Ehdotus yhteiskunnan uudelleen järjestämiseksi lapsimyönteisemmäksi!

Ehkä sitten pitäisi todella miettiä, miksi lapsia haluaa - jotta voi laittaa heidät mahdollisimman aikaisin hoitoon? Hyvä AP, kuulostaisi hyvältä ;)

Haluan kyllä hoitaa lapseni kotona kunnes täyttävät 3v, mutta en kyllä halua että mies lorvii päivät täällä kotona.

Tosiaan kuulostaa ihan hullulta.



Onneksi ei voi toteutua, kun alkkisten yms. lapsien asema huononisi mielettömästi, eikä tähän järjesty rahoitusta mistään.

Ja tosiaan, Suomesta alkaisi muuttaa ihmisiä ulkomaille tappotahtia.

Tänne jäisi vain ne työtä karttavat, ja yhteiskunta kaatuisi nopeasti kun rahaa ei tulisi mistään.

Vierailija - 12.01. 17:10 vastaa tähän viestiin (37/38)

Täällä huomaa, kuinka moni välittää aidosti lapsistaan ja kuka työstään (tai talostaan, autostaan jne.)

Aika moni lapsi elää yksinhuoltajaperheessä. Ajattelisit ap edes pikkuisen ennen kuin luulet olevasi suuri edelläkävijä.

Vierailija:

Minusta kuulostaa aivan kamalalta, että yhteiskunta katkaisisi uramahdollisuuteni pakottamalla minut ulos työmarkkinoilta jossain vaiheessa. Käytännössä ensisynnyttäjien keski-ikä nousisi edelleen ja naisten määräaikaiset työsuhteet lisääntyisivät edelleen. Naisten mahdollisuudet uralla etenemiseen ja johtotehtäviin vähenisivät, koska naisia ei haluttaisi palkata vakituisiin työsuhteisiin, ylennyksiä ei " kannattaisi hukata" naisiin, näin myös lapsettomat naiset kärsisivät tilanteesta. Totta kai ehdotuksessasi kummalla tahansa vanhemmista olisi mahdollisuus jäädä kotiin neljäksi vuodeksi, mutta käytännössä suurin osa kotivanhemmista tulisi kuitenkin olemaan naisia. Mikään ehdotuksessasi ei tue sitä, että kotihoito jakautuisi tasa-arvoisesti miesten ja naisten välillä.

Ajatukseni nimn omaan olisi että sen puolen vuoden jälkeen sekä isä että äiti menisivät töihin, kumpikin neljäksi tunniksi, ja jakaisivat päivän niin että kun toinen on töissä niin toinen on kotona lapsen/lapsien kanssa. Toki, jos on varaa niin voisihan toinen vanhempi olla kokonaan kotonakin, mutta se ei varmaan olisi kovin monelle realistinen vaihtoehto. Menetettyjä työtunteja korvaamaan kumpikin vanhemoi saisi erikseen rahasumman, joka vastaa nykyistä kotihoidon tukea + lapsilisiä, eli mitä enemmän lapsia, sitä enemmän tukea. Tätä tuloa voisi verottaa, jolloin hyvätuloiset hyötyisivät siitä vähemmän. Myös esim asunto- ja autolainoihin lapsiperheelliset voisivat saada korkotukea ja maksunlykkäystä, koska isompi perhe vaatii isomman asunnon ja kulkuneuvon.

ap

mutta onhan kaikilla lapsilla kuitenkin äiti ja isä vaikka eivät samaa perhettä olisikaan! Lapsi vaan päivittäin isällensä äidin työskentelyn ja huvitteluvapaan ajaksi! Toki niitä tapauksia varten että toinen vanhempi on hullu, humalainen, vastuuton tai kaukana voidaan kehittää joku korvaava systeemi, kiertävä " äidike" joka hoitaa puuttuvan vanhemman velvollisuudet. Kulut otetaan siltä poissaolevalta vanhemmalta jos vaan mahdollista (ei ole kuollut tai täysin varaton).



ap

Vierailija:

mutta onhan kaikilla lapsilla kuitenkin äiti ja isä vaikka eivät samaa perhettä olisikaan!

ap

No ei ole. Kylläpä oli hieno perustelu!

ap

tää 2 vee riehuu sylissä...

Vierailija:

Kommentteja ehdotuksestani! Pohditaan ehdotuksen yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja sitä miten rahoitus järjestyy :)

alle 4-vuotiaille lapsille ei järjestetä yhteiskunnan puolesta lainkaan päivähoitoa, sen sijaan kyllä avoimia toimintaryhmiä johon lapset voivat osallistua yhdessä vanhempiensa kanssa. Näiden puitteissa on myös vanhempien omia keskustelu- ja koulutushetkiä joiden aikana lapsille järjestetään " hoitoa" . Satunnaisen yksityisen hoidon palkkaaminen tehtäisiin helpoksi esim laajentamalla MLL:n hoitajaverkostoa ja tekemällä au pairin pitäminen eläkemaksuvapaaksi (eiväthän au pairit täällä nauti eläkettään). Myös kotitalousvähennys voisi pysyä vähintään entisellään jotta aputyön palkkaaminen olisi mahdollista.

** tämä olisi ok minun puolestani, koska en tähän päivään mennessä muutoinkaan ole kuormittanut päivähoitojärjestelmää, vaan lapsi ja sittemmin lapset on vanhempainvapaani jälkeen hoidettu kotona kotiapulaisen toimesta. Kysymys kuuluu vain, että miten sitten ne, joilla ei ole kotiapulaiseen/palkalliseen lastenhoitajaan varaa!?...

Kummallekin vanhemmalle puolen vuoden isyys- ja äitiysloma, joka siis pidetään yhtä aikaa. Kummallekin maksetaan vanhempainpäivärahaa tulojen mukaan kuten ennenkin. Minimipäivärahaa voisi tosin nostaa tuntuvasti.

** jokseenkin ok, ehkä. Puoli vuotta nyt menee vaikka päällään seisten saman katon alla, tulotason siitä pitkällä tähtäimellä kuitenkaan suunnattomasti kärsimättä....

Alle 4-vuotiaan lapsen kummatkaan huoltajat eivät saisi tehdä töitä enempää kuin 4 tuntia päivässä, koska heidän on osallistuttava lapsensa hoitamiseen.

Lapsien tekemistä nuorena kannustettaisiin siten että tuon 4 tuntia voisi käyttää myös opiskeluun, jota tuettaisiin opintorahan lapsilisällä.

** miksi tässä tulee olla näin ehdoton?? Sikäli mikäli minulla on se kotiapulainen, hän voisi hoitaa lapsemme sillä aikaa kun minä ja lasten isä olemme töissä. Vai?

Vanhemmille maksetaan nykyistä lapsilisää + kotihoidontukea vastaava summa verollisena (kummallekin vanhemmalle erikseen) menetettyjen työtuntien kompensoimiseksi.

** no joo, kai. Tietty " alaraja" veronmaksulle voisi kuitenkin olla, ettei aivan kaikista pienituloisimpien tarvitsisi vähästään vielä maksaa verojakin.

Koulunaloitus joustavasti 4-8 vuoden iässä. Pienempien koulu vastaisi paljon nykyajan päivähoitoa. Ei-koululaisille tarjolla kerhoja, joissa voi hankkia halutessaan kouluvalmiuksia ja siirtyä vaikka suoraan 8-vuotiaana 5.luokalle (peruskoululuokkia tarjolla 11-12 kpl), mutta koska eri ikäryhmät olisivat kuitenkin sekotettuina, ei olisi niin väliä vaikka alkaisi vasta 8-vuotiaana sieltä ekalta luokalta jos siltä tuntuu. Näin lasten persoonallista kehitystä voitaisiin paremmin tukea eikä tarvitsisi puristaa ihmisiä väkisin muottiin.

** ei oikein ole valmis tukemaan tätä. Esimerkiksi kahdeksanvuotias on leikeissä ajateltuna ihan eri tasolla kuin 11-vuotiaat luokkatoverinsa (vaikka älyllisesti ja koulussa pärjäisikin sillä tasolla). Ei ehkä aivan näin vapaata pudottelua (kuka sen sitä paitsi määrittelisi, milloin ja mille luokalle lapsi on valmis? Vanhemmilla kun on yleensä taipumus yliarvioida lapsensa taitoja... :) Ehkä vuoden jousto suuntaan tai toiseen toimisi paremmin?

Myös yksityisiä ja vaihtoehtoisia koululaitoksia pitäisi olla nykyistä enemmän tarjolla.

** tätä tuen!

Kouluja voisi kehittää enemmän palvelulaitoksiksi, jossa kaikille yhteinen tiedollinen osuus olisi tiiviinä tietyssä osassa päivää ja alku- jo loppuosasta päivää olisi valinnaisia harraste- ja taitoaineita ja lepo- ja leikkitunteja, joita voisi valita sen mukaan kuinka pitkiä koulupäiviä " tarvitsee" vanhempien työssäkäynnin takia (tarvittaessa vaikka iltakahdeksaan). Urheilu- ja harrasteseurat voisivat tuoda oman tarjontansa kouluihin (tarjota vaikka kyydin jääkiekkokaukaloon), jotta perheille mahdollistettaisiin kiireetön ilta-aika perheen kesken vaikka lapsille halutaankin tarjota mahdollisuus kehittää itseään harrastuksissa.

** ihan ok ajatus sinällään

Sitä minä eniten mietin, että miksi pitää yhteiskunnan osalta olla tällainen pakote? Minulla ainakin olisi jäänyt mitä suuremmalla todennäköisyydella lapset hankkimatta, jos tällainen malli olisi ollut silloin olemassa (olen akateemisesti koulutettu, kunnianhimoinen ja määrätietoinen, hyvin palkatussa ja haasteellisessa työssä oleva nainen). Enemmänkin pitäisi lisätä aitojen vaihtoehtojen mahdollisuutta kuitenkaan tekemättä sitä 100% yhteiskunnan kustannuksella. Lisäksi vaihtoehtojen tulisi olla tasa-arvioisia toistensa suhteen!! (nykyisin näin ei todellakaan ole)

Lisäksi mietin sitä, että mitä ihmettä sitä täällä kotona oikein tekisi jos molemmat vanhemmat olisivat kotona? Kahden lapsen kanssakin tuppasi aika tulla pitkäksi, ts. sain kotihommat vallan hyvin tehtyä yksinkin kahden lapsen kanssa ja entäs sitten, kun niitä samoja hommia on tekemässä kaksi ihmistä, joista kumpikaan ei välitä " ei-minkään" tekemisestä? Jumpat, kirjastot, museot, kahvittelut yms. eivät riitä minun tekemisen tarvettani ja kunnianhimoani tyydyttämään.

Ja kun joku sieltä taas kuitenkin huutaa, että mitäs menin tekemään lapsia, niin sanon vielä, että ei. Lapset eivät ole minun elämäni tiellä. Minusta on ihanaa olla kotona heidän kanssaan, kun saan viettää vapaa-aikani täysipainoisesti heidän kanssaan (kotiapulainen hoitaa suurimman osan kotitöistä ja loput tehdään yhdessä miehen ja lasten kanssa). Töissä teen tarpeen tullen hommia niska limassa, ettei tulisi ylitöitä tms. ja se on minusta ihan ok.

Niin kuin joku jo aiemmin kommentoi, näin ehdoton malli töiden tekemisen suhteen eriarvoistaa kansalaisia maan sisällä ja toisekseen heikentää pienen Suomen arvostusta ja mahdollisuuksia kansainvälisesti. Joustoa, joustoa, joustoa ja aitoja valinnanmahdollisuuksia perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen - sitä minä toivon ja moni muu myös!!

Nyt menee hyvin kun toinen käy työssä.



Haluatko ap siis lisätä erolukuja räjähdysmäisesti?

Ja siis en ole Kirsi Pihan ihailija.

Ihan varteenotettavat ajatukset ja ihana elämä sinulla ;)



Totta kyllä onkin että liian totalitaarinen systeemi on aina huononnus joillekin. Arvostan kyllä itsekin valinnanvapautta ja joustoa. Toisaalta nykysysteemissäkään ei sitä minusta ole, perheet ovat liiaksi " taloudellisten realiteettien" puristuksessa.



Perheiden yhteenkuuluvuuden tukeminen olisi minusta tärkeää. Nykysysteemissä usein kummatkin vanhemmat paahtavat duunia tahollaan ja lapset kehittyvät omalla tahollaan päivähoidossa. Lapsi voisi olla se yhdistävä tekijä joka saisi miettimään mitä luovaa ja kunnianhimoista koko porukka voisi tehdä yhdessä. Miksei lastakin voisi ottaa mukaan vaikka uuden innovaation suunnitteluun ja testaukseen ;) Ja toisaalta, kuka kieltäisi vaikkapa opettelemasta jotain uutta harrastusta tai päivittämästä omaehtoisesti töissä tarvitsemiaan tietoja/taitoja, jos lapset ja koti eivät tarjoa riittävästi puuhaa.

Hassulta vaan tuntuu että niin moni pitää pahana vaihtoehtona sitä että joutuisi olemaan miehensä kanssa saman katon alla... Millaiset ukonkuvatukset teillä mahtaa oikein olla ;)



ap

Tämä malli veisi pohjan koko koulutusyhteiskunnalta (tosin korkeakoulutusta on muutenkin liikaa). Ei olisi järkeä kouluttaa ihmisiä, jos puolet työpanoksesta jäisi kotiin (sitähän tämä neljän tunnin malli tarkoittaa).



Jep, ei todellakaan mitään järkeä. Suomen kilpailukyky olisi mennyttä.



Ap, mene töihin...

koska suomalaiset tekevät keskimäärin (vajaa) 2 lasta, se tietäisi korkeintaan 8 vuotta " puolikasta työtehoa" , ja vähemmän mikäli lapset tehtäisiin nopeammalla tahdilla kuin kahden vuoden välein. Harvalla ihmisellä on kuitenkaan ikävuosien 20-60 välillä koko ajan alle 4-vuotiaita lapsia. Jos koululaitos oheispalveluineen toimisi hyvin, niin vanhemmilla olisi tuon pikkulapsivaiheen jälkeen oikein hyvää aikaa keskittyä uraansa niin halutessaan.

ap

30-vuotiaana niin 8 vuoden poissaolo töistä olisi paljon. Lähes 40-vuotiaana olisi vasta mahdollisuus alkaa todellinen työnteko. Siihen mennessä ne miehet ovat jo edenneet esimiesasemiin.

Miksi nykyinen systeemi on muka niin huono, että siitä pitäisi kokonaan luopua? Miksi yhteiskunnan järjestämät palvelut ovat ap:n mielestä niin huonoja, että niistä pitäisi luopua ja luoda tilalle jokin epämääräiseen tilapäisapuun ja yksityisiin (kalliisiin) palveluihin perustuva järjestelmä??

Koska mallissani ne isätkin olisivat kotona yhtä lailla äitien kanssa. Sinkkunaiset ja -miehet ovat ehkä silloin edenneet esimiesasemiin. Mutta ehkä he silloin päättäisivät hankkia vielä sen lapsen ja esimiesaseman puolikas vapautuisi :)

ap

Vierailija:

30-vuotiaana niin 8 vuoden poissaolo töistä olisi paljon. Lähes 40-vuotiaana olisi vasta mahdollisuus alkaa todellinen työnteko. Siihen mennessä ne miehet ovat jo edenneet esimiesasemiin.

Vierailija:

Koska mallissani ne isätkin olisivat kotona yhtä lailla äitien kanssa. Sinkkunaiset ja -miehet ovat ehkä silloin edenneet esimiesasemiin. Mutta ehkä he silloin päättäisivät hankkia vielä sen lapsen ja esimiesaseman puolikas vapautuisi :)

ap

Täsmennä nyt vielä ihan rautalangasta vääntäen, miten se neljä vuotta kotonaoloa oikein sujuisi. Ensimmäisestä viestistäni sain sen käsityksen, että toinen vanhemmista olisi kotona sen neljä vuotta ja toinen tekisi neljän tunnin työpäivää. En usko hetkeäkään, että mallisi sinänsä lisäisi miesten jäämistä kotiin.

Ne nelikymppiset lapsettomat johtajat eivät välttämättä enää saa lapsia siinä vaiheessa. Mitenkäs ne hedelmöityshoitojen ikärajatkin menee, pitäisköhän niitäkin sitten nostaa, että 50-vuotiaat uransa huipulla olijat sais sitten mahdollisuuden tehdä muksuja että tulis aiemmin lapset saaneille uramahdollisuuksia?

Kaunis ajatus, lasten kannalta.



Mutta mutta... Se rahapuoli on niin vaikeasti järjestettävissä ettei Suomessa raha tuollaiseen riitä. Nytkin jo asiat on niin retuperällä.



Lopputulos ap:n utopiassa olisi se että syntyvyys lähtisi voimakkaaseen laskuun. Hyvästi Suomen kansa.



Sitten tämä neljän tunnin työaika. Suppeaa on ap:n käsitys ammateista. Lasten sydän leikkaus saattaa kestää 12h. Siinäkö sitten kirurgi leikkaa n. 3h, ja sitten vaihdetaan? Selitetään mitä on tehty ja mitä on tekemättä. Pahimmillaan taas kolmen tunnin päästä sama homma?



Mieheni on konduktööri. Hän lähtee Seinäjoelta ja kahden tunnin päästä on jossain Tampereen eteläpuolella. Siinä sitten topattaisiin juna jonnekin metsätaipaleelle ja mies odottelemaan hankeen kotiin pääsyä. Juna-aikataulut pitäisi laittaa uusiksi näiden isien takia. Se on kuule sellainen palapeli jo nyt että ei onnistu tuollainen.



Sitten minä. Teen tiskarin hommia 5,5h päivässä. Hoidan koko vuoron, sammutan valot ja lukitsen ovet. Olisinkin siis 4h töissä ja kuka se tulee sitten puoleksitoista tunniksi töihin? Ei sitten niin kukaan. Matkoihin menee sama raha kuin saa palkkaa. Ei järjen hiventä.