Lue keskustelun säännöt.
Asuntojen lämpötila on on aivan liian korkea. Suosittelen tätä meidän Saksan mallia. Asunnossa on 17-18 astetta ja sopiva kosteus. Hyvä he
04.02.2024 |
Suomalaisissa kodeissa kuiva sisäilma on tavallinen ongelma. Miksi? Siksi, että asunnoissa on aivan liian kuumaa. Uskomatonta, että allergialiittokin suosittelee 20-22 astetta sisälämmöksi. Myös ilmankostuttimia kun kosteus 0n 20-30%.
Tämä paahtaminen aiheuttaa hengitysongelmia.
Suosittelen tätä meidän Saksan mallia. Meillä on 17-18 astetta ja kosteus sopiva 50-65 %. Tällä mennään ja pidetään sukat jalassa ja kevyt mukava villapusero päällä. Tuntuu hyvältä kun ei ole ollut nuhaa eikä silmät kuiva liikaa.
Miksi pidätte lämmön niin korkealla, ei se osoita korkeaa elintasoa eikä varallisuutta?
Kommentit (82)
Minä ainakin palelen jos lämpötila laskee alle 26 asteen. Silloinkin saa olla villasukkaa ja neuletta puettuna. Öisin on onneksi käytössä sähköllä toimiva lämpöpeitto kesät talvet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonon ääreisverenkierron omaava sydänsairas äitini ei tule ikinä suostumaan tuohon. Hän palelee jos lämpö on mitään alle 23 asteen.
Riittää kun laittaa istuimelle tai vuoteeseen sähköllä toimivan lämpötyynyn, niitä on joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa ei voi itse päättää asunnon lämpötilaa.
Kyllä voi, jos lämpöpattereissa ei ole termostaatteja. Itselläni tarvittaessa sähkölämmitys päällä talon lämpöpattereiden lisäksi ja poistoilman virtausta rajoitettu muualla kuin märkätiloissa. Varsinkin loppusyksyllä tuota omaa lämmitystä on tarvittu kun talon lämmitys ei silloin riitä. Pakkaskelillä menee talon omilla lämmöillä. Sähköt tietenkin maksan itse. Asumismukavuudesta joutuu yleensä maksamaan.
Jos on pattereissa termostaatit niin niitäkin voi tarvittaessa huijata jäähdyttämällä aktiivisesti termostaatin kohdalla (peltier).
Kai otat termostaatit pois pattereista? Muutenhan lämmität omalla sähkölläsi koko asunnon kun mahdollinen kaukolämpö kytkeytyy pois.
Meillä ei onneksi ole termostaatteja vaan ihan tavalliset säätöventtiilit. Silloin kaikki oma lämmitys tulee kaukolämmön lisäksi. Jos olisi termostaatteja niin joko pitäisi irrottaa se termostaattiosa kokonaan tai jos se ei ole mahdollista niin sitten laittaa termostaatin ympärille eriste ja termostaatin kohdalle eristeen sisälle aktiivinen sähköllä toimiva jäähdytin eli peltier - elementti.
Toisekseen Saksassa käytetäänyleisesti Wärmeflaschen ne ovat kuumalla (kiehuvalla) vedellä täytettäviä pulloja, joita käytetään vuoteessa ja muutenkin istuttaessa. Lämpöpullot auttavat myös lukuisiin vaivoihin.
Olen niitä antanut lahjaksi Suomessa - Konjakkipullon mukana tai ilman.
Meillä on täällä Suomessa halpaa sähköä, ei haittaa ylilämmittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomatkaa että Saksassa se 18 astetta onkin jotenkuten ok verrattuna Suomeen. Syy on se että Saksassa sisääntulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää niin paljoa joten kosteusprosentti lämmitettynä säilyy jotenkin siedettävänä.
Jos Suomessa otetaan ulkoa -10 asteista ilmaa jä lämmitetään se +18 asteeseen, kosteusprosentti laskee varmaan johonkin kahteenkymmeneen. Kun tätä rutikuivaa ilmaa vedetään keuhkoihin, ei tunnu hyvältä.
Ongelma on siis että sisäänotettavan ilman kosteutusjärjestelmät eivät ole kehittyneet.
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa että Saksassa se 18 astetta onkin jotenkuten ok verrattuna Suomeen. Syy on se että Saksassa sisääntulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää niin paljoa joten kosteusprosentti lämmitettynä säilyy jotenkin siedettävänä.
Jos Suomessa otetaan ulkoa -10 asteista ilmaa jä lämmitetään se +18 asteeseen, kosteusprosentti laskee varmaan johonkin kahteenkymmeneen. Kun tätä rutikuivaa ilmaa vedetään keuhkoihin, ei tunnu hyvältä.
Ongelma on siis että sisäänotettavan ilman kosteutusjärjestelmät eivät ole kehittyneet.
Tarkoitatko ilmalämpöpumppua? Onko ne kuitenkaan hyviä talvella, kun kierrättävät ilmaa liian suurella nopeudella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten sähkön hinta on nyt meillä täällä Saksassa noin 37 senttiä / kWh. Sen määrää kaupungin sähkölaitoa, eikä sillä voi spekuloida.
Siksi on myös syytä olla tarkkana sähkön käytönkanssa.
Esimerkin, toivottavasti ymmäeerettävän: Kun meillä olisi kulutus kuvainnollisesti 10 kWh, niin meidän naapurilla se on 35 kWh ja toisella naapurilla 65 kWh samassa talossa. Erona on se, että 65 kWh on sellaista porukkaa, joka kulkee ilman sukkia paljain jaloin ja lyhyissä sortseissa ja t-paidassa asunnossaan.
Tämä on sähkön kulutuksesta esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa että Saksassa se 18 astetta onkin jotenkuten ok verrattuna Suomeen. Syy on se että Saksassa sisääntulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää niin paljoa joten kosteusprosentti lämmitettynä säilyy jotenkin siedettävänä.
Jos Suomessa otetaan ulkoa -10 asteista ilmaa jä lämmitetään se +18 asteeseen, kosteusprosentti laskee varmaan johonkin kahteenkymmeneen. Kun tätä rutikuivaa ilmaa vedetään keuhkoihin, ei tunnu hyvältä.
Ongelma on siis että sisäänotettavan ilman kosteutusjärjestelmät eivät ole kehittyneet.
Tarkoitatko ilmalämpöpumppua? Onko ne kuitenkaan hyviä talvella, kun kierrättävät ilmaa liian suurella nopeudella?
Ei. Asuntoihin pitää tuoda puhdasta ( happipitoista tai ainakin vähemmän hiilidioksidia sisältävää ilmaa) ja viedä pois sitä likaista ilmaa. Ilmalämpöpumppu ei tätä tee, vaan sitä varten on ilmastointijärjestelmät. Tai ilmastointi se on silloin, kun sitä tuotavaa ilmaa käsitellään jotenkin ( suodatetaan, lämmitetään tai jäähdytetään), ja ilmanvaihto, jos se tuodaan sisälle sinällään.
Ilmalämpöpumppu kierrättää sitä samaa sisäilmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa että Saksassa se 18 astetta onkin jotenkuten ok verrattuna Suomeen. Syy on se että Saksassa sisääntulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää niin paljoa joten kosteusprosentti lämmitettynä säilyy jotenkin siedettävänä.
Jos Suomessa otetaan ulkoa -10 asteista ilmaa jä lämmitetään se +18 asteeseen, kosteusprosentti laskee varmaan johonkin kahteenkymmeneen. Kun tätä rutikuivaa ilmaa vedetään keuhkoihin, ei tunnu hyvältä.
Ongelma on siis että sisäänotettavan ilman kosteutusjärjestelmät eivät ole kehittyneet.
Tarkoitatko ilmalämpöpumppua? Onko ne kuitenkaan hyviä talvella, kun kierrättävät ilmaa liian suurella nopeudella?
Ei, ILP ei kuivata ilmaa talvella. kesällä se tekee sitä mutta silloin se on pelkästään etu - ilma tuntuu viileämmältä pienemmällä sähkönkulutuksella.
Talvella ILP ei muuta sisällä olevan ilman vesipitoisuuden määrää.
Ongelma on siinä kohdassa kun ulkoa otetaan TUULETUSILMAA sisään, joskus sellaisenaan, joskus lämmönvaihtajan läpi. Kun ilma on saatu lämmitettyä huoneenlämpöiseksi, siihen pitäisi lisätä vettä jonkinlaisella höyrystimellä.
Jos kotona seinällä on kosteusmittari, kesällä ja telvella se näyttää tyypillisesti "aivan eri lukemia".
Kiitos vastauksesta. Kirjoitit: Ilmalämpöpumppu kierrättää sitä samaa sisäilmaa. Mihin tarkoitukseen se "propelilaite" ulkoseinässä on tarkoitettu, sitä en sittenkään ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä elän semmoisessa oikein ihanassa talonyhtiössä jossa joku muu päättää milloin termostaatit pamahtaa päälle.Muulloin ihan sama miten niitä vääntelemään niin ei mitään tapahdu. Makkarin termostaatti toimii vähän hassusti,vasta kovilla pakkasilla alkaa lämmittämään.
Minulla on MUH ilmava ja se ottaa ja poistaa ilmaa. Kesällä pienimmällä asetuksella ilma on joskus seisovan tuntuista, kun ulkona on kovin kuuma. Talevella tosiaan suht. kosteus laskee 30%, mutta toisaalta se on hyvä varsinkin silloin kun talossa on vain peruslämpö ( 10-12 C) päällä jos ollaan pitempi aika poissa. Niin ja kesällä kosteus on 65% tienoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ok-talossa on huonelämpötila n. 20 astetta. Kun menee alle tuon, talo tuntuu ikävän kosteanviileältä. Makuuhuoneet ovat viileämmät, on parempi nukkua.
Asuin vuosikausia Irlannissa. Siellä talot ovat kylmiä. Lämmitystä pidettiin päällä vain joitakin tunteja yleensä iltaisin, koska öljy ja sähkö oli (ja on) kallista. Yleinen ongelma siellä oli ja on home kosteissa ja viileissä taloissa. Astma on siellä yleistynyt just em. syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa että Saksassa se 18 astetta onkin jotenkuten ok verrattuna Suomeen. Syy on se että Saksassa sisääntulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää niin paljoa joten kosteusprosentti lämmitettynä säilyy jotenkin siedettävänä.
Jos Suomessa otetaan ulkoa -10 asteista ilmaa jä lämmitetään se +18 asteeseen, kosteusprosentti laskee varmaan johonkin kahteenkymmeneen. Kun tätä rutikuivaa ilmaa vedetään keuhkoihin, ei tunnu hyvältä.
Ongelma on siis että sisäänotettavan ilman kosteutusjärjestelmät eivät ole kehittyneet.
Tarkoitatko ilmalämpöpumppua? Onko ne kuitenkaan hyviä talvella, kun kierrättävät ilmaa liian suurella nopeudella?
Ilmalämpöpumppu kierättää pelkästään sisäilmaa, se ei ota korvausilmaa ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Kirjoitit: Ilmalämpöpumppu kierrättää sitä samaa sisäilmaa. Mihin tarkoitukseen se "propelilaite" ulkoseinässä on tarkoitettu, sitä en sittenkään ymmärrä?
Meitä on näköjään kaksi vastaajaa, kommentoin tähän: Ulkona on putkisäleikkö, jonka sisällä neste saa sen kylmemmäksi kuin mitä ulkolämpötila on. Propelli palauttaa säleikön ulkoilman lämpötilaan. Myöhemmin kun säleikössä oleva neste puristetaan, sen lämpötila nousee merkittävästi. Ja se nousu toteutetaan vasta sisäyksikössä. Siellä toinen propelli siirtää lämmön olohuoneeseen.
Saksassa on lämpimämpää ulkona! Oletko kokonaan unohtanut sen?
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin palelen jos lämpötila laskee alle 26 asteen. Silloinkin saa olla villasukkaa ja neuletta puettuna. Öisin on onneksi käytössä sähköllä toimiva lämpöpeitto kesät talvet.
Ongelma on sinussa, ei lämpötilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Kirjoitit: Ilmalämpöpumppu kierrättää sitä samaa sisäilmaa. Mihin tarkoitukseen se "propelilaite" ulkoseinässä on tarkoitettu, sitä en sittenkään ymmärrä?
Meitä on näköjään kaksi vastaajaa, kommentoin tähän: Ulkona on putkisäleikkö, jonka sisällä neste saa sen kylmemmäksi kuin mitä ulkolämpötila on. Propelli palauttaa säleikön ulkoilman lämpötilaan. Myöhemmin kun säleikössä oleva neste puristetaan, sen lämpötila nousee merkittävästi. Ja se nousu toteutetaan vasta sisäyksikössä. Siellä toinen propelli siirtää lämmön olohuoneeseen.
Niin. Eli pumppu lämmittää sisäilmaa, mutta ei VAIHDA sitä. Siis kierrättää sisäilmaa oman kennostonsa läpi, jolloin ilma lämpenee.
Saksa on paska maa.