuntuu että suurin osa muista on tässä vaiheessa ollut jo vähintään 7-8 vuotta työelämässä. Itse olen "myöhässä" esimerkiksi asuntosäästämisessä, haluttais ostaa puolison kanssa omakotitalo mutta mulla ei säästöjä ole ollenkaan.
Että paljon paljon helpommalla olisin päässyt, kun olisin mennyt vaan suoraan johonkin työllistävään tutkintoon. Olisipa joku puhunut mulle järkeä, mutta vanhempani ja meidän lukion opo vain kannustivat "jahtaamaan unelmia ja omaa intohimoa", muistuttamatta yhtään, että jos haluat sellaisen perus keskiluokkaisen elämän hyvällä toimeentulolla, omalla kodilla ja vaikkapa silloin tällöin matkustella, niin ei kannata valita jotain todella epävarmasti työllistävää alaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun aikoinani opiskelin yliopistolla, tunsin nuoren ponnaripäisen miehen, joka opiskeli suomalais-ugrilaista kielentutkimusta ja oli siitä hyvin innostunut. Ajattelin silloin, että mitähän tuostakin tulee. Nyt hän on aika paljonkin julkisuudessa ja taitaa pärjäillä ihan hyvin. Ponnaria tai edes hiuksia ei enää kyllä näytä olevan.
Eli sanoisin, että kannattaa opiskella sitä, mistä on kiinnostunut.
ja oli siellä yksi joka luki venäjää kun muu ei kiinnostanut ja on nyt eduskunnan puhemies
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lähtee kiinnostuksesta. Sitten niistä kiinnostavista tulee valita se, jolla työllistyy ja myös tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isossa kuvassa pikemminkin pääasia että kouluttautuu. Vaikka sitten Youtube-kurssien kahlaaminen on jonkinlainen osoitus pyrkimyksestä edistyä.
CV:n koulutus osio:
- kissavideoiden katselu
Maailmassa on ihmisiä, jotka saavat elantonsa tekemällä kissavideoita internettiin. Esim. tällä kanavalla on 37.6 miljoonaa tilaajaa. Tuolla katsojamäärällä saa kymmeniä tuhansia dollareita kuussa. Siis tekemällä kissavideoita.
https://www.youtube.com/@ThatLittlePuff
Vierailija kirjoitti:
No jotkut perustavat kannattamattomia ruokapaikkoja kun "se oli unelmani" omasta pizzeriasta.Kannattaako?
Tottakai se unelman lisäksi on sitten oltava motivaatiota opiskella loistavaksi pizzakokiksi ja opeteltava yrittäjyyttä jne. Pelkällä unelmalla ei tee vielä mitään jos ei ole valmis tekemään unelman eteen töitä. Mutta onhan myös sekin mahdollisuus on, että sinusta tulee tunnettu pizzakokki.
Kouluttauduin kuvataiteilijaksi ja nyt on kivaa kun saan työttömyystukea ja saan olla kotona. Riittää että haen apurahoja ja vaikka en niitä saisikaan Kela katsoo että se riittää.
En halua olla missään orjatyössä jossa minua määräillään .
Tervitset ensin rahaa. Sitten voit toteuttaa sitä mikä miellyttää.